Rakentamisessa raaka-aineiden käyttö on merkittävää verrattuna moniin muihin teollisuudenaloihin. Joidenkin laskelmien mukaan jopa puolet maailman erilaisista luonnonvaroista ja raaka-aineista menee rakennustuotteiden valmistukseen ja rakentamiseen. Viime vuosikymmeninä toteutuneella rakentamisen tahdilla mm. betonisorasta on tullut niukkuushyödyke useissa maissa – myös Suomessa.

Tulevaisuudessa raaka-aineiden kestävä käyttö rakentamisessa on yhä tärkeämpää, ja hyödyntämällä uusiutuvista raaka-aineista tehtyjä rakennustuotteita säästämme uusiutumattomia luonnonvaroja. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti rakentamisessa tulisi lisäksi hyödyntää entistä enemmän myös kierrätettyjä rakennustuotteita. Mikäli vanhaa rakennustuotetta ei pystytä hyödyntämään sellaisenaan, ainakin sen raaka-aineista pitäisi pystyä tekemään uusia tuotteita. Periaatteessa mitä vähemmän uuden tuotteen valmistamiseen tarvitaan uudelleen työstöjä ja prosesseja, sitä kustannustehokkaampaa ja ekologisesti kestävämpää on rakentaminen. Nykyään rakennusmateriaalien uudelleen käyttöä puoltavat ympäristöasiat. Lainsäädäntö on kehittymässä jo lähitulevaisuudessa siten, että rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet olisi luetteloitava rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta. Materiaaliseloste olisi rakentamisluvan liite, joka sisältäisi asetusluonnoksen mukaiset tiedot rakennuksen osista, materiaaleista ja materiaalien alkuperästä.

On yleisesti tiedossa, että hirsiä on osattu uudelleen käyttää vuosisatojen ajan myös uudisrakentamisessa. Yksinkertainen syy on ollut kustannustehokkuus; oli helpompi käyttää valmiiksi veistettyä puuta kuin lähteä sitä metsästä hakemaan ja työstämään. Kokonaisten hirsitalojen siirtämisen ”kultakausi” ajoittuu noin sadan vuoden päähän, jolloin Terijoelta siirrettiin tuhansia hirsitaloja muualle Suomeen.

Myös nykyiset hirsitalot on suunniteltu ja rakennettu niin, että niiden hirsirunko on mahdollista purkaa, siirtää ehyenä ja pystyttää uudelleen. Nykyisin hirret liitetään toisiinsa ruuvaamalla, joten tämän päivän hirsirakennus on itse asiassa helpompi purkaa ja siirtää kuin 100 vuotta sitten tehty hirsitalo. Yksiaineisen, ilman lisäeristeitä rakennettavan massiivihirsirungon pinnasta ei purettaessa tarvitse ”kuoria” jätteiksi päätyviä eriste- ja koolauskerroksia.

Huolimatta yksinkertaisesta seinärakenteesta, tämän päivän hirsirakennus on tiivis ja energiatehokas. Vertia Oy:n tiiveysmittaamistarakennuksista (1.1.2021 – 31.5.2023), hirsitalot osoittautuivat tiiveimmiksi, q50 keskiarvon ollessa 0,96. Mitattua ja kohteita oli yhteensä 6609 kpl, joista hirsirakennuksia 1329 kpl. Vesitaito Oy:n tekemän yhteenvetoraportin mukaan nykyisin rakennettavat hirsitalot ovat erittäin energiatehokkaita. Vuoden 23 aikana rakennetuista hirsitaloista reilut 96 prosenttia sijoittuu A ja B luokkaan.

Read the article in English here.

Kirjoittaja:

Seppo Romppainen on Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja. Romppainen on toiminut viidellä vuosikymmenellä puurakentamisen, suunnittelun, markkinoinnin, liikejohdon ja kehittämisen parissa.