Kestävä metsänhoito mahdollistaa puurakentamisen voimistamisen
Kestävän metsätalouden harjoittamisella ja metsien käytön hyväksyttävyydellä on vaikutuksensa myös jatkojalosteiden kuten puurakentamisen edistämiseen. Metsät ja puutuotteet eivät ole toisistaan irrallisia asioita, vaan niitä pitää tarkastella kokonaisuutena.
Kokonaisuuden tarkastelu ja hyväksyttävyyden rakentuminen vaatii yhteistyötä. Metsänomistajajärjestönä tuomme metsänomistajien näkökulmat esille ja tavoitteemme on mahdollistaa kestävän ylisukupolvisen metsätalouden harjoittaminen jatkossakin Suomessa.
Olemme mukana myös Puuinfossa, jotta voimme edistää suomalaisen puun käyttöä rakentamisessa. Hyväksyttävyyden edistäminen ja vaikuttamistyö vastuullisen puurakentumisen parissa on yhteinen ponnistus.
Teksti: Kalle Karttunen
Rakennettu ympäristö on ihmiselle luonnollinen elinympäristö. Haluamme asua sellaisessa paikassa, jossa viihdymme ja nautimme elämästä. Kaupungistumiskehitys on trendi globaalistikin, jonka myötä ihmisten elinympäristö on kaventunut entistä enemmän maaseudulta kaupunkeihin. Ihmisten työpaikat sijoittuvat yhä enemmän palvelualoille teollisten työpaikkojen sijaan. Tällä kehityksellä voi olla vaikutusta myös vieraantumiseen maaseutuympäristöstä tai ainakin luontosuhteen muuttumiseen. Maaseutu on yhä harvemman asuinpaikka, mutta sitäkin tärkeämpi hetkittäisen vierailun kohde esimerkiksi mökkeilyn tai luontomatkailun puitteissa. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan edistää viihtyisän elinympäristön lisäksi myös monia yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Biokiertotalous voidaan nähdä ratkaisuna korvaamaan fossiilitaloutta. Suomella metsäisenä maana on paljon annettavaa tähän prosessiin. Puurakenteet ovat yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
Metsänhoito vaikuttaa ympäristöön, mutta on ainoa tapa, jolla voidaan puurakentamista edistää. Seuraan työkseni paljon metsäntutkimusta sekä metsään liittyvää keskustelua julkisuudessa. Metsistä vieraantumiseen tai virheellisiin käsityksiin törmää jatkuvasti eri yhteyksissä. Viime vuoden lopulla Metsämiesten säätiö 75 v. juhlavuoden kunniaksi rahoitti valtakunnallisen kyselyn. Tästä Taloustutkimus Oy:n toteuttaman kyselyn tuloksista näkee hyvin ihmisten tietämättömyyden metsään ja metsäalaan liittyvistä perusasioista. Lähes puolet suomalaisista luulee virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa Suomessa eniten metsää. Yksityismetsänomistus kun on sekä metsien pinta-alaltaan, kasvultaan että puun myynniltään selkeästi suurin omistajaryhmä. Suomen puun myynnistä esimerkiksi yli 70 prosenttia tulee yksityismetsistä tarjoten noin 2,5 miljardin euron puunmyyntitulot 600 000 metsänomistajalle. Ihmiset myös virheellisesti uskovat, että metsää hakataan enemmän kuin ne kasvavat. Todellisuudessa metsät kasvavat huomattavasti enemmän puuston poistumaan verrattuna ja näin on tapahtunut jo vuosikymmenien ajan vuosittain. Esimerkiksi 70-luvun alkuun verrattuna metsien puumäärä on turvonnut miljardilla kuutiometrillä, jossa kasvua lähes 70 prosenttia. Tutkimus paljastaa hieman myös ihmisten arvoista. Metsää omistavilla metsien monitavoitteiset arvot luonnollisesti korostuivat, kun taas virkistysarvot koettiin tärkeämmäksi siinä tapauksessa, jos metsäomaisuutta ei ollut. Tutkimus osoitti hyvin sitä, että ihmiset tietävät ja ymmärtävät asioita eri tavoin riippuen omista lähtökohdistaan.
Kestäviä toimintamalleja ja ymmärrystä lisäämällä voitaisiin parantaa metsien käytön hyväksyttävyyttä. Metsänhoito tarjoaa raaka-ainetta puulla rakentamiseen ja toisaalta puun käyttö pitää metsät hyvin hoidettuina. Menestys vaatii molempia ja lisäksi laajaa yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä sekä vaikuttamistyötä niin Suomessa kuin EU:ssakin. EU-komissio on vaihtumassa syksyllä ja biokiertotalouden kokonaisuuden merkitys tulee toivottavasti kasvamaan uuden toimikauden myötä. Edellisen komission kaudella päätöksenteon valmistelu painottui erityisesti metsien suojelun, hiilensidonnan ja monimuotoisuuden edistämiseen. Toiveenamme on, että tulevan komission kaudella tarkasteltaisiin laajemmin metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia, ja mentäisiin kohti kokonaiskestävää tarkastelua. Puurakentamisen edistäminen nähdään tärkeänä osana kokonaiskestävyyttä, sillä puutuotteilla on merkittäviä ilmastohyötyjä. Puutuotteiden ilmastohyödyt tulevatkin montaa kautta, ensin tukkipuun kasvattamisesta, vähähiilisestä tuotannosta ja puutuotteiden pitkäaikaisesta rakenteiden hiilivarastosta. Puutuotteiden valmistuksessa syntyy myös paljon sivutuotteita muun muassa sellu- ja energiateollisuuteen, joilla voidaan korvata monia energiaintensiivisempiä tuotteita. Tärkeää on ymmärtää, että koko metsäsektorin arvoketjulla kyetään siirtymään fossiilitaloudesta biotalouden kestävämpiin ratkaisuihin.
VIERASKYNÄ-TEKSTIN KIRJOITTAJA
Kalle Karttunen, MMT, toimii metsäedunvalvonnan tutkimuspäällikkönä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa (MTK).
