Kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinnon (International Award for Wood Architecture) tavoitteena on tuoda esille ja palkita puuarkkitehtuurin huippuosaamista. Vuosittain jaettavalla palkinnolla halutaan rohkaista innovatiiviseen arkkitehtuuriin ja yhdistää maita, joissa puurakentamista pidetään tärkeänä. Vuoden 2025 kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinnon voitti Katajanokan Laituri. Voittajan lisäksi kilpailun loppusuoralla oli mukana hienoja ja monipuolisia kohteita Ruotsista, Ranskasta ja Sveitsistä.

Read the article in English here.

Kilpailussa viiden maan arkkitehtuurilehdet ehdottiavat kukin omasta maastaan kolmea kohdetta kilpailuun. Mukana olevat maat ovat Suomi, Sveitsi, Saksa, Ranska ja Ruotsi. Tuomariston jäsenet ovat eurooppalaisten puuarkkitehtuurilehtien edustajia. Kukin maa äänestää tulleista kohteista suosikkinsa, joiden joukosta valitaan voittaja. Kukin lehti on jäävi äänestämään omia ehdotuksiaan.

Kilpailuun tulevat kohteet esittelevät aina monipuolisesti kunkin maan ajankohtaista puurakentamista. Tässä on esitelty tämän vuoden loppusuoralle valikoituneet kohteet.

Katajanokan Laituri | Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy                                      VOITTAJA
Helsinki, Suomi

Katajanokan Laituri on merellisen Helsingin kansallismaisemaan sijoittuva massiivipuuranteinen toimitilarakennus. Katajanokan rantarivistön ensimmäisen uudisrakennuksen myötä ennen suljettu satama-alue aloittaa vaiheittaisen avautumisensa kaupunkilaisten käyttöön.

Katajanokan Laituri pyrkii olemaan suunnannäyttäjä nykyaikaiselle puurakentamiselle, osana kaupunkien kestävää kehitystä. Koko rakennusprojektin ajan on pyritty minimoimaan sen elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Tavoitteena on ollut luoda rakennus, joka on pitkäikäinen, helposti muunneltavissa, monikäyttöinen, vähähiilinen ja energiatehokas. Rakenteelliset ratkaisut ja tilojen suunnittelu mahdollistavat sisätilojen mukauttamisen tuleviin tarpeisiin.

Katso kohde-esittely kokonaisuudessaan täältä.

Pavillon Jardins | Atelier du Pont
Pariisi, Ranska

Grande Halle de la Villetten kulttuurikeskusta ja sitä ympäröivää puistoa hallinnoiva viranomainen, EPPGHV, halusi rakentaa itselleen nykyistä tehokkaammat toimitilat Cité Jardinin paikalle ja palauttaa puistoalueen yleiseen käyttöön. 3 000 neliömetrin suuruisessa uudessa ”tukikohdassa” on 155 työpistettä.

Hanke on sopusoinnussa Parc de la Villetten puiston ja Bernard Tschumin sinne 1980-luvulla suunnittelemien dekonstruktiivisten teosten kanssa. Muoto on tarkoituksella pelkistetty, jotta rakennuksen identiteetti muovautuisi käyttötarkoitusten ja tapahtumien mukaan.

Rakennuksessa on kaksi toisiinsa kytkeytyvää rakennetta: vakaa ja tukeva betoniosa ja kevyempi, ympäristöystävällisempi puuosa. 12-metriset jännevälit tuovat sisätiloihin avaruutta, ja rakenteen läpi suodattuva luonnonvalo luo sisätiloihin viidakkomaista tunnelmaa. Kaksitasoisen rakennuksen keskellä on atriumpiha, joka soveltuu niin projektiesittelyihin, konferensseihin kuin epävirallisiin tapaamisiin.

Kokous-, kopiointi- ja taukotiloille luotu mikroarkkitehtuuri täydentää kokonaisuutta. Muunneltavista työtiloista avautuu panoraamanäkymä vehreään puistoon. Tilat on suunniteltu yhteistyössä käyttäjien kanssa, ja ne ovat vapaasti jaoteltavissa suunnittelutoimiston tarkoitukseen suunnittelemilla, La Villetten tiimin valmistamilla kalusteilla.

Pappelhöfen asuinrakennukset | Rolf Mühlethaler Architekten AG BSA SIA
Langenthal, Switzerland

Vuosina 1930–1949 rakennettu Hardin asuinkompleksi Sveitsin Langenthalissa on merkittävä esimerkki arkkitehti Hector Eggerin vaikutusvaltaisesta työstä. Suojellut rakennukset tunnetaan taloudellisesta, materiaalien ominaisuuksia kunnioittavasta arkkitehtuuristaan, ja ne edustavat sodanjälkeiselle ajalle tyypillistä ”työläisystävällistä” asuntorakentamista. Asuintoiveiden muuttuessa yhä useampi asunto jäi kuitenkin ajan saatossa tyhjilleen.

