1.3.2023

Puurakentamisella kohti kestävästi kehittyvää kuntaa

Tuusulan kunnassa on tehty vuonna 2018 historiallinen päätös uusia suurin osa kunnan palveluverkosta. Tämä tarkoittaa useita uusia rakennuksia, suuria jopa 1000 oppilaan kampuksia valmistuen noin vuoden välein eri puolille kuntaa. Bruttoneliöissä mitattuna rakennuskannan lisäys on noin 60 000 brm2, mikä on kolmasosa kunnan nykyisestä rakennuskannasta. Taustalla tälle päätökselle ovat, kuten monessa muussakin kunnassa, rakennusten sisäilmaongelmat, jotka haluttiin palavasti ratkaista ja taata käyttäjille terveelliset ja turvalliset tilat.

Teksti: Katerina Zaitseva

Read the article in English here.

Kuntastrategian mukaan rakennamme Tuusulassa kestävää tulevaisuutta ja edistämme ilmastotekoja kaikessa toiminnassa. Kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi tuleville sukupolville me lähdimme uudistamaan palveluverkkoa rohkeasti kokeillen meille uusia ja samalla vähäpäästöisempiä rakennusmateriaaleja. Palveluverkon ensimmäinen kohde, päiväkoti Martta Wendelin, rakennettiin CLT elementeistä valmistuen vuoden 2022 elokuussa. Päiväkodille myönnettiin myös Joutsenmerkki osoituksena rakennuksen ympäristöystävällisyydestä koko sen elinkaaren ajan – rakennusvaiheesta aina materiaalien kierrätykseen asti.

Toinen palveluverkon kohde, lukio ja kulttuuritalo Monio, rakennetaan hybridirakenteena ja se valmistuu elokuussa 2023. Monioon käytetään peräti 25 kilometriä hirttä. Monion hirsijulkisivut ja korkeaa aulatilaa rajaavat väliseinät ovat painumatonta lamellihirttä. Puurakenteisia ovat myös kerto-ripa-välipohjaelementeistä koostuvat välipohjat, limapuusta tehdyt pystyrakenteet ja jäykistävät vinopalkit sekä vesikaton rakenne. Muut rakenteet ovat terästä ja betonia.

Lukio ja kulttuuritalo Monion hirsijulkisivut ja korkeaa aulatilaa rajaavat väliseinät ovat painumatonta lamellihirttä. Puurakenteisia ovat myös kerto-ripa-välipohjaelementeistä koostuvat välipohjat, limapuusta tehdyt pystyrakenteet ja jäykistävät vinopalkit sekä vesikaton rakenne. Muut rakenteet ovat terästä ja betonia. Kuva: Timo Nurmi

Tuusulan palveluverkon ensimmäiset kohteet ovat kunnianhimoisia harppauksia myös kansallisesti – päiväkoti Martta Wendelin on Suomen suurin massiivipuinen päiväkoti kuutioissa mitattuna ja Monio on Suomen ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu. Kohteet ovat saaneet myös tunnustuksia, päiväkoti
Martta Wendelin oli yksi vuoden 2022 puupalkintoehdokkaista ja Monio on valittu Rakennuslehden vuoden 2022 työmaaksi. Lisäksi Tuusulan kunnalle myönnettiin Vuoden julkisen puurakentamisen
edelläkävijä -tunnustus viime vuonna. Olemme onnistuneet puurakentamisen edistämisessä rohkeudella ja ennakkoluulottomuudella kokeilla uutta.

Olemme tarkastelleet palveluverkon uudisrakennustemme elinkaaren aikaisia päästöjä hiilijalanjälkilaskennalla ja todenneet, että varsinkin hiilikädenjäljessä, eli rakennuksen ilmastolle tuottamissa positiivisissa vaikutuksissa, puurakenteiset rakennuksemme ovat selkeästi ylivoimaisia. Puurakennusten hiilikädenjälki on jopa 8-kertainen tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna. Puurakennus
varastoi ilmakehän hiilidioksidia niin kauan kuin puurakennusta käytetään. Rakennuksen purkamisen jälkeenkin, voidaan puumateriaali kierrättää rakennusosina tai lopuksi käyttää vielä energiatuotantoon.

Edelläkävijän tie ei aina ole helppo. Meidän matkamme varrelle on mahtunut monia haasteita. Päiväkoti Martta Wendelinissä haasteet alkoivat jo suunnittelupöydältä. Julkisivuverhouksen materiaaliksi valittu siperianlehtikuusi jouduttiin toteuttamaan Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti muualla kuin Siperiassa
kasvaneella lehtikuusella. Julkisivuverhous toteutettiin Suomessa kasvaneella lehtikuusella, jonka ravistumisherkkyys osoittautui kuitenkin Siperiassa kasvaneeseen verrattuna suureksi.

Sähkösuunnittelussa johtovetojen suunnittelu massiivipuurakenteisiin ei ollut niin suoraviivaista. Urakoiden hankinnan aikana havaitsimme sen, että valitsemamme jaettu urakka ei ollut paras mahdollinen urakkamuoto tämäntyyppiselle rakennukselle. Kilpailu jäi tyngäksi, mutta saimme kuitenkin valittua yhteistyökumppanit. Jälkiviisaana totesimme, että olisi ollut järkevämpää toteuttaa kohde esimerkiksi KVR-urakkana, jolloin rakentajan vastuulla olisi myös suunnittelu ja näin olisimme välttäneet suunnittelun ja toteutuksen yhteensovituksen haasteet. Omat haasteensa aiheutti myös se, että rakentaminen tapahtui vaatimuksemme mukaan sääsuojassa ja kaikki CLT-elementtien nostot tehtiin ison sääsuojateltan alla. Suojateltan vuoksi jouduimme kaatamaan säilytettäväksi määriteltyä puustoa suunniteltua enemmän. Sääsuojauksesta emme kuitenkaan tingi, ja kaikki kohteemme rakennetaan vastaisuudessakin sääsuojassa rakenteiden kosteusriskin minimoimiseksi.

Lukio ja kulttuuritalo Moniossa urakkamuodoksi valikoitui kokonaisurakka, mikä hieman helpotti verrattuna paljon tilaajan resursseja vaativaan jaettuun urakkaan. Moniossa jouduttiin kuitenkin muuttamaan suunniteltuja valintoja rakentamisen aikana, muun muassa rakennuksen kaikki välipohjat vaihdettiin suunnitellusta urakkasopimuksen jälkeen, mikä edellytti sekä urakoitsijalta että tilaajalta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä. Rakenteiden ainutlaatuisuuden takia monet Monion hirsirakenteiden kiinnitysdetaljista piti valmistaa työmaalla, sillä niitä ei ollut saatavilla tehdasvalmisteisina.

Kokonaisuudessaan opimme, että tällaiset vaativat puurakentamisen kohteet vaativat paljon osaamista ja ammattitaitoa niin suunnittelijoilta, urakoitsijoilta kuin tilaajaltakin. On pohdittava tarkkaan urakkamuotoa, mihin tilaajan omat resurssit ja osaaminen riittää ja mikä on kilpailun mahdollistamiseksi paras ratkaisu. Kun rakenteet eivät ole vielä niin laajassa käytössä, puurakentamiseen perehtyneet yhteistyökumppanit ovat avainroolissa. Haasteista huolimatta olemme kuitenkin edenneet määrätietoisesti kohti asetettuja tavoitteita ratkoen matkan varrella syntyneitä haasteita hyvällä yhteistyöllä yhteistyökumppaneidemme kanssa ja tilaajan oman organisaation tiiviillä yhteishengellä. Iloksemme voimme todeta, että puurakenteiset kohteemme ovat nousseet Tuusulan näyttäviksi maamerkeiksi.

Vaativat puurakentamisenkohteet vaativat paljon osaamista ja ammattitaitoa niin suunnittelijoilta, urakoitsijoilta kuin tilaajaltakin. On pohdittava tarkkaan urakkamuotoa, mihin tilaajan omat resurssit ja osaaminen riittää ja mikä on kilpailun mahdollistamiseksi paras ratkaisu. Kuva: Timo Nurmi

Oikeastaan puu rakennusmateriaalina ei ole meille uusi tuttavuus. Taitelijayhteisön 1900-luvun taitteessa suosimalta Tuusulan Rantatieltä löytyy runsaasti esimerkkejä vanhasta puisesta huvila-asutuksesta. Taidemaalari Pekka Halosen hirsirunkoinen ateljeekoti Halosenniemi samoin kuin runoilija J. H. Erkon hirsirunkoinen Erkkola ovat hienoja esimerkkejä yli satavuotiaista puurakennuksista, hiilivarastoista. Palaamme puurakentamisen juurille, sillä puu on toiminut erinomaisena rakennusmateriaalina ennenkin. Puu on luonnonmukainen ja yksiaineinen rakennusmateriaali. Ja vaikka puu on palava materiaali, se on samalla kuitenkin myös paloturvallinen, sillä sen käyttäytyminen palotilanteessa tunnetaan hyvin. Puurunkoinen talo kestää pitkään sortumatta palon aikana, sillä pintojen hiiltyminen suojaa rakenteita
tulelta. Puurakennukset koetaan usein myös hyvin miellyttäviksi. Pystymme siis rakentamaan puusta terveellisiä ja turvallisia tiloja edelleen.

Toivon jatkossakin puurakentamisen toimijoilta innovatiivisuutta ja hyvää vuoropuhelua, rohkeutta kokeilla uutta. Vaikka meillä on jo pitkä historia puurakentamisen parissa, olemme silti kaikki uusien rakentamistapojen ääressä oppimassa yhdessä uutta. Valitsemalla puurakentamisen julkinen sektori toimii suunnannäyttäjänä ja tukee samalla kotimaista taloutta.

On ollut ilo seurata miten lämminhenkinen päiväkotimme Martta Wendelin heräsi viime elokuussa henkiin pienten ja isojen käyttäjiensä täyttäessä hartaasti suunnittelemamme ja rakentamamme
upeat tilat. Pääsemme luomaan puurakentamisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa.

ARTIKKELIN KIRJOITTAJA Katerina Zaitseva, ohjelmapäällikkö, DI, Kasvu ja ympäristö, Tuusulan kunta

Katerina Zaitseva
  • Anna palautetta Puu-lehdestä