Vaikka puurakentamisen hyödyt ja arvo tunnistetaan jo valtakunnallisesti, Kainuun kunnista tiettävästi ainoastaan Kuhmo on raivannut tietä käytännön työlle linjaamalla strategiaansa, että kunnassa rakennetaan puusta aina, kun se on mahdollista.

Kuhmon esimerkki on laajenemassa nyt muihinkin Kainuun kuntiin, joista jokaisessa halutaan saada puu- ja hybridirakentamiseen kuntatason ohjausta. Tahtotila on jo korkealla, sillä strategisen ohjauksen mahdollisuudet olemassa olevan puu- ja betoniteollisuuden yhdistämiseksi ja tukemiseksi rakentamisessa ovat laajat.

Parhaimmillaan kuntatasolla tehtävät valinnat edistävät lähellä olevien raaka-ainevarantojen hyödyntämistä elinkeinojen, työllisyyden, paluu- ja uusmuuton ja näiden kautta koko aluetalouden kasvattamista.

Kainuun kuntien tahtotilaa ryhdyttiin viemään käytäntöön helmikuun lopussa, kun kuntien edustajat kokoontuivat strategiatyön lähetekeskusteluun. Uutta näkökulmaa lähestyttiin pohtimalla, kuinka puu- ja hybridirakentaminen näkyy tällä hetkellä kunnissa ja kuinka niiden edistäminen voisi tukea kuntien strategioita jatkossa.

− Kuntatoimijat ovat odottavaisella mielellä siitä, mitä puu- ja hybridirakentamisen liittäminen kunnan strategiaan tarkoittaa käytännössä. Kuten yleensäkin, myös tässä työssä halutaan kuulla laajasti sidosryhmien ja kuntalaisten näkökulmia, Kainuun metsäbiotalouden uusi ekosysteemi -hankkeen projektipäällikkö Tuomo Määttä sanoo.

Hankkeen kärkitoimiin kuuluva strategiatyö nojaa valtakunnallisiin tavoitteisiin, joiden mukaan puurakentamisen osuus kaikessa julkisessa rakentamisessa halutaan nostaa nykyisestä 31 %:sta 45 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Opetusrakennuksissa puurakentamisen osuuden nostamisen tavoite samassa ajassa on 55 %:sta 65 %:iin ja hoitoalan rakennuksissa 20 %:sta 35 %:iin.

Kuntatoimijat totesivat lähetekeskustelussa, että vaikka Kainuussa on tehty puurakentamisen pioneerityötä etenkin Woodpoliksessa, nyt osa sen siipien suojissa syntyneistä yrityksistä on jo kasvanut sitä suuremmiksi. Nyt Woodpolikselle onkin aika kasvattaa uusia versoja ja seuraavia avauksia, ja sitä työtä voidaan tukea parhaiten strategisella puu- ja hybridirakentamisen edistämisellä.

− Keskustelussa todettiin, että puutuoteteollisuus hyödyttää jo nyt eri tavoin kaikkia Kainuun kuntia, ja nyt hyötyä halutaan levittää entistä laajemmalle alueelle. Julkisessa puurakentamisessa on kysymys ennen kaikkea tahtotilasta. Sen kautta sekä turvataan olemassa olevien yritysten toimintaa että avataan mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien löytämiselle, Määttä sanoo.

Strategiatyö jatkuu puurakentamisen toimijoiden kuulemisella sekä kuntajohtajien, päättäjien ja sidosryhmien haastatteluilla. Kesällä kerättyä tietoa jalostetaan strategiatyöpajoissa, ja syksyllä on vuorossa kansallinen työpaja. Työskentely päättyy marraskuun lopussa, jolloin jokaisella kunnalla on oma puu- ja hybridirakentamisen strategia.