Saneerauksen lähestymistapa on vanhaa kunnioittava: osa rakennuskannasta kunnostetaan entiselleen, ja täydennysrakentaminen säilyttää nykyiset rakenteet. Jos rakennus on korvattava uudella, uudessa noudatetaan vanhan arkkitehtonista tyyliä.

Esimerkiksi yhdellä työmaalla neljä kaksikerroksista rakennusta korvataan uusilla nelikerroksisilla. Toisen työmaan puoliavoimien pihojen ääreen rakentuu neljä uutta kaksikerroksista rivitaloa, mikä monipuolistaa alueen asuntotarjontaa.

Kaikki olemassa olevat rakennukset kunnostetaan kevyesti, mutta asuinmukavuudessa tehdään tiettyjä kompromisseja arvokkaan paikallishistorian säilyttämiseksi. Pappelhöfe täydennysrakennuksineen turvaa tämän ilmeikkään asuinalueen säilymisen myös jälkipolville.

Gjuteriet – peruskorjaus | Kjellander Sjöberg
Malmö, Sweden

Purkumateriaalien uusiokäyttö Malmön Gjuterietissa osoittaa, miten vanhoihin rakenteisiin saadaan uutta elämää vanhaa kunnioittaen. Rapistumaan päässyt hylätty valimorakennus on elävöitetty dynaamiseksi kaupunkitilaksi, josta huokuu sataman arvokas historia. Hanke on osa Varvsstadenin suurempaa uudistushanketta, joka pyrkii muuntamaan vanhat telakat uudeksi kestävän kehityksen alueeksi. Keskeinen maamerkki toimii myös Oatlyn pääkonttorina, yhdistäen sujuvasti Malmön tulevaisuuden tavoitteet alueen teolliseen historiaan.

Peruskorjauksen kiertotaloudellinen lähestymistapa painottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Teräsrungon laajennukset ovat liimapuuta ja CLT:tä, ja hankkeessa käytetyt tiilet, pellit, aaltolevyt ja portaat on ”lainattu” purettujen rakennusten osia keräävästä Varvsstadenin materiaalikirjastosta. Innovatiivinen lähestymistapa paitsi säästi resursseja myös minimoi hiilijalanjäljen hankkeen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Valimon pohjakerros on nyt yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta edistävä julkinen tila, jossa on kahvila, ravintola, aula ja näyttelyalue.

Gjuteriet osoittaakin, miten teollista perintöä kunnioittavalla saneerauksella voidaan luoda nykyajan tarpeita vastaavia monipuolisia ja joustavia rakennuksia. Koko laiturin, kuivatelakan ja sisäaltaan alue on saneerauksen myötä aktivoitunut uudeksi julkiseksi tilaksi, joka edistää merkittävästi alueen, sen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia.

Malmön uutena kiintopisteenä toimiva Gjuteriet käynnistää Varvsstadenin uudistumisen monimuotoiseksi kaupunginosaksi, jonka kodit, työpaikat ja taidekampus kytkeytyvät näppärästi kaupungin keskustaan uusien siltojen ja liikenneyhteyksien myötä.

Pariisin olympialaisten vesiurheilukeskus | Ateliers 2/3/4/ & Venhoeven CS
Paris, France

Olympialaisten vesiurheilukeskus on suunniteltu veden ja olympiahistorian ympärille. Suunnitelmassa on pyritty luomaan dynaaminen kohtauspaikka, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa urheilun parissa.

Puupinnat sisällä ja ulkona luovat tiloihin jatkuvuutta. Ne ohjaavat vierailijat sisään, rytmittävät kulkureittiä ja suodattavat valoa ja näkymiä, ja niiden lämpimät sävyt pehmentävät tunnelmaa.

Stadionin täysin puinen rakenne on alueella poikkeuksellinen. Katon tukena on pitkäjänteiset liimapuupalkit, joita kannattelevat vinot liimapuupalkit. Nerokas ratkaisu minimoi tilavuuden (ja siten stadionin ilman lämmityskustannukset) ja on samalla arkkitehtonisesti hankkeen symboliikan mukainen.

