As Oy Kirsikka

Arolan kerrostalot -hanke sisältää Turun Hirvensaloon rakennetut kaksi nelikerroksista kerrostaloa, joista toinen on puurakenteinen ja toinen betonirakenteinen. Hanke on ARA-rahoitteinen ja sen myötä on tarkoitus tutkia eri rakennusmateriaalien vaikutusta muun muassa rakentamisen nopeuteen, rakentamisen ja asumisen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen ja elinkaarikustannuksiin sekä asumistyytyväisyyteen ja yhteisöllisyyteen.

Read the article in English: Arola Apartments

Kohde sijaitsee merellisessä ja luonnonkauniissa Hirvensalossa uudisasutusalueella. Olemassa oleva rakennuskanta koostuu lamellikerrostaloista, ja aluetta täydennysrakennetaan kovaa vauhtia. Alueesta on muodostumassa asuntokannaltaan monimuotoinen ja viihtyisä lisä Turun seudun asuntotarjontaan.

Rakennukset jakavat yhteisen tontin ja yhteisen pihaalueen, jolle sijoittuu myös yhteistilarakennus saunoineen sekä ulkovälinevarastot. Autopaikoitus sijoitetaan tontille osittain katettuna. Autokatosten yhteyteen sijoitetaan osa asukkaiden irtaimistovarastoista. Rakennusten väliin sijoitetun pihan tarkoitus on tuoda asukkaat yhteen, ja yhteistilarakennuksesta löytyvät sauna sekä kerhotila luovat puitteet asukastoiminnalle.

Vertailuhankkeen perusajatus oli suunnitella kaksi täysin samanlaista rakennusta, joiden ainoa ero on rakennusmateriaalissa. Erilaisista rakennetyypeistä ja dimensioista huolimatta esimerkiksi asuntojen huonealat ja kerroskorkeudet haluttiin pitää aivan yhteneväisinä. Puurakenteiden suurempien rakennepaksuuksien takia, puurakennus on betonista hieman pidempi, paksumpi ja korkeampi.

Suunnittelupöydällä tämä tarkoitti myös sitä, että molemmista rakennuksista piti tehdä täysin omat detaljisuunnitelmat ja yhdenmukaistamiseen meni normaaliprojektia enemmän aikaa.

Rakennusten massoittelu ja aukotus on hillittyä ja klassista. Näin materiaalit pääsevät oikeuksiinsa ja etualalle. Sekä rakennusten runko että julkisivut ovat puuta tai betonia. Puurakennuksen rakenteeksi valittiin CLT-suurelementti ja betonisen teräsbetonielementit. Puurakennuksen julkisivut ovat vaaleata, peittomaalattua pystylautaa, jonka leveys vaihtelee kerroksittain. Leveyden vaihtelu on saatu kätevästi aikaan käyttämällä joka toisessa kerroksessa valeurallista verhouspaneelia. Betonitalon ulkokuori on luonnollisen väristä uritettua betonia ja myös urituksen leveys vaihtelee kerroksittain. Puutalon julkisivussa palokatkojen ja julkisivuverhouksen asentamisen helpottamiseksi kerrosväleihin asennettiin sinkitty, peltinen vaakalista. Sauma jakaa rakennuksen harmonisiin osiin, mutta sillä on myös käytännöllinen tarkoituksensa. Yhtenäisen arkkitehtuurin vuoksi, myös betonitalon julkisivuun lisättiin vaakasauma, vaikka se ei sitä palo – tai muista rakenneteknisistä syistä olisi tarvinnut.

Rakennuksen sisällä on myös panostettu yhteisöllisyyteen. Rakennusmassan läpäisevä porrashuone on kuin katutila, jossa asukkaat voivat tavata toisiaan. Ristiin rastiin kerroksesta toiseen kulkevat portaat mahdollistavat erilaiset kulkureitit ja kannustavat näin asukkaita satunnaisiin kohtaamisiin sekä liikkumaan monimuotoisemmin.

Kokonaisuudessa asuntoja on yhteensä 82 kpl, 41 kpl molemmissa taloissa. Asunnot ovat kompakteja, mutta samalla viihtyisiä ja asuntotyyppejä löytyy vaihtelevasti aina 35 m² yksiöistä suuriin perheasuntoihin. Asuntojen pääpaino on kuitenkin kaksioissa, joita löytyy useampaa eri tyyppiä kokojen vaihdellessa 51 m²–55 m². Kaikissa asunnoissa on sisäänvedetty parveke. Ensimmäisen kerroksen asunnoissa on terassi. Rakennusten materiaalimaailma on ulotettu myös sisätiloihin; puutalossa osa sisäseinistä on puupinnalle jätettyä CLT-pintaa ja betonitalossa raakaa luonnonväristä betonipintaa.

