Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen.

– Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.

– Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan.

Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä.

– Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

− Me lupaamme kuntastrategiassamme, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys, mikä näkyy käytännössä rakennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapidossa, uudisrakentamisessa, rakennusten uusiokäytössä ja energiatehokkuudessa. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongelmien kanssa pitkään, päädyttiin hengittävään puiseen uudisrakennukseen.

Paltamon kuntastrategiassa näkyy Ahoniemen mukaan vahva yhteys Paltamon pitkään puunjalostuksen historiaan. 

– Kun meillä on ollut sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli luonnollista päätyä vanhan uittojoen rantaan suomalaisesta sitkeästä puusta rakennettavaan kunnantaloon.

Paltamoon vireillä uusia metsäteollisuushankkeita

Ahoniemen mukaan metsän kestävä käyttö ja luonnonsuojelu ovat Paltamossa tasapainoisessa suhteessa.

– Suojelualueita on perustettu harvinaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttämiseksi, ja yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa toimii.

– Paltamon kunta omistaa taajamametsät mukaan lukien yli 1500 hehtaaria metsää. Kunnan omistamat metsät tarjoavat sekä tulovirtaa että joustovaraa budjettiin. Lisäksi yksityiset metsänomistajat ja valtion metsähakkuut vaikuttavat merkittävästi paikallistalouteen.

Paltamossa on Ahoniemen mukaan vireillä merkittäviä metsäteollisuushankkeita.

– Kaicell Fiberin sellu- ja biotuotetehtaan ja SSE:n biometanolitehtaan tavoitteena on lisäarvon luominen puuraaka-aineelle sekä energiaomavaraisuuden parantaminen. Alueen metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen on kunnalle strateginen tavoite.

– Myös uusiutuvan energian hankkeet, kuten tuulivoima- ja aurinkovoimaprojektit, ovat edenneet kunnassa nopeasti. Tuulivoiman kaavoituksessa on useita hankkeita, joista suurimpina Ilmatar Paltamo Oy:n yhteensä 37 voimalan puistot.

– Paltamon menestystarina osoittaa, kuinka metsätalous voi olla paitsi taloudellisen kasvun moottori, myös ekologisesti kestävä ja paikallista yhteisöä tukeva elinkeino, muistuttaa Ahoniemi.

Puurakentamisesta kuntavaaliteema

Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin, mihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. 

Esimerkiksi Ylen kuntavaalien vaalikoneessa kysytään ehdokkaiden kantaa oman kunnan avohakkuisiin, mutta ei puurakentamisesta, vaikka sen edistäminen kuuluu hakkuumenetelmiä enemmän kuntien toimivaltaan.

– Välillä tuntuu, että valtakunnan tasolla ei ymmärretä mitä maakunnissa tapahtuu. Meillä on Kainuussakin monta kuntaa, jotka ovat aina eläneet metsätaloudesta, hoitaneet metsiänsä kestävästi ja nyt rakentavat päiväkoteja, kouluja ja asuntoja puusta. Täällä tehdään joka päivä arjen ilmastotekoja ilman valtakunnan tason ohjausta.

Ahoniemi toivoo, että muissakin kunnissa puurakentamisen mahdollisuudet kestävän, vähähiilisen rakentamisen vaihtoehtona otetaan uusissa kuntien valtuustoissa vakavasti.

Puurakentaminen edistää kuntien ilmastotavoitteita

Kuntastrategia on linjaus, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta.

Tavoitteita voidaan arvioida sen ilmastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla, kuntalaisten hyvinvoinnilla tai asiakastyytyväisyydellä. Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa joko puurakentaminen mainiten tai yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä.

− Kun kunnat uusivat kuntastrategioita, kannattaisi puurakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti ja hankkia puurakentamisen asiantuntija-apua hankkeen varhaisessa vaiheessa. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntemusta ja aikaa, suosittelee Ahoniemi.

Markku Laukkanen

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita.