Avauspuhe Puupäivillä 2.11.2023 /  Puumarkkinapäivän avaus ja valtioneuvoston tervehdys

Hyvät kuulijat,

Kiitokset mahdollisuudesta tuoda valtioneuvoston tervehdys Puupäiville!

Rakennusala, sahateollisuus ja puutuoteteollisuus ovat avainasemassa vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. On tärkeää, että jatkamme pitkäjänteisesti työtä sen eteen, että kestävästi ja vastuullisesti kasvatettua puuta käytetään puurakentamiseen ja puupohjaisiin tuotteisiin. Vastaavasti tulee jatkaa työtä sen eteen, että kehitämme edelleen uutta tuotantoa ja uusia käyttömuotoja puutuotteiden ja -materiaalien ympärille. Valtiovallan keskeinen rooli on luoda edellytyksiä tälle yritys- ja kehitystoiminnalle.

Yhtenä selkärankana tulevalle työlle toimii luonnollisestikin hallitusohjelma. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että puun käytössä pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Puurakentaminen onkin parhaimmillaan juuri tätä: Pitkäikäisiä, korkean jalostusasteen tuotteita, joista lisäksi saamme vientituloja.

Tällä hetkellä rakennusteollisuuden ja koko kiinteistö- ja rakentamisalan ja suhdannenäkymät ovat valitettavasti poikkeuksellisen heikot. Metsä- ja sahateollisuustuotteiden kysyntä keskeisillä markkina-alueilla on heikentynyt voimakkaasti kahden huippuvuoden jälkeen. Rakennusalaa piinaavat inflaatio, korkeat korot ja yleinen epävarmuus, kemiallista metsäteollisuutta kysynnän heikkous ja korkeat varastotasot. Vaikutukset välittyvät metsäteollisuuden kotimaan tuotantoon, vientiin, hakkuumääriin ja puukauppaan.
Tilanne on monilta osin haastava ja edellyttää uskoa tulevaan.

Hyvät puurakentamisen ystävät,

Hallitusohjelmassa todetaan, että puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. Turha byrokratia voi viivästyttää tai estää tärkeiden hankkeiden käynnistymistä, joten haluamme pitää huolta, että rakentaminen ei hyydy tarpeettomaan sääntelyyn ja valituskierteisiin. Työtä hallinnollisen taakan keventämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi on tehty menestyksekkäästi jo aiemmilla hallituskausilla, ja työtä tulee jatkaa. Tällä varmistamme myös, että Suomi on jatkossakin houkutteleva paikka investoida.

Vaikka Suomessa puunjalostukseen ja puumateriaaliin liittyvällä osaamisella on pitkä historia ja osaamisemme on huippua, tulee kansallisesti panostaa edelleen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla. Myös hallitusohjelmassa on nostettu osaaminen ja koulutus vahvasti esiin. Kokonaisuutena hallitus toteuttaa historiallisen suuret korotukset julkisiin T&K-määrärahoihin. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Jo tämän hallituksen ensimmäisessä talousarviossa T&K-menoja nostettiin 280 miljoonalla eurolla. Kasvavilla resursseilla on muun muassa päätetty käynnistää tutkijakoulutuspilotti ja lisätty rahoitusta muun muassa Business Finlandin T&K-määrärahoihin ja Suomen Akatemian tutkimusrahoihin.

Osaamisen kehittämisen lisäksi haluan korostaa näinä erityisen haastavina aikoina, että on tärkeää myös osata yhdistää eri alojen osaamista. Uudet ja monipuolisemmat tuotteet vaikuttavat suotuisasti myös alan työllisyyteen. Jatkuvan oppimisen tarjontaa tulee kehittää urakehitystä tukevaksi. Myös ammatillisen osaamisen tarpeet tulee huomioida. Uusien tuotteiden kehityskaari on pitkä ja se vaatii pitkäjänteistä uuteen panostamista sekä korkeaa osaamista. Samalla lisääntyvä automatisaatio voi tehostaa toimintoja ja prosesseja. Metsäalalla on monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Moniin metsäalan tehtäviin on toisaalta vaikea saada tekijöitä. Esimerkiksi kolmanneksella puutavara-autoilijoista, jotka haluaisivat työllistää kuljettajan yritykseensä, on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Tiukentuvassa kilpailussa opiskelijoista alan yhteisellä viestinnällä on keskeinen rooli, jotta alan muuttuviin tehtäviin jatkossakin hakeutuu monipuolisia osaajia. On tärkeää, että alalle valmistuu ja siellä työskentelee ajantasaisen osaamisen omaavia ja työmarkkinoiden tarvitsemia ammattilaisia.

Hyvät kuulijat,

Puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edistäminen palvelee useita hallitusohjelmassa asettamiamme tavoitteita. Puulla on ainutlaatuinen kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Metsiin sitoutunut hiili säilyy puurakenteissa ja puutuotteissa parhaimmillaan satoja vuosia. Puurakentaminen on samalla kiertotalouden edistämistä, maaseudun elinvoimaisuutta ja elinkeino- ja asuntopolitiikkaa. Sanalla sanoen, monta tärkeää vaikutusta samanaikaisesti. Jos katsomme Suomen tavoitteita sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen, että vihreän siirtymän politiikan näkökulmasta, on rakennusala tärkeässä asemassa. Vaikka rakentaminen on kokonaisuutena erittäin haastavassa tilanteessa, toivon että työtä puun käytön osuuden varmistamiseksi sinnikkäästi jatketaan. Ajattelisin, että puurakentamisen edistäminen parantaa myös huoltovarmuutta näinä epävarmoina aikoina, sillä puutuoteteollisuudessa käytetään pääsääntöisesti kotimaisia tuotantopanoksia.

Puurakentamisen teollistaminen on edennyt viime vuosina ja uskon murroksen olevan edessä. Päämääränä on ollut myös teollisen puurakentamisen kokonaisvaltainen tehostaminen ja kilpailukyvyn merkittävä parantaminen. Toivon että tämä kantaa hedelmää ja kantaa myös tämän hetkisten taloudellisten haasteiden yli. Sen lisäksi, että katsomme puun mahdollisuuksia rakentamisessa ja rakenteissa, haluamme maa- ja metsätalousministeriössä laajemminkin korostaa bio- ja kiertotalouden näkökulmasta muun muassa puuhun ja muihinkin biomassoihin perustuvien uusien eristemateriaalien kehittämisestä.

Korostamme puun jalostusarvon nostamisen, innovaatioiden ja osaamisen tärkeyttä myös Kansallisessa metsästrategiassa, jonka toimeenpanoon hallitus on sitoutunut ja josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen 19.10. Vuoteen 2035 tähtäävä metsästrategia tavoittelee kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille. Tämän saavuttamiseksi meidän tulee pyrkiä päämäärätietoisesti siihen, että

• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle
• metsämme ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä ja siihen että
• vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä ja että
• vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

Kansallisen metsästrategian tavoitteena on luoda kilpailukykyinen toimintaympäristö, varmistaa innovoiva kehitystyö, tukea korkean arvonlisän tuotteiden kehitystyötä ja vahvistaa ennakointityötä. On tärkeää, että sektorin liiketoiminta kasvaa sekä kilpailukyky ja kannattavuus paranevat. Kilpailukykyinen, vakaa ja ennustettava toimintaympäristö ja jalostusarvon nostaminen kulkevat käsi kädessä. Kun yrityksillä on ennustettavat tulevaisuuden näkymät, he ovat valmiita myös investoimaan jalostusarvon nostamiseen ja tuotannon tehostamiseen. Sama ennustettavuus pätee luonnollisesti myös metsätalouteen, missä toimenpiteiden jänne on kymmeniä vuosia eteenpäin.

Suomen pitkäjänteisellä metsäpolitiikalla on ohjattu – ja ohjataan – kehitystä, jossa metsänomistajat ovat saaneet tuottoa metsälle ja metsätalous ja metsä- ja sahateollisuus ovat tuoneet työtä ja tuloja koko maahan. Samalla on luotu mahdollisuuksia talousmetsien luonnonhoidolle, suojeluun sekä virkistyskäyttöön. Kestävästi hoidetut metsät mahdollistavat monipuoliset ekosysteemipalvelut alueellisesti ja kansallisesti. Näihin lukeutuvat myös ilmastohyödyt. Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara.
Metsäsektorin ja rakentamissektorin yhteistyö on myös suuri voimavara ja toivon että yhteistyö jatkuu vahvana.

Hyvät puurakentamisen ystävät,
toivon teille kaikille antoisaa seminaaripäivää!

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, MMM