Kuokkalan Kalon

Viiden puurakenteisen CLT-tilaelementeistä valmistetun asuinkerrostalon muodostama asuntoreformi-kortteli luo uutta, yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä korostavaa kaupunkiasumista.

Read the article in English here.

Korttelin ydintä on yhteisöllisyys: sisäänkäynnit ja yhteiset tilat on sijoitettu yhden pihan ympärille aurinkoisiin paikkoihin, mikä luo mahdollisuuksia kohtaamisille ja yhteisille hetkille. Tavoitteena on korkealaatuinen ja kaunis arkkitehtuuri, joka yhdistyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Hanke perustuu Asuntoreformi 2018 -kilpailun voittaneeseen arkkitehtitoimisto Collaboratorion ehdotukseen ”Kuokkalan Kalon”. Se on suunniteltu monialaisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä.

Hanke on osa Puutuoteteollisuus ry:n Kolmiloikka-hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa teollista puurakentamista ja parantaa sen kilpailukykyä. Kortteli sijoittuu Kuokkalan kirkon naapuriin, ja sen arkkitehtuuri kunnioittaa ympäristöään: harjakatot sekä puu ja kivi liittävät rakennukset kirkkoon ja viereiseen Puukuokkaan. Talojen sijoittelu tontille luo mukavan ja intiimin keskiaikaisen tunnelman. Korttelin ilme on yksinkertaisen kaunis ja rauhallinen, säilyttäen kirkon kaupunkikuvallisena dominanttina.

CLT-tilaelementeistä rakennettavat asunnot on valmistettu tehtaalla valmiiksi, ja elementin ristiinliimattu massiivipuulevy toimii sekä elementin että rakennusten kantavana runkona. Talotekniset ratkaisut, kuten porrashuoneiden kautta huollettavat hormit, lisäävät rakennusten huollettavuutta.

Rakentamisessa on hyödynnetty tehokkaasti ylijäämäisiä materiaaleja, esimerkiksi CLT-hukkapaloista on valmistettu penkkejä ja ulkokatoksia sekä kylpyhuone-elementtien väliseiniä.

Korttelissa on toteutettu monipuolisesti erilaisia asumismuotoja, kuten senioriasumista, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. Tehostettua palveluasumista ei ole toteutettu. Erikoisuutena ovat Maijan (D-talo) seniorivuokra-asunnot, jotka on suunniteltu erityisesti muistioireisia ajatellen. Kalonin Maijan kodeissa muistioireinen ihminen voi elää tavallista elämää mahdollisimman pitkään ja omaehtoisesti. Asuinratkaisu on toteutettu niin, että se luo muistioireiselle asukkaalle turvallisen ja helposti ymmärrettävän asuinympäristön.

Muistiasuminen tarkoittaa, että asuinympäristö on helposti hahmotettava, valaistus on riittävä ja rakennettu ympäristö sekä kulkureitit ovat selkeitä. Talo on ensimmäinen muistioireisten tavallista asumista tukeva asuintalo Suomessa.

Lisäksi toriaukion vieressä sijaitsevan rakennuksen kivijalassa on seurakunnan kokoontumistiloja. Syöttäjänkadulle on sijoitettu 3 Kalon-korttelia ja Kuokkalaa palvelevaa yhteiskäyttöautoa.

Tekniset ratkaisut

Ulkoseinät ovat lämmöneristettyjä massiivipuurakenteisia tilaelementtejä (CLT). Julkisivut ovat paikalla puuverhoiltuja. Huoneistojen väliset seinät ovat massiivipuisen (CLT) tilaelementin kantavat seinät, jotka ovat osa rakennuksen kantavaa runkoa. Korttelin rakennukset on pääasiassa perustettu maanvaraisten anturoiden varaan. Ryömintätilalla varustetut alapohjat tuulettuvat luonnollisesti. Välipohjat ovat puurakenteisia. Myös yläpohja on puurakenteinen. Lämmöneristeenä on puhallusvilla. Vesikatto on jyrkkä harjakatto ja vesikatteena konesaumattu peltikatto. Rakennuksessa on kylmä ullakko.

Rakennusten lattiakorko nostettu vähintään 800 mm korkeudelle maanpinnasta esteettömyydestä tinkimättä.

Rakennusten paloluokka on P2. Rakennukset on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä.

Kantavissa rakenteissa käytetty ristiinliimattu massiivipuu on 80 mm vahvaa, jolloin palosuojaus on toteutettu kohteessa pääasiassa suojaamalla CLT-seinät palokipsilevyillä. Puun näkyvyyttä ja luonnonläheistä tunnelmaa on kuitenkin korostettu: asuntojen kattopinnoissa ovat näkyvää CLT-pintaa, ja katosten sekä parvekkeiden pinnat ja rakenteet ovat niin ikään näkyvää puuta. Lisäksi kohteessa näyttävät kuultokäsitellyt puualumiini-ikkunat. Käyntiovet ovat puulasiovia.

Korttelissa hyödynnetään kestäviä ja ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, kuten maalämpöä ja aurinkopaneeleja. Aurinkopaneelien tuottama sähkö ylittää ajoittain kiinteistön oman tarpeen, ja ylituotannon taloudellinen hyöty ohjataan suoraan asukkaiden hyväksi. Lisäksi korttelin rakentamisessa on otettu huomioon kiertotalous: viereisellä tontilla purettu terveyskeskus on murskattu ja hyödynnetty tontin täyttökerroksessa, mikä vähentää sekä jätettä että rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Rakennushanke

Asuntoreformi 2018 -yleisen arkkitehtuurikilpailun jälkeen käynnistyi toteuttajakumppanin hakuprosessi vuonna 2019, jolloin Jyväskylän kaupunki teki yhteistyötä Collaboratorion kanssa.

Viitesuunnittelu ja kumppanuuskaavoitus toteutettiin toteuttajakonsortion kanssa vuosina 2019-2021. Yleis- ja toteutussuunnittelu toteutettiin KVR-urakkana vuosina 2021-2024. Rakennuslupa myönnettiin 13. lokakuuta 2022, ja kortteli otettiin käyttöön 31. lokakuuta 2024.