Tekniset ratkaisut

Kirsikka-puutalo toteutettiin puurakenteisena niin pitkälti kuin se oli mahdollista. Ulkoseinät sekä huoneistojen ja porrashuoneiden väliset väliseinät ovat CLT-suurelementtejä ja välipohjat kerto-ripa-laattaa. Yläpohja on CLT-laattaa sekä naulalevyristikoita. Parvekelaatat sekä runkoportaat toteutettiin CLT-rakenteisina ja sisäänvedettyjen parvekkeiden pilarit ja palkit liimapuurakenteisina. Pelkästään väestönsuojan rakenteet, perustukset ja alapohja jouduttiin tekemään betonirakenteisina. Rakennus on jäykistetty pääosin massiivisilla CLT-puuseinillä.

Kaikki talotekniikka sijoitettiin asuntojen ulkopuolisiin hormeihin porraskäytävälle. Näin palo- ja ääniteknisistä ratkaisuista saatiin toimivat ja yksinkertaiset. Tekniikan huolto on myös helppoa, sillä sen voi hoitaa asuntoihin menemättä.

Rakennuksen paloluokka on P2 ja se on kauttaaltaan sprinklattu. Rakennuksessa noudatetaan käyttötapaosastointia niin, että asunnot ja uloskäytävät on jaettu omiin osastoihinsa, kuten myös tekniset tilat ja yhteisvarastot. Kohteen yhteisöllinen, koko rakennusten halkaiseva porrashuoneratkaisu on normaalista poikkeava. Porrashuoneen pituuden ylitystä määräyksiin nähden (yli 24 m) kompensoidaan tehostamalla porrashuoneen savunpoistoa kolmella 1m² kokoisella savunpoistoluukulla ja nostamalla sprinklauksen tasoa.

Porrashuoneen pintamateriaalit on toteutettu määräysten mukaisilla pintaluokkavaatimuksilla ja näin ollen esim. CLT-portaissa ei ole näkyvää puupintaa. Asunnoissa on jätetty ulkoseinien sisäpinnasta ilman suojaverhousta määräysten mukaisesti enintään 20 % palo-osaston kantavien, osastoivien ja ulkoseinien ja katon kokonaispinta-alasta. Julkisivuverhous on palonsuojakäsitelty määräysten mukaisesti 1. kerroksen, vara-teiden ylä- ja alapuolien sekä parvekkeiden sisäpintojen osalta.

Kohteen akustisen suunnittelun periaatteet noudattavat asetuksia ja määräyksiä eikä rakennukseen kohdistu erityisiä akustisia vaatimuksia.

Rakennushanke

Kohteen luonnossuunnittelu aloitettiin toukokuussa 2019 ja rakennuslupa jätettiin saman vuoden marraskuussa. Molempien kerrostalojen rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 2020 ja kohde valmistui tammikuussa 2022. Puutalo valmistui 1,5 kuukautta ennen betonitaloa. Hanke toteutet-tiin KVR-urakkana.

Puurungon pystytys aloitettiin lokakuussa 2020 ja se valmistui seuraavan vuoden maaliskuussa. Runsaslumisen talven takia sääsuoja antoi erityisen paljon etua hankkeessa. Puuelementtien asennuksessa oli kiinnitettävä erityishuomiota 1. kerroksen mittatarkkuuteen ja muutenkin toleranssit ovat betonitaloa pienemmät. 1. kerroksen jälkeen seuraavat kerrokset ovat toisaalta helpompi asentaa juuri elementtien mittatarkkuuden takia.

Puuelementtien nostaminen ja kiinnittäminen oli huomattavasti kevyempää ja helpompaa kuin betonitalossa CLT-elementtien pienemmän kuivapainon ansiosta. Puutalolle tarvittiin myös huomattavasti vähemmän elementtikuljetuksia, sillä samaan kuljetukseen mahtuu huomattavasti enemmän puuelementtejä. Yksittäiset puuelementit ovat myös suurempia verrattuna betonisiin, joten asennusmääriä tuli vähemmän.

Puurakentamisessa elementtien jalostusaste oli melko matala, joten paljon työtä jäi vielä työmaalle. Elementtien jalostusastetta pyritään lisäämään seuraavissa hankkeissa.