Yksinkertainen ja keveä rakenne on rakenteellisesti, akustisesti ja esteettisesti miellyttävä: ylöspäin kohoava katto vaikuttaa jopa lentävän. Ulkopinta on kauttaaltaan verhoiltu douglaskuusen puusäleillä, mikä parantaa akustiikkaa ja suojaa tuulelta ja auringolta tehden sisäänkäynnistä suojaisan ja kutsuvan.

Kävelysilta Buissons | RBCH architectes SA
Bulle, Switzerland

Trême-joen ylittävä kävelysilta Bullen Buissonsissa avaa uuden yhteyden etelärannalla olevan asutuksen ja pohjoispuolella olevan Bullen keskustan välille. Aukotettu, kulmistaan pyöristetty suuntaissärmiö on moderni tulkinta ristikkopalkista. Säiltä suojaa hieman kalteva katto, jota täydentää 1,2-metrinen kuparipellitetty lippa. Rakenteelle on annettu nimeksi Bois Suisse (sveitsiläinen puu).

Bullen kaupunki pyrkii edistämään paikallisen puun käyttöä rakentamisessa ja haki hankkeeseensa inspiraatiota alueen katettujen siltojen kansankielisestä arkkitehtuurista. Esimerkiksi Lessocin silta vuodelta 1667 on erinomainen esimerkki alueen kestävästä suunnittelusta.

Kävelysillan innovatiivinen rakenne on paitsi ilmeeltään hienostunut myös materiaalin käytöltään tehokas: merkittävistä mitoistaan huolimatta jalankulkusiltaan on tarvittu vaatimattomat 40 m³ puuta, pääosin raakapuuta. Diagonaalit muodostuvat kolmesta tai neljästä ristikkäin punotusta kuusisäleestä (27×200 mm), jotka ovat jännityksessä ja puristuksessa kahden liimapuuparren välissä. Alaparren kaartuva pohja lisää välyskorkeutta alla olevaan veteen, suojaten siten siltaa tulvavahingoilta. Rakenne pysyy paikallaan puupultein ja metallitapein kiinnitetyillä tangoilla.

Loiva katto on kolmikerroksista vaneria. Kattoa täydentää 1,2-metrinen lippa, ja kokonaisuuden suojana on kuparipellitys. Kattovanerit toimivat jäykistävinä rakenteina yhdessä lehtikuusilattian alla olevien diagonaalien kanssa. Katon kaksinkertaiset tukipalkit jatkavat kylkien ristikkäisten säleiden muotokieltä, ja valaistus on kätevästi asennettu niiden väliin.

Lastenkeskus Paris Périchaux | Guillaume Ramillien Architecture
Paris, France

Uuden julkisen puutarhan kyljessä oleva Périchaux’n lastenkeskus ja sen muodostama aukio ja kuja istuvat Lefebvre-Périchaux-Brancionin puistomaisemaan ja piristävät koko asuinalueen ilmettä.

Rakennus muovaa julkista tilaa ja näkymää Boulevard Lefebvre -kadulta, luoden suojaisan sisäpuutarhan korkeiden rakennusten keskelle.

Timantin muotoista puutarhaa ympäröivä kolmiomainen rakennus muodostuu L-kirjaimen muotoisesta kaksikerroksisesta osiosta ja kolmion kantana toimivasta yksikerroksisesta siivestä. Päiväkoti ja neuvola-/lastensuojelukeskus on sijoitettu symmetrisesti länsikulman molemmin puolin, ja ne kytkeytyvät toisiinsa ullakon kautta. Tiloista avautuu aulojen kautta näkymiä puutarhaan.

Päiväkoti on kaksikerroksinen, kun taas neuvola- ja lastensuojelukeskus on lounaissiivessä yhdessä tasossa. Pohjakerroksessa vehreän sisäpihan ympärillä on vastaanottotilat ryömimis- ja konttausikäisille vauvoille, ja yläkerran parvelta on kulku vanhempien pikkulasten siipiin sekä kattoterassin tilavalle leikkipaikalle.

Terassin istutukset jatkavat pohjakerroksen vehreää maisemaa luoden vaikutelman kahdessa tasossa leijuvasta puutarhasta, jonka ylempi taso on omistettu lapsille. Rakennus on täysin puurakenteinen valkotiilistä perustustaan lukuun ottamatta. Sinkityt katot ohjaavat sadeveden pois rakenteista ja tuulettavat rakennusta luonnollisesti. Runkorakenne pilkottaa läpi lasisesta julkisivusta, joka on koristeltu pystysuorin puurimoituksin. Maamerkkeinä toimivat kaksi valkotiilistä piippua ohjaavat kulkijan talon maanalaiselle parkkipaikalle ja sen uusitun sisäänkäynnin yläpuolisiin julkisiin tiloihin.