No tietysti siellä jossain, historian havinassa … Vanha Porvoo, Vanha Rauma, Puu-Vallila, Puu-Raksila … Vai onko se sittenkin Vantaa? Meistä suomalaisista yli puolet (50,1 %, vuonna 2022) asuu pientaloissa (omakoti-, pari- ja rivitalot) ja kun jopa 90 prosenttia pientaloista rakennetaan nykyisin puusta niin voinee todeta, että suuri osa meistä asuu puukaupungissa. Vantaa on yksi väkirikkaimmista kaupungeista Suomessa ja lähes puolet kaupunkilaisistamme asuu pientaloissa. Vantaa voisi siis hyvin olla Suomen suurin puukaupunki! Siihen pyrimme myös aktiivisesti kaupunkistrategiaamme toteuttaessamme.

Elämme maailmassa, jossa ilmaston 1,5 asteen lämpeneminen on melkein tässä. Ehkä se on liian lähellä ja siksi puhumme ennemmin hiilineutraalisuustavoitteista, tavoitevuosista, jotka ovat vielä sen verran kauempana, että voimme uskotella ne mahdollisiksi itsellemme. Vantaallakin tavoittelemme resurssiviisautta ja hiilineutraalisuutta. Kaupunkistrategiamme mukaisesti tavoittelemme kaupungistamme hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä keskeisenä keinona näemme vähähiilisen rakentamisen. Puurakennukset toimivat hiilivarastoina ja alentavat kasvihuonepäästöjämme ja näin ollen puurakentaminen on merkittävässä roolissa toimissamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kaupunkiympäristön toimialan strategianostoihin olemme kirjanneet resurssiviisauden tiekartan toteuttamisen rinnalla tavoitteen lisätä pientaloasumista. Tavoitteen toimeenpanoksi olemme lähteneet kehittämään pientalojen suurkaupunkia niin kutsutulla Kartanonkoski 2.0 -versiolla, jossa lähtökohtana on pientalokaupungin perusperiaatteiden määrittäminen. Kartanonkoskelta haemme niitä hyvän kaupungin elementtejä, jotka olemme tunnistaneet alueen menestystekijöiksi. Niitä ovat esimerkiksi rakennusten muodostama selkeä kaupunkirakenne. Kaupunkirakenne, jossa rakennukset jakavat kaupunkitilan vehreisiin yksityisiin pihoihin ja intiimeihin julkisiin tiloihin kuten katutiloihin, joihin asuntojen pääsisäänkäynnit avautuvat. Kartanonkosken arkkitehtuuri on rauhallista, mittakaavaltaan inhimillistä, värikästä ja vähän jopa eksoottista. Eksoottisen siitä tekee materiaalivalinnat. Kartanonkosken inspiraatioksi on mainittu mm. Puu-Vallila, mutta materiaalimaailma on jotain aivan muuta. Kartanonkoski on rakennettu betonielementeillä ja erottuu siten outolintuna ollen meillä totutun puukaupunkimitoituksen ja perinteisen kivitalorakentamisen yhdistelmä.

Vaan millaisilla taloilla rakennamme Vantaasta pientalojen suurkaupunkia tänään? Valmistelemme parhaillamme Seutulaan Katrinebergin kehityskuvaa. Kyseessä on Katrinebergin kartanon laajat maa-alueet Vantaajokilaaksossa, kansallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa. Alueelta löytyy kartanorakennusten lisäksi Katriinan sairaalan rakennuksia, joiden nykytoiminta on siirtymässä toisaalle, asuinrakennuksia, päiväkoti- ja koulurakennuksia. Näiden kaikkien olevien tulevaisuuden turvaamisessa lienee tilaa jollekin uudelle esim. puulla retrofitaten. Katrinebergissä lisärakentamisen keskeisenä teemana on pienimittakaavainen puurakentaminen, jolla halutaan mahdollistaa olevan rakennuskannan ominaispiirteisiin sovittaen uutta asumista modernilla perinnerakentamisella. Tuskin maltan odottaa, että pääsemme kehityskuvasta asemakaavoitukseen, asemakaavoituksesta toteutukseen ja tarjoamaan kestävää arkea uusille Katrinebergiläisille.

Eikä siinä vielä kaikki. Katrinebergin rinnalla puurakentaminen on keskiössä meillä myös muualla. Ruusupuun päiväkoti on harjakorkeudessa, puurakenteinen pysäköintilaitos Puu-Kivistöön askelen lähempänä toteutusta kaupungin pysäköintiyhtiövalmistelun myötä ja puisia koteja rakennetaan ympäri kaupunkia as we speak. Tervetuloa tutustumaan tämän päivän puukaupunkiin Vantaalle! Ja toteuttamaankin saa tulla!

KIRJOITTAJA Anna-Riitta Kujala, asemakaavapäällikkö va., Vantaan kaupunki

Anna-Riitalla on 20 vuoden kokemus rakentamisen ja kaupunkiympäristön toimialalta asiantuntijatehtävistä ja 10 vuotta vastuullisissa johtamistehtävissä Suomessa ja ulkomailla.
Anna-Riitta haluaa työssään hillitä ja sopeuttaa kaupunkeja ilmastonmuutokseen, ennalta ehkäistä luontokatoa ja mahdollistaa hyvää, kestävää ja vaikuttavaa arkea kaupunkilaisille. Kestävän kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi Anna-Riitta haluaa kehittää esimerkiksi uudenlaista kokonaiskaavatalousajattelua ja rakentaa vehreämpää kaupunkia edistyksellisillä infrakonsepteilla.
Vantaan puurakentamisen erityiskohde Puu-Kivistö on Anna-Riitalle tärkeä mahdollisuus edistää puun käyttöä asuinrakentamisen ohella palvelurakentamisessa ja julkisissa kaupunkitiloissa.