As Oy Vantaan Huvikumpu

Asunto-osakeyhtiö Vantaan Huvikumpu on Suomen suurin perustajaurakoitu puukerrostaloyhtiö. Se koostuu 102 asuntoa kattavasta kolmesta kuusikerroksisesta asuinkerrostalosta sekä niitä yhdistävistä kahdesta yksikerroksisesta autohallista, joiden katot on istutettu vehreiksi asukaspihoiksi.

Read the article in English here.

As Oy Vantaan Huvikumpu täydentää valmiiksi kuuden asuinkerrostalon korttelin rautatieaseman lähellä
aivan Tikkurilan keskustassa. Asemakaavan tavoitteena oli elävä katujulkisivu, jota tuli korostaa arkkitehtuurin keinoin. Suurin osa yhteis- ja aputiloista sijoitettiin kivijalkaan ja ne avattiin kadun suuntaan. Kivijalan ikkuna-aukotus on runsasta, myös autohallien kohdalla. Kapeat ja korkeat ikkunat luovat rytmiä ja pienimittakaavaisuutta jalankulkijan tasoon. Maantasokerros on betonirunkoinen ja sen materiaaliksi oli asemakaavassa määrätty joko luonnonkivi tai muurattu tiili. Jälkimmäinen oli luonteva valinta pääosin tiilirakennuksista koostuvaan naapurustoon. Kivijalkakerros yhdessä naapuritontin rakennusten kanssa rajaa korttelin keskelle suojaisan leikkipihan.

Kivijalan päällä lepäävät asuinrakennukset tuli asemakaavan mukaan olla puuverhoiltuja, mutta perustajaurakoitsija Arkta Reponen päätti tehdä myös rakennusrungot puusta heille jo tutuksi tulleella suurelementtitekniikalla. Ylempien kerrosten arkkitehtuuri haluttiin pitää mahdollisimman rauhallisena
säännöllisen ikkuna-aukotuksen ja paneloitujen parvekepielien avulla. Julkisivuväreiksi on valittu maanläheisiä sävyjä. Eteläisin ja pohjoisin rakennus on jaettu värien ja massoittelun avulla kahteen pienempään osaan, joita julkisivupinnasta ulkonevat pielet edelleen korostavat.

Asunnoissa ja porrashuoneissa haluttiin panostaa suuriin ikkunoihin ja asuntoihin liittyviin ulkotiloihin. Suurimmalla osalla asuntoja on lasitettu parveke, osalla asuntoja jopa kaksi tai kolme parveketta eri ilmansuuntiin. Kadun ja pihakannen tasossa sijaitsevilla asunnoilla on lasitetun parvekkeen ohessa istutuksilla rajattu puuterassi. Osassa asuntoja on saunat, mutta yhtiöstä löytyy myös asukkaille yhteinen talosauna ja kerhotila, jotka vilvoitteluterasseineen sijoitettiin kansipihan yhteyteen ilta-auringon puolelle. Pohjoisimman ja eteläisimmän rakennuksen porrashuoneissa on lisäksi kerroskohtaiset tuuletusparvekkeet.

Suurin osa asuntojen oleskelutiloista aukeaa kahteen suuntaan. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä kolmen makuuhuoneen asuntoihin. Ylimmässä kerroksessa on myös kaksi 6h+kt -asuntoa. Pääjulkisivumateriaali on peittomaalattu pystypuupaneeli, joka jatkuu myös parvekkeiden väli- ja taustaseinissä. Puuta on käytetty myös piharakenteissa, kuten pergoloissa, ulkoportaiden
ja savunpoistopuhaltimien verhoilussa, sekä sisäänkäyntikatoksissa. Sisätiloissa ainoa puupinnalle jätettävissä ollut rakenne oli CLT-runkoporras. Muuten puupintoja on sisätiloissa näkyvissä vain niukalti vaativien palomääräysten saavuttamiseksi.

Tekniset ratkaisut

Julkisivut on toteutettu esivalmistetuista suurelementeistä ja kantavat väliseinät esivalmistetuista rankaelementeistä, joissa on liimapuinen limirunko. Kantamattomat väliseinät ovat rankarakenteisia levyseiniä. Huoneistojen välipohjat ovat kertoripa-laattoja ja porrashuoneiden välipohjat LVL-levyä. Portaat on toteutettu CLT:stä ja askellankut ovat graniittia. Hissikuiluissa, parvekkeissa, parvekepielissä ja muissa vaativissa rakenteissa on hyödynnetty CLT- ja LVL-tuotteita. Vesikattoelementit ja rakenteet ovat niin ikään puurakenteisia. Yläpohjan lämmöneristeenä on käytetty puhallusvillaa.

Asunnoissa on lattialämmitys sekä huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto. Asuntoihin liittyvää tekniikkaa voidaan säätää ja huoltaa jokaiseen asuntoon liittyvästä ja porrashuoneeseen aukeavasta tekniikkatilasta käsin.

Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Vesikatoilla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla tuotetaan kiinteistösähköä. Sekä asuinrakennukset, että autohallit on varustettu automaattisella korkeapainevesisumu-sammutusjärjestelmällä. Ensimmäisen kerroksen julkisivut sekä parvekkeiden taustat on palonsuojakäsitelty.

Rakennushanke

• Asemakaavan muutoksen viitesuunnitelman laatiminen alkoi
  2018
• Kaavamuutos tuli voimaan 28.1.2019
• Rakennussuunnittelu aloitettiin 2020
• Rakennuslupa saatiin 2.3.2021
• Työmaan aloitus 26.8.2021

Kohde valmistui suunnitellusti marraskuussa 2023 Arkta Reponen oli kohteen pääurakoitsija ja perustajaurakoitsija. Työmaaorganisaation avainhenkilöiksi valittiin hyvän puurakentamiskokemuksen omaavia henkilöitä. Tiivis yhteistyö suunnittelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa edesauttoi
hankkeen läpiviennissä. Puurunkojen asennukset on tehty sääsuojan sisällä. Sääsuojalla haluttiin varmistaa rakentamisen hyvä laatu sekä rakennuksen kuivaketjun toteutuminen. Runkoasennuksista vastasivat Arkta Reposen kokeneet kirvesmiehet ja elementtiasentajat.

TEKIJÄT