Vuoden 2025 alussa voimaan astunut uusi rakennuslaki tulee lisäämään selvästi vähäpäästöisten rakennusmateriaalien menekkiä, uskoo Stark Suomen vastuullisuusjohtaja Anne Koskinen. Uudessa rakentamislaissa rakennusalan yrityksiltä tullaan vaatimaan ilmastoselvityksen tekoa vuodesta 2026 alkaen ja rakennusten hiilipäästöille tullaan asettamaan raja-arvot. Tämä tarkoittaa, että rakennusalan yrityksillä on enää vuosi aikaa valmistautua ja Koskinen uskoo muutoksen alkavan näkyä entistä enemmän tänä vuonna yritysten käyttämissä materiaaleissa.

Koskisen mukaan jo nyt useilla valmistajilla vähäpäästöiset vaihtoehdot ovat nopeimmin myynnillisesti kasvavia tuotteita.

”Tuotteista laadittavat ympäristöselosteet ovat jatkossa erittäin tärkeässä roolissa rakentamisen materiaalivalintoja tehtäessä. Tuotteiden ympäristötiedon merkitys kasvaa ja tämä tulee näkymään rakennustyömailla. Suunta on oikea ja rakennusala tarjoaa kasvumahdollisuuksia vähähiilisten ja kiertotalouspohjaisten rakennustuotteiden valmistajille”, Koskinen toteaa.

Tällä hetkellä rakennetun ympäristön vuotuisista kokonaispäästöistä noin kolmannes syntyy rakennusmateriaaleista, rakentamisesta ja kuljetuksista, eli niin kutsutuista tuotesidonnaisista päästöistä. Koskisen mukaan onkin odotettavaa, että valmistajien tuotekehitystoimet kohdistuvat nopeasti erityisesti päästöintensiivisimpiin rakennusmateriaaleihin kuten teräs, sementti ja betoni.

”Näiden tuotealueiden osuus rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä, mutta päästöjä voidaan vähentää vähähiilisten tuotteiden avulla. Jo nyt betoniteollisuudessa on kyetty kehittämään vähähiilisiä tuotteita nopealla aikataululla. Terästeollisuudessa puolestaan vähäpäästöistä terästä kehitetään panostamalla tuotekehitykseen, kehittämällä tuotantoprosesseja sekä kierrätysterästä hyödyntämällä.”

Vastuullisuusjohtaja uskoo, että uusien vaatimusten myötä puurakentamisen suosio tulee kasvamaan.

”Puurakentamisen päästöt ovat muita rakennusmateriaaleja pienemmät, sen avulla voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja ja lisäksi puu sitoo itseensä hiilidioksidia. Puupohjaisissa rakennuslevyissä ligniinipohjaisten liimojen käyttö on yleistynyt, mikä omalta osaltaan pienentää ympäristökuormitusta entisestään”, Koskinen toteaa.

Vähäpäästöisten tuotteiden suosio kasvaa – lakimuutos antaa edun valmistautuneille

Koskisen mukaan rakennustyömailla on aloitettu työ uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi ja se näkyy myös rautakaupassa.

”Jos annetaan muutamia esimerkkejä, niin maaleissa on ollut siirtymää liuotinohenteisista maaleista vesiohenteisiin maaleihin, ikkunoiden valmistuksessa käytetään vähähiilistä lasia sekä kierrätettyä alumiinia laskemaan päästöjä ja uudet tuotekehitysideat, kuten esimerkiksi kiertotaloustiili lisääntyvät tulevaisuudessa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, millaisia materiaaleja myös rautakaupasta halutaan tulevaisuudessa hankkia”, vastuullisuusjohtaja taustoittaa.

Rakennuslain muutos ja tarkemman ilmastoselosteen vaatiminen tulee Koskisen mukaan antamaan edun niille, jotka ovat tehneet valmistautumisen kunnolla, kun vuosi 2026 alkaa.

”Tuotteen ympäristöselosteen ansiosta rakennushankkeessa tiedetään tarkalleen, miten tietyn tuotteen valitseminen vaikuttaa hankkeen hiilipäästöihin. Jos seloste puuttuu, laskennassa joudutaan käyttämään yleistä päästötietokantaa ja sen keskimääräisiä arvoja. Kun rakennushankkeen hiilipäästöille aletaan asettaa hankekohtaisia raja-arvoja, vahvoilla ovat ne rakennusmateriaalivalmistajat, jotka voivat antaa tarkkaa päästötietoa geneeristen keskiarvojen sijaan.”

Koskinen pitää kehitystä toivottavana ja kannustaa rakentamisen parissa työskenteleviä miettimään jatkuvasti uusia innovaatioita vähäpäästöisyyden suhteen.

”Esimerkiksi vähähiilisiä tuotteita käyttämällä rakennushankkeen päästöjä voidaan vähentää merkittävästi verrattuna vastaaviin vakiotuotteisiin ja vähähiilisten ratkaisujen yleistyminen on yksi ilmastotavoitteiden saavuttamisen edellytyksistä.”

Lisätietoja:
Anne Koskinen, vastuullisuusjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 044 773 0409