29.9.2023

Helsingin luonnontiedelukio

Rakennus sijaitsee Kumpulan kampuksella, eksaktien luonnontieteiden yliopistollisen opetuksen keskuksessa. Uusi lukio pihoineen liittyy osaksi kampusalueen rakennetta ja toimintoja.

Read the article in English here.

Uudisrakennus on toteutettu korkean mäen harjalle. Lukion viisikerroksinen puurakennus on sijoitettu muiden kampuksen rakennusten tapaan tontin kadun vastaisiin rajoihin kiinni. Sijoitus korttelin kulmassa sitoo rakentamattoman tontin osan osaksi kampuskokonaisuutta ja eheyttää suorakulmaista kaupunkirakennetta. Lukion ja nykyisten rakennusten väliin syntyy puistomainen piha, jonka reunalla on aluetta hallitseva tutkakupoli.

Luonto ja tiede ovat lähtökohtana suunnitelman arkkitehtoniselle kokonaisratkaisulle. Tavoitteena on, että rakennus yhdessä myöhemmin valmistuvan pihan kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka tukee luonnontieteiden oppimista.

Rakennus on hahmoltaan rationaalinen ja selkeä, jolloin materiaali ja rakenne korostuvat.

Modulaarinen massiivipuurakenne on näkyvissä sisätilassa ja hilamaisesti aukotettu julkisivu toimii jäykistävänä rakenteena jättäen sisätilan avoimeksi. Rakenteelliset voimat näkyvät julkisivussa ikkuna-aukkojen välisten umpiosien leveyden kasvaessa kerroksittain alaspäin.

Pääjulkisivumateriaali on harmaantuva puu, joka täydentää ja pehmentää kampusalueen rouheaa ja peittelemätöntä materiaalimaailmaa. Puun ikääntyminen ja patinoituminen saa näkyä, mikä on tärkeä ja positiivinen osa rakennuksen arkkitehtuuria.

Julkisivun puuverhous on jämäkkää pystylautaa, jossa säälle herkät vaakasaumat on suojattu limittämällä verhous pystysuunnassa kerroksittain. Verhous on limitetty myös vaakasuunnassa siten, että koko julkisivu jakautuu pienempiin limittyviin osiin. Ajatuksena on ollut mahdollistaa verhouksen toteuttaminen esivalmistettuina elementteinä, vaikka toteutuksessa päädyttiinkin paikalla rakentamiseen.

Sadevesien käsittely toteutettiin suurena julkisivuaiheena. Katosmaista räystästä kannattaa rakennuksen korkuinen seinämäinen pilari, jonka sisällä katon sadevedet johdetaan pihan hulevesipainanteeseen.

Tekniset ratkaisut

Kohteessa kantavina pystyrakenteina käytettiin liimapuupilareita sekä CLT-massiivipuuseiniä porrashuoneissa ja ulkoseinissä. Kantavat vaakarakenteet toteutettiin välipohjissa CLT-betoniliittolaatoilla ja delta- ja liimapuupalkeilla. Yläpohjassa kantavina rakenteina ovat CLT-palkit ja -laatat sekä naulalevyristikot.

Rakennuksen jäykistys hoidetaan ulkoseinien ja porraskuilujen pystyrakenteilla sekä väli- ja yläpohjan vaakarakenteilla.

Rakennuksen paloluokka on P0, koska se on puurunkoinen ja poikkeaa merkittäviltä osin P2-
paloluokan vaatimustenmukaisuudesta mm. kerrosluku ja rakennuksen korkeus ylittyvät. Siten suunnittelu perustuu oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä 
rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Suunnittelun lähtökohtana oli toteuttaa 
turvallisuustaso vertailuperiaatetta käyttäen P1-paloluokan koulurakennuksen turvallisuustasoa 
vastaavaksi hyödyntäen suunnittelussa P2-paloluokan puurakentamisen vaateita.

Rakennuksen kantavien rakenteiden luokkavaatimus on R60 pois lukien keittiön IV-konehuoneen, jonka osalta vaatimus on R120. Sisäpuolisten pintaluokkavaatimusten mukaan ulkoseinät ja kantavat puupilarit- ja palkit on pääosin voitu jättää näkyviksi (max. 20% D-s2,d2-luokkaa).

Rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla (sprinkleri).

Rakennuksen akustisessa suunnittelussa on noudatettu Helsingin kaupungin oppimisympäristöjen akustiikan suunnitteluohjetta. Ohjeen vaatimukset perustuvat Ympäristöministeriön asetuksiin ja ohjeisiin sekä kansallisiin standardeihin.

Ääneneristyksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitu erityisesti seuraavat asiat:

  • Tiloja erottavien rakenteiden ja rakennusosien ominaisuudet 
  • Äänen sivutiesiirtymät tilojen välillä. Erityisesti ohuet (<150 mm) CLT rakenteet
  • Rakenteiden saumat ja liitokset sekä muut mahdolliset epätiiviyskohdat 
  • Ilmaääneneristyksen edellytyksenä on tiloja erottavien rakenteiden ehdoton ilmatiiviys 

Rakennushanke

SRV toteutti hankkeen kaksivaiheisesti yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, joka koostui kehitys- ja toteutusvaiheista. Quattroservices Oy toimi hankkeessa talotekniikan projektinjohtourakoitsijana. Suunnittelukumppanit valittiin SRV:n toimesta urakkakilpailuvaiheessa ja kumppanit pysyivät samoina koko hankkeen ajan.

Yhteistyö osapuolten välillä oli hyvää alkumetreiltä lähtien aina hankkeen valmistumiseen saakka. Käyttäjä oli myös vahvasti mukana hankkeessa. Puoli vuotta kestänyt kehitysvaihe käynnistyi alkuvuodesta 2021 ja sen aikana haettiin osapuolten kanssa lopulliset toteutusratkaisut, jotka palvelevat parhaiten hankkeelle asetettuja tavoitteita. Erityistä oli, että koko tarjousvaihe ja myös suuri osa kehitysvaiheesta hoidettiin onnistuneesti etäyhteyksillä koronaepidemian takia.

Rakentaminen käynnistyi kesällä 2021. Puurunkorakenteiden pystytys alkoi maaliskuussa 2022 ja asennustyöt kestivät noin 3 kuukautta. Rungon pystytyksessä avainasemassa olivat yksityiskohtainen ennakkosuunnittelu, kattava kosteudenhallintasuunnitelma ja olosuhteiden hallinta työmaalla. Hankkeessa etsittiin yhdessä tilaajan, käyttäjän, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa kosteudenhallinnan kannalta parhaat ratkaisut, joilla saatiin kokonaisuuden kannalta laadukkain mahdollinen toteutus. Esimerkiksi puurakenteiden asennusjärjestys ja työnaikaiset rakenteet suunniteltiin hyvissä ajoin yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kanssa.

Yhden kerroksen elementtiasennukset kestivät noin 2-3 viikkoa. Vesikaton vedeneristys tehtiin heti elementtiasennusten perään. Näin rakennuksen ulkovaippa saatiin lohkoittain umpeen ja säältä suojaan mahdollisimman nopeasti. Elementtien saumat puhdistettiin tarkasti ennen kuin saumat suljettiin kosteus- ja höyrytiiviisti. CLT-elementtien piiloon jäävät syrjäpinnat käsiteltiin jo tehtaalla kosteussuoja-aineella. Kosteudenhallinnan menettelynä käytettiin Kuivaketju 10-toimintamallia. Toimintamallin toteutumista seurattiin työmaalla mm. kosteudenhallintakierroksilla ja etäluettavien digitaalisten antureiden avulla.

Runko valmistui kesällä 2022. Vaipan sulkemisen jälkeen alkoivat julkisivun puuverhous-, vesikatto-, väliseinä-, palosuojaus- ja talotekniikkatyöt. Työmaalla työskenteli sisätyövaiheessa parhaimmillaan noin 80 henkilöä, keskivahvuuden ollessa noin 50-60 hlöä. Alihankkijoita työskenteli yhteensä noin 90 kpl. Työt työmaalla etenivät suunnitellun aikataulun mukaan ja työturvallisuus oli rakentamisen aikana hyvällä tasolla. Hanke valmistui 30.6.2023 ja koulu aloitti toimintansa 10.8.2023. Energiatehokkuuteen on panostettu hyödyntämällä paikallista uusiutuvaa energiaa. Katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat energiaa kiinteistön käyttöön ja rakennuksen päälämmitysmuotona toimii maalämpö. Hankkeelle tavoitellaan LEED-ympäristösertifikaatin Gold-tasoa.

TEKIJÄT

AFKS / Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä Founded in1998, partners Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä. The office consists of 15 architects and the main focus of our work leans on numerous school and daycare buildings. Wooden architecture is one of our special interests. Various prizes in architectural competitions.

Jaakko Keppo
Principal designer. Architect SAFA (MSc HUT 2003).

Juha Salmenperä
Building designer. Architect SAFA (MSc HUT 2003).

Jari Frondleius
Architect SAFA (MSc HUT 2003).

Matti Sten
Project architect. Architect SAFA (MSc HUT 1999).

Tommi Kantanen
Project architect (draft design phase). Architect SAFA (MSc HUT 2001).

Soile Heikkinen
Virearc Architects and Landscape architects

Laura Suominen (Haptik)
Interior design. Designer, Interior Architecture and Furniture Design (BA LAB 2014)

Team members:
Anna Pekkarinen, Olli Raila, Marcelo Diez, Linda Cairenius

Faktat kohteesta

Helsingin luonnontiedelukio

  • Sijainti | Helsinki
  • Käyttötarkoitus | Oppilaitos (lukio)
  • Rakennuttaja/Tilaaja | Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy
  • Valmistumisvuosi | 2023
  • Kerrosala | 5 091 m2
  • Kokonaisala | 5 513 m2
  • Tilavuus | 23 881 m3
  • Investointikustannukset | 23 600 000€
  • Arkkitehtisuunnittelu | Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS)
  • Rakennesuunnittelu | Sweco Rakennetekniikka Oy (RAK + RAKFYS)
  • Akustiikkasuunnittelu | A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Palotekninen suunnittelu | KK-Palokonsultti Oy
  • LVIA-suunnittelu | Granlund Oy
  • Sprinklerisuunnittelu | Festec Oy
  • Sähkösuunnittelu | Granlund Oy
  • Sisustussuunnittelu | Haptik Oy
  • Muut suunnittelijat ja asiantuntijat | Ramboll (Kosteudenhallintakoordinaattori)
    Wood Expert Oy (Puurakentamisen asiantuntija)
    Sweco Talotekniikka Oy (LEED-sertifiointikonsultti)
  • Pääurakoitsija | SRV Rakennus Oy
  • Muut rakennusliikkeet | Quattroservices Oy (TATE)
  • Puuosien toimittaja | Puurakentajat Group Oy
  • Valokuvat | Hannu Rytky