Lighthouse Joensuu

Joensuun Penttilään, Pielisjoen varrelle on noussut Suomen korkein, lähes 50 metriin kohoava 14-kerroksinen puukerrostalo.

Talossa on 117 asuntoa opiskelijoille. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat saunaosastot, pesutupa kuivaushuoneineen, irtain- sekä ulkoiluvälinevarastot ja tekniset tilat. Kerroksissa 2-14 sijaitsevia asuntoja on yhdessä kerroksessa aina 9kpl, joista kaksi on 2h+kt ja loput seitsemän yksiöitä. Asuntojen koot vaihtelevat 26 – 47,5 m² välillä.

Tehokkaalla tontinkäytöllä ja korkealla rakentamisella on vastattu Joensuun alueella kohonneeseen opiskelija-asumisen tarpeeseen. Kaavassa oli kyseiselle tontille määritelty vaatimukset puurakentamisesta ja korkeasta maamerkistä. Kohde on pilottihanke kaikilta osin ja luokiteltu rakennuslupapäätöksessä poikkeuksellisen vaativaksi.

Poikkeuksellisen hankkeen toteutustavaksi valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely, jolla saatiin projektiin kolme rakennusliikkeen ja puuosatoimittajan konsortiota. Arkkitehti suunnitteli rinnakkain eri vaihtoehtoja rakennuksesta kullekin runkojärjestelmälle. Näiden kanssa edettiin urakkalaskentavaiheeseen kahdella erilaisella vaihtoehdolla, joista kaksi perustui CLT/LVL-pohjaisiin elementteihin ja yksi tilaelementteihin.  Puukerrostalon kustannusero perinteiseen betonitaloon pyrittiin minimoimaan tehokkaalla kerrospohjalla, optimoiduilla rakenteilla ja innovatiivisella tekniikalla. Kilpailutuksessa toteutustavaksi valittiin lopulta Stora Enson runkojärjestelmä ja urakoitsijaksi paikallinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, jolla on jo ennestään kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta.

Kohde on erinomainen esimerkki vastuullisesta ja nopeasta kaupunkirakentamisesta sekä erilaisten puutuotteiden yhdisteltävyydestä. Tämän kohteen toteutuksessa on hyödynnetty sekä LVL-viilupuun että ristiin liimatun CLT:n parhaita ominaisuuksia.

Kerrostaloon on toimitettu yli 2 000 m³ massiivipuutuotteita. Puutuotemäärästä yli puolet on Stora Enson Varkauden tehtaalla valmistettua LVL-viilupuuta, jota on käytetty seinärakanteisiin. Lisäksi välipohjiin on käytetty lähes 1000m³ Stora Enson Itävallan tehtailla valmistettua CLT:tä eli ristiinliimattua puuta.

Rakennuksen ensimmäinen kerros väestönsuojineen toteutettiin betonista. Muuten runkorakenne ja jopa hissikuilu on massiivipuurakenteinen. Rakennuksen jäykistys hoidetaan ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla. Vaikka kyseessä on puukerrostalo, ei valmiissa rakennuksessa puupintoja juuri näy. Paloteknisten vaatimusten mukaisesti pinnat on verhoiltu pääosin kipsilevyllä. Julkisivupinta toteutetaan valkoisen ja harmaan eri sävyjä toistavilla kivilevyillä.

Suomen korkein puukerrostalo valmistui aikataulussa. Yhden kerroksen rakentamiseen käytettiin alle kaksi viikkoa. Työmaