Valtion tuki puurakentamiselle on hiipunut, mutta toivottavasti vain hetkellisesti – näin ajattelevat maamme viisaat. Valtiolla on velvollisuus edistää asioita ja aloja, joilla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, mitä metsien kestävä käyttö ja puurakentaminen vähähiilisyydellään edustaa. Rakentamiseen tarvitaan eri vaihtoehtoja ja systeemin muutoksia, mikä ei ensi tilassa tapahdu markkinavetoisesti.

Miksikö puurakentamista pitäisi tukea? Kysymys tuli vastaan sosiaalisen median keskustelussa ja siihen on kohteliasta vastata. Kysyin asiaa Suomen puurakentamiseen perehtyneiltä professoreilta viidestä eri yliopistosta.

Kaikki – Tampereen yliopiston Sami Pajunen ja Markku Karjalainen, Itä-Suomen yliopiston Henrik Heräjärvi, Aalto-yliopiston Gerhard Fink, Seppo Junnila ja Lauri Rautkari, Helsingin yliopiston Anne Toppinen sekä Oulun yliopiston Janne Pihlajaniemi ja Anssi Lassila – ovat yhtä mieltä siitä, että rakentamisen kuormitus on kestämätön ja tilanteen muuttamiseksi tarvitaan toimia koko rakentamisalan kaikilla sektoreilla. Valtio tukee rakennusalan vihreää siirtymää monenlaisin keinoin, kaikki rakennusmateriaalit huomioiden. Puurakentaminen on suoraviivainen ja heti käyttöön otettava ratkaisu KIRA-alan päästöjen vähentämiseksi ja yhdyskuntien hiilivarastojen kasvattamiseksi. Toimijoiden omalle vastuulle asiaa ei yksin voi jättää.

Pajunen Tampereen yliopistosta toteaakin, että ”jos hallitus katsoo jonkin tietyn asian merkittäväksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan tai Suomen viennin näkökulmasta, on perusteltua ja luontevaa, että hallitus pyrkii vaikuttamaan asiaan. Jos hallitus jättäisi asian edistämisen vain kentällä toimivien yritysten vastuulle, se kuulostaisi erikoiselta.”

Puualan yritykset huolehtivat isosta osaa Suomen vientiä. Puutuotteiden vienti on huippuvuonna 2022 ollut 3,9 mrd. euroa. Jos jalostusastetta kotimaassa saisi nostettua, kuten hallitusohjelma tavoittelee, vientitulot voisi jopa 5-kertaistaa. Puurakentamista edistämällä tuetaan pitkäikäisten puutuotteiden jalostusasteen nostoa. Puurakentamisen merkittävä yhteiskunnallinen etu on myös, että rakennustuotteet voidaan valmistaa lähellä raaka-ainelähdettä ja työvoima tarve on puurakentamisessa erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

There are several general reasons why wood construction should be (more) supported than other (more traditional) building materials. -professor Gerhard Fink, Aalto University

Puukerrostalorakentaminen oli tehty rakentamismääräyksillä mahdottomaksi useiden vuosikymmenien ajan. Viime aikoina on havahduttu, että koko rakennusalan ja lopulta loppuasiakkaan kannalta on tärkeää, että puurakentaminen saadaan tasa-arvoiseen asemaan alalla. Diversiteetti markkinoilla luo kilpailua ja synnyttää parempaa laatua. Dynaamiset markkinat reagoivat muuttuvaan maailmaan ja joustavat taloudellisissa, teknologisissa ja humaaneissa tarpeissa. Monimuotoisilla markkinoilla riskit jakautuvat useiden toimijoiden kesken. Resursseja käytetään tehokkaammin eikä olla riippuvaisia esim. vain muutamista raaka-aineista. Jotta menetettyjen vuosikymmenten aikana syntymättä jäänyt osaaminen saadaan luotua, tarvitaan julkista tukea. Tutkimus, tuotekehitys ja uusien asioiden koulutus vaativat resursseja. Myös rakentamismääräyksille on edelleen päivittämistarvetta.

Oulun yliopiston työelämän professori Lassila muistuttaa, että ”rakentamisen kuormitus on kestämätön ja tilanteen muuttamiseksi tarvitaan toimia koko rakentamisalan kaikilla sektoreilla. Business-as-usual ei ole aikaisemminkaan kyennyt omalähtöisesti ja pelkkien talouden lainalaisuuksien voimalla synnyttämään tai edistämään muutosta kohti kestävämpää rakentamisen tapaa.”

Puurakentamisen lisääntyessä pieni osa rakentamisessa syntyvistä rahavirroista suuntautuu betoniteollisuuden sijaan metsänomistajille sekä metsä- ja puutuotesektorille joka puolelle Suomea. Metsänomistajia on noin joka yhdeksäs suomalainen, joten puurakentamisen lisääntyminen edesauttaa entistä laajemman veronmaksajajoukon toimeentuloa. Puutuoteteollisuuden arvoverkon luoman arvonlisän jääminen Suomeen ja sen jakautuminen laajasti suomalisille ympäri maata on yhteiskunnan etu.

Itä-Suomen yliopiston tuore puutuotetekniikan professori Heräjärvi summaa lopuksi, että kantorahatulot tarkoittavat jokaiselle suomalaiselle keskimäärin n. 500 €/a tai metsänomistajille noin 4000 €/a. -Puukauppa toimii lähes täysin tukkipuun ehdoilla (tukista tulee 70 % kantorahatuloista). Vaikka puun rakennuskäyttö käsittää vain noin neljänneksen Suomessa hakatun tukkipuun tilavuudesta (n. 30 milj. m³/a), on se merkittävin yksittäinen puukaupan tulonmuodostuksen taustatekijä, saaden siten liikkeelle metsistä myös kuitu- ja energiapuun.”

Kirjoittaja: Anu Turunen, toimitusjohtaja, Puuinfo

Puun käytöllä rakentamisessa on monenlaista hyötyä, joka tutkimuksien mukaan edistää hyvinvointia ja tuottavuutta. Näistä Puuinfo kerää tietoa ja välittää eteenpäin muun muassa verkkosivuillaan: www.puuinfo.fi.