Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.

Eino Kolli kannusti kehittämään metsäalan uusia innovaatioita

–Koen palkinnon kannustavana juhlahetkenä koko yritykselle. Näen Arbonautin työssä yhteyden teollisuusneuvos Eino Kollin työhön ja elämään. Hän perusti omana aikanaan työnsä uusiin innovaatioihin ja luovuuteen löytää metsänjalostuksesta uusia arvoja. Se mahdollisti sen elämäntyön, minkä hedelmiä Säätiön apurahojen ja tämän palkinnon muodossa nautimme, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranne.

Metsiä koskevia päätöksiä on tehtävä Kauranteen mukaan luotettavaan tietoon ja dataan perustuen. – Meidän tehtävämme on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon ajantasaista metsävaratietoa. Kartoitamme esimerkiksi monissa Euroopan maissa leviävän metsätuhon laajuutta, jotta sitä voitaisiin torjua ja sen aiheuttamia tuhoja rajata.

–Kuivuus, metsäpalot, myrskytuulet ja lisääntyvät hyönteiskannat muodostavat uhkan kestävälle metsänhoidolle. Pystymme laserkeilauksen ja satelliittikuvien yhteiskäyttöön perustavalla menetelmällä tunnistamaan esimerkiksi yksittäisen hyönteistuhon seurauksena pystyyn kuolleen puun ja luomaan ennusteita tuhojen leviämisestä niiden torjuntaa varten.

Laserkeilauksella tuotettava tieto auttaa Kauranteen mukaan myös metsäpalotilanteissa, joissa tarvitaan karttoja palokohteista, syttyvästä massasta ja asutuksesta. – Kun palontorjujat saavat tällaisen teemakartan, he pystyvät sen perusteella ohjaamaan sammutustoimet kohteisiin ja nopeuttamaan sammutustoimia.

Luotettavan metsävaratiedon tarve kasvussa

Arbonaut tuottaa Kauranteen mukaan tarkempaa ja luotettavampaa laajoja metsäalueita koskevaa perustietoa kuin mikään muu taho maailmassa. – Kun metsän merkitys ilmastotavoitteiden seurauksena on kasvanut kaikkialla, kiinnostus palveluihimme on kasvanut. Metsien arvo ymmärretään globaalisti yhä paremmin.

–Suomessa on maailman paras tieto metsävaroista. Kehittämäämme menetelmää käytetään muun muassa metsien monimuotoisuuden seurantaan. Useissa eri maissa käytössä oleva menetelmä hyödyntää laserkeilausta ja kartta-aineistoja monimuotoisuuden ja taloudellisten hoitotavoitteiden yhteensovittamiseksi.

Vaikka elinympäristöjen monimuotoisuuden mittaaminen koetaan haasteelliseksi, Kauranteen mukaan tärkeät elinympäristöt pystytään tunnistamaan luotettavasti. – Puun tarkkuudella kerättävä tieto mahdollistaa esimerkiksi lahopuun määrän kartoittamisen sekä suojelukohteiksi soveltuvien pientenkin lehtojen ja puronvarsien tunnistamisen, kertoo Kauranne.

–Kartoitamme myös metsien hiilensidontaa, mikä vaatii luotettavaa tietoa lähtötilanteesta ja seurantamenetelmiä muutosten todentamiseksi. Nieluja koskevan päätöksenteon on perustuttava faktoihin ja niiden suhteen Suomessa on hyvä tilanne pitkäaikaisen ja luotettavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin ansiosta.

Arbonaut kansainvälistyy vahvasti

Arbonaut on alun pitäen rakentanut toimintansa kansainvälisesti. – Kehittämämme menetelmä sopii eri maihin ja erilaisiin metsätyyppeihin. Kun meillä metsän ja siihen nojaavan teollisuuden merkitys on suuri, toimimme monissa maissa, missä metsän arvot ovat ensi sijassa luontoarvoja. Siksi emme mene kohdemaihin kuten esimerkiksi Borneoon, Kanadaan tai Japaniin ratkomaan suomalaista ongelmaa, vaan toimimaan kohdemaan ehdoilla ja tarpeiden pohjalta.

–Arbonautin menetelmiä käytetään kymmenissä eri maissa ja kansainvälisissä täsmätietoa vaativissa metsäprojekteissa. Tuotamme tietoa muun muassa EU:n komissiolle ja olemme mukana YK:n hallinnoimissa metsähankkeissa. Arbonaut on usein metsäsuunnittelun käyttämän perustiedon luotettavuuden takaaja kaikissa toiminnan piirissä olevissa maissa, muistuttaa Kauranne.

Metsä360 palkinto tukee tulevaisuustyötä

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen, talousneuvos Esko Kollin mukaan Metsä360 palkinnon tavoitteena on nostaa esiin uusia metsän käyttöön ja jalostukseen liittyviä ideoita, innovaatioita ja jalostusarvon nostamisen parissa tehtävää kehitystyötä sekä ennen muuta niiden takana olevia kehittäjiä.

– Tällä työllä on valtava kansantaloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle metsämaalle, jonka metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Kun perinteisten tuotteiden kysyntä globaalissa markkinassa hiipuu, joudumme kehittämään uusia tuotteita ja ratkaisuja korvaamaan vanhoja.

Kollin mukaan Metsä360 finalisteja yhdisti erityisesti niiden ennakkoluuloton ja innovatiivinen tapa löytää uusia korkean jalostusarvon tuotteita ja ratkaisuja metsästä ja puusta. – Tämä on parasta tulevaisuustyötä. Me haluamme tällä neljättä kertaa jaettavalla palkinnolla katsoa eteenpäin ja vaikuttaa metsäpohjaisen biotalouden uusien mahdollisuuksien löytämiseen, edistää niiden toteutumista ja kannustaa niiden parissa työskenteleviä kehittäjiä.

–Metsät, puupohjaiset uudet tuotteet ja puurakentaminen ovat parhaita ilmastopolitiikan työkaluja. Ne korvaavat fossiilisia ja toimivat pitkäkestoisessa käytössä hiilivarastona elinkaarensa ajan, sanoo Kolli.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Lisätietoja:
Tuomo Kauranne, tuomo.kauranne@arbonaut.com
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi