Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelua koskevia eurooppalaisia standardeja, jotka koostuvat tällä hetkellä 58 osasta. Eurokoodeissa määritellään, miten rakenteita suunnitellaan lähtien periaatteista ja kuormista yksityiskohtiin saakka. Eurokoodit muodostavat yhdessä toteutus- ja tuotestandardien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden rakenteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Seuraavan sukupolven eurokoodien kehitystyö on pääosin valmis, luonnosten lausuntokierros on käynnissä ja käyttöönotto ajoittuu vuosille 2025-2027.

Read the article in English here.

Puurakenteiden uusia eurokoodiluonnoksia on neljä:

• yleinen osa EN1995-1-1
• palosuunnittelu EN1995-1-2
• puusiltasuunnittelu EN1995-2
• puurakenteiden toteutus EN1995-3

Luonnokset saa seurantaryhmään liittymällä. Niistä voi lausua vuoden 2023 loppuun saakka (mahdollista EN1995-1-3 osaa lukuun ottamatta). Luonnoksiin voi esittää oikaisuja tai yksinkertaistuksia sekä virheiden korjauksia, mutta uutta sisältöä ei luonnoksiin enää oteta.

Eurokoodiin EN1995-1-3 tultaneen lisäämään uusi tekninen spesifikaatio (eli ns. esistandardi), TS 19103 puu-betoni-liittorakenteiden rakennesuunnittelu. EN1995-1-3 tulisi siten lausuntokierrokselle ja loppuäänestykseen arviolta vuoden muita osia myöhemmin.

Poimintoja tulevista uudistuksista:

Lattian värähtelykriteerit on jaettu viiteen luokkaan, joita voi soveltaa kohteen mukaan painottaen lattian laatua tai vastavuoroisesti kustannustehokkuutta. Suomessa olevaan nykykäytäntöön nähden lattian värähtelyehdot tulevat todennäköisesti helpottumaan ja uutta on myös mahdollisuus suunnitella matalataajuisia lattioita. Kansalliset parametrit valitaan seurantaryhmässä ympäristöministeriön johdolla.

Liitossuunnittelun osalta uusi luonnos sisältää paljon uusia mitoitusohjeita, uusia liitostyyppejä sekä myös kirvesmiesliitoksia. Sisältöä on tuotettu laajalti ja niiden tarkistuslaskennat ovat osittain kesken. CLT ja LVL (tavanomainen, poikkiviiluinen ja kerrannaisliimattu) ovat uusina materiaaleina mukana eurokoodissa. Materiaalilyhenteitä käytetään laajasti.

Rakennusten levyjäykistyslaskenta on kehittynyt ja mukana on myös vaakasiirtymien laskenta esim. kerrostalorakentamisessa.

Palomitoituslaskenta on kehittynyt huomattavasti; jatkossa rakenteita ja liitoksia voidaan mitoittaa myös yli 60 minuutin palotilanteita varten. CLT on keskeisesti mukana hiiltymän määritysohjeissa ja valmiita arvoja teholliselle paksuudelle on taulukoitu arvioinnin helpottamiseksi. Olennaista on tietää liimattavan puutuotteen liiman palonkestävyys, joka vaikuttaa rakennusosan hiiltymänopeuden arviointiin. Luonnoksessa on annettu valmiita arvoja tietyn tyypillisille CLT-poikkileikkausrakenteiden hiiltymänopeuksille materiaalin palamisajan mukaan.

Puusiltasuunnitteluluonnoksessa (EN1995-2) on useita rakennedetaljiohjeita, joiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin on vielä epäselvää. Uutena asiana on myös väsytyslujuusominaisuus, jonka käytöstä ei ole aikaisempaa kokemusta. Uusia määrittelyjä ollaan antamassa myös rakenteiden käyttöikään sekä värähtelykriteerien tasoiksi.

Uusi toteutusstandardiluonnos (EN1995-3) sisältää paljon samaa, kuin esikuvana ollut kansallinen toteutusstandardimme. Luonnos kuitenkin sisältää paljon kansallisesti valittavia parametreja, joita tulee käydä läpi ja säätää nämä kannaltamme sopivalle tasolle.

Eurokoodikehityksessä tunnistettuja jatkokehityssuuntia:

• tilaelementtirakenteiden rakennesuunnittelun erityispiirteet tulee tarkastella eurokoodien mukaisessa suunnittelussa
• tekoälyn käyttömahdollisuudet rakennesuunnittelussa ja siihen liittyvä ohjeistus
• FEM (finite element method) -laskennan käytänteet Eurokoodin mukaisessa laskennassa ja sovittaminen tietomallipohjaiseen suunnitteluun
• hybridirakenteita koskeva suunnitteluohjeistus

Puurakenteiden eurokoodin seurantaryhmä kokoaa Suomen lausunnot ja muotoilee ne esitettyjen kantojen mukaan. Seurantaryhmän jäseninä on asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista, puutuoteteollisuudesta ja suunnittelutoimistoista. Kaikkiin seurantaryhmiin on vapaa pääsy, ja ryhmän jäsenenä tulee saamaan myös tarvittavat dokumentit. Eurokoodien seurantaryhmien sihteerinä toimii Auli Lastunen Rakennustuoteteollisuudesta.

CEN (eurooppalainen standardisointijärjestö) kokoaa eri maiden lausunnot yhteen lausuntoajan päätyttyä. Lausunnot käsitellään ja eurokoodien muutosesitys laaditaan CEN:n teknisessä komiteassa. Loppuäänestyksessä Eurokoodista äänestetään kansallisesti puolesta tai vastaan ja positiivisen äänestystuloksen jälkeen koodi voidaan ottaa kansalliseen jatkotyöstöön. Jäsenmaiden tulee päättää kansalliset parametrit ja ehdot, joista Suomen ympäristöministeriö on ilmoittanut, että mahdollisimman laajalti käytettäisiin luonnoksissa esitettyjä suositusarvoja.

Siirtymäaikana, jonka arvioidaan olevan luokkaa yksi vuosi, tulee päivittää kaikki kansalliset suunnitteluohjeet. Myös rakennesuunnittelun koulutusmateriaalin päivitykselle tulee tarvetta. Standardipäivitysten myötä on alettu jo yhtenäistämään standardeissa käytettäviä symbolimerkintöjä.

Yliopistot ovat myös aktivoituneet vertailulaskelmien ja rakennesuunnittelun esimerkkitapausten laatimisessa, jotta eurokoodien tuomien uusien suunnittelumenetelmien vaikutukset tulisivat paremmin esille.

ARTIKKELIN KIRJOITTAJA Tomi Toratti toimii Puutuoteteollisuuden johtavana asiantuntijana puurakenteiden ja standardisoinnin alueella.

Hänen tehtäviinsä kuuluu eurokoodien ja puutuotteiden standardisoinnin kehitys sekä rakentamismääräys-kehityksen edunvalvonta. Toratti on myös eurooppalaisen puurakenteiden eurokoodikomitean TC250/SC5 Suomen edustaja sekä varapuheenjohtaja.

Toukokuussa pidetyn eurokoodiseminaarin videotallenne löytyy Puuinfon youtube-kanavalta. Esitysaineistot ovat Puutuoteteollisuus ry:n verkkosivulla.