Puu- ja betonitalon vertailua: hiilijalan- ja hiilikädenjälki, rakennuskustannukset ja -aika

TÄLLÄ HETKELLÄ vertailuhankkeessa on saatu tietoa hiilijalan- ja hiilikädenjäljestä, rakennuskustannuksista sekä rakennusajasta. Rakennusten hiilijalan- ja kädenjäljet eroavat eniten rakennusmateriaalien vuoksi. Puurakenteisen talon hiilikädenjälki on betonista huomattavasti suurempi, CLT-runko sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan. Rakennusten hiilijalanjäljet, eli rakennuksen vuodessa aiheuttamat päästöt, ovat melko yhteneväiset. Puukerrostalon hiilijalanjälki on 11,70 kg CO₂ₑ/m₂/a kun taas betonisen on 12,89 kg CO₂ₑ/m₂/a.

Hiilikädenjäljessä, eli vuodessa syntyvissä päästöhyödyissä, taas puutalo vie selkeän voiton. Sen hiilikädenjälki on -8,13 kg CO₂ₑ/m₂/a kun taas betonisen -1,88 kg CO₂ₑ/m₂/a. Rakennusten koko elinkaaren aikana (50 vuotta) aiheuttamat kokonaispäästöt puurakennuksen osalta ovat 1 764 t CO₂ₑ ja betonisen on 1 917 t CO₂ₑ.

Molempiin taloihin on valittu lämmönlähteeksi kaukolämpö ja käytönaikainen energiankulutus onkin rakennusten suurin päästöjen aiheuttaja.

Rakentamisen kokonaiskustannusten osalta puutalo on osoittautunut betonista noin 10–15 % kalliimmaksi. Hintaero muodos-tuu suunnittelusta, materiaalista ja työmaalla tehtävästä työstä.

Puurakentamisessa osaavia suunnittelijoita on vähemmän ja suunnitteluun ja sen ohjaukseen on käytettävä enemmän aikaa. Myöskään suunnittelun tavat puukerrostalojen osalta eivät ole yhtä vakiintuneita kuin betonirakentamisessa. Ääni- ja palotek-nisiin ratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimivien ratkaisuiden ja detaljien suunnitteluun voi mennä aikaa.

Materiaalina puu on betonia kalliimpaa, etenkin kun rakenteeksi valittiin paljon puuta sisältävä CLT. Lisäksi CLT-toimittajia on Suomessa vähän verrattuna betoniin, joten kilpailutettavia tarjouksia oli saatavissa vähän.

Työmaan osalta kustannuksia nostavat sääsuoja sekä raken-nusosien keskeneräisyys. Sääsuojan osuus rakentamiskustannuk-sista voi olla jopa 5–10 %. Sääsuoja tuo toisaalta myös mahdollisuuksia, sillä työtä voidaan tehdä kuivissa olosuhteissa monessa vuorossa ja näin ollen prosessia saadaan nopeutettua. Lisäksi puurakentamisessa ei tarvitse odottaa kuivumisaikoja, vaan sisätöitä voidaan aloittaa heti rungon pystytyksen jälkeen. Sääsuoja siis myös säästää talvirakentamisen kustannuksia.

Etenkin välipohja- ja väliseinärakenteet tulevat kalliiksi työmaalla tehtävän työmäärän vuoksi. Rakenteet tulevat työmaalle jalostusasteeltaan matalampina, ääni ja paloasiat vaativat paljon huomiota ja rakenteiden viimeisteleminen vaatii paljon työtunteja.

Molempien rakennusten rakentaminen aloitettiin samaan aikaan heinäkuussa 2020 ja puutalo valmistui 1,5 kuukautta ennen betonista alkuvuodesta 2022. Puutalon sääsuojan ansiosta elementtiasentamista ja sisätöitä voitiin tehdä yhtä aikaa, mikä on selkeä etu betonirakentamiseen verrattuna. Puurakentamista taas hidasti elementtien alhainen jalostusaste ja rakenteiden vii-meisteleminen vaatii paljon työtunteja.

Asukasvalinnoissa puu- ja betonirakennus olivat yhtä suosittuja, eivätkä tulevat asukkaat etukäteen osanneet tehdä eroa rakennusmateriaalien suhteen. Myöhemmin tänä vuonna TVT teettää kohteessa ensimmäisen asukaskyselyn, jossa saadaan tarkempaa tietoa asumiskokemuksista, esim. materiaalien näkyvyyden, akustiikan, valoisuuden, lämpötilan sekä yhteisöllisyyden suh-teen. Tähän mennessä asukkaat ovat olleet yleisesti tyytyväisiä uusiin koteihinsa.

TEKIJÄT

Lundén Architecture Company is a Helsinki-based office focused on the development and innovation of the built environment, architecture and urbanism. Founded in 2008, the office’s unique approach is shaped by the experiences of over 300 projects to date. The LAC organization is structured as a cluster of studios, each with their individual focus and area of expertise. With a rich palette of knowledge and skills, the studios support and inspire each other to develop and excel in their work. At Lundén Architecture Company, the internationally diverse team shares one vision – to produce innovative and sustainable solutions.