19.3.2024

Puualan vetovoiman lisääminen voidaan aloittaa pienistä ja helpoista askelista

Tänään 19.3. – tasa-arvon päivänä vuonna 2024 – työelämän tasa-arvo ei ole vielä valmis. Paljon on edetty, mutta askeleita on vielä otettava. Yksi tasa-arvon toteutumisen este on kieli, joka kohtelee sukupuolia eriarvoisesti. Kieli elää ajassa. Se saa vaikutteita vieraista kulttuureista ja kielistä, ja muutos on nykyään joiltain osin hyvin nopeaa. Kieltä myös muutetaan tietoisesti. Viime aikoina media, työmarkkinajärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomenkielen lautakuntakin ovat muuttaneet sekä käyttämäänsä kieltä että antamiaan suomenkielen suosituksia tasa-arvoisempaan suuntaan. Puualan tasa-arvo astelee muutaman askelen muiden jäljessä. Alalla toimii järjestöjä, joiden mies-sukupuolta korostavat nimet tulisi kiireellä korvata sukupuolineutraaleilla nimillä.

Kieli saattaa huomaamattamme pitää yllä rajoittavia valtarakenteita. Kielenkäytöllä on paljon merkitystä, koska se ohjaa tulkintaamme maailmasta. Tutkimusten mukaan sanat vaikuttavat ammatinvalintaan. Samaistuminen ja esikuvat ohjaavat koulutukseen ja työhön liittyviä valintoja. Jos lapsi tai nuori ei näe ammattikunnassa omaa sukupuoltaan olevia ja tittelikin viittaa eri sukupuoleen, havainto voi ohjata hänen ajatuksiaan omasta tulevaisuudesta. Segregaatio kaventaa yksilöiden mahdollisuuksia ja tekee hallaa puualalle, kun kaikkien ihmisten potentiaalia ei päästä hyödyntämään.

Sukupuolineutraalit nimikkeet edistävät tasa-arvoa paitsi työelämässä myös muussa yhteiskunnassa ja ajattelutavoissamme.

Tulevaisuuden suurin haaste uusien työntekijöiden palkkaamiseen liittyen on ennen kaikkea parhaiden osaajien tavoittaminen, rekrytoiminen ja sitouttaminen. Pätevien työntekijöiden löytäminen on yrityksistä tulleiden tietojen mukaan jo vaikeutunut ja ikäluokat pienenevät entisestään. Kouluissa tilanne opiskelijamäärissä ei ole sen ruusuisempi. Tasa-arvoista suhtautumista tuleviin sukupolviin ei ole enää mitään syytä viivyttää. Haluamme myös tytöt, naiset ja muunsukupuoliset mukaan.

Haluamme heidät mukaan myös yhdistyksiin. Yhdistys pärjää hyvin ilman sukupuolitettua nimeä, joka voi olla riski jättäen hyvät jäsenehdokkaat toiminnan ulkopuolelle. Muutetaan nimet välittämään kaikille tunne, että he ovat tervetulleita mukaan. Puualan tulevaisuus itseasiassa vaatii sitä.

Anu Turunen, Puuinfo Oy (lähde: duunitori.fi)