Metla-talo, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskeskus

Metla-talo noudattaa Joensuun yliopistokampuksen rakeisuutta ja suhdemaailmaa, mutta erottuu selkeän suurmuotonsa ja voimakkaan materiaalitunnun vuoksi. Rakennus näyttäytyy ulospäin suljettuna puisena arkkuna, jonka hahmossa korostuu vanhoista purkuhirsistä koostuvien seinien rajaama esipiha. Hirsiseinät toimivat porttina rakennukseen ja sen sisäpihalle kuljettaessa.

Tutkimuskeskus sisältää pääosin toimisto- sekä laboratoriotiloja, jotka kiertyvät muuta ympäristöä ylemmäs nostetun sisäpihan ja aulan ympärille. Sisäpihaa hallitsevat tervattu, ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila, sekä aulan perinteisistä tukinuittopuomeista innoituksensa saaneet vinopilarit.

Vuonna 2002 järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun erityisenä tavoitteena oli suomalaisen puun innovatiivinen käyttö. Rakennus onkin toteutettu rungoltaan ja täydentäviltä osiltaan valtaosin puusta. Kaikkia suomalaisia rakennuspuulajeja on pyritty käyttämään rakennuksessa. Runkorakenteet pilarit, palkit ja kotelolaatat ovat kuusiliimapuuta. Julkisivut tehtiin työmaalla vanerilla. Ulkokehän julkisivujen pystyrivat ovat kuupuurankarakenteisina elementteinä, jotka verhoiltiin ulkoa pystysuuntaisilla kuusilaudoilla ja sisäpuolelta kuusiliimapuuta.

Ikkunat, kiintokalusteet muut täydentävät rakenteet ovat pääosin mäntyä ja ovet koivuviilupintaisia. Neuvottelutilan tuoleissa on käytetty kaikkia suomalaisia lehtipuulajeja, kukin tuoli omasta puulajista. Aulatilaan liittyvän neuvottelutilan lattia tehtiin kuusilankuista. Aulan, yhdyssiltojen, tauko- neuvottelu- ja saunatilojen alakatot ovat mäntyrimaa. Sisäpihan neuvottelutilan muotoon veistetyt haapapaanut ja esipihan hirsiseinät on käsitelty hautatervalla.

Rungon, julkisivujen ja täydentävien rakenteiden puupinnat on jätetty näkyviin verhoamattomina joko puunsuojakäsiteltyinä, kuultokäsiteltyinä, lakattuina, öljyttyinä, käsittelemättöminä tai näiden yhdistelmänä.

Rakennejärjestelmä mahdollistaa käyttötarkoituksen tai käyttäjien muuttuessa joustavat muutokset sekä tilojen että talotekniikan osalta. Muuntojoustoon on varauduttu 1,2 metrin moduulissa. Runkosyvyys, julkisivujen ja käytäväseinien aukotus mahdollistavat luonnonvalon saannin kaikkiin työskentelytiloihin ja lisäävät tilojen avaruutta ja viihtyisyyttä.

Rakennukseen kehitettiin parhaita ulkomaalaisia esimerkkejä soveltaen pilari-palkki-laatta järjestelmä 7,2 metrin moduulissa. Ratkaisu tekee mahdolliseksi muuntojouston, väliseinämuutokset ja jopa julkisivumuutokset. Puisen kotelolaattavälipohjan rakennekorkeus on samaa luokkaa kuin betonivälipohjan ja rakennuksen tilavuus vastaa muilla tekniikoilla toteutetun toimistorakennuksen tilavuutta.

Paloteknisesti rakennus on toteutettu yhtenä palo-osastona. Se on sprinklattu ja varustettu osoitteellisella paloilmoittimella. Alapohja on betonirakenteinen ja sen alla on 1,2 metriä korkea tuuletettu ryömintätila. Kosteuden hallinnan varmistamiseksi ja muuntojoustoa silmälläpitäen ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu laboratoriotilat ja valtaosa märkätiloista.

Tutkimuskeskus on ensimmäinen puinen moderni toimistorakennus Suomessa. Muuntojoustavan toimistoratkaisun kantava rakenne on pilari-palkki-laatta ratkaisu, jota ei puurakenteisena aikaisemmin ole Suomessa tässä mittakaavassa kokeiltu.

Puupalkinto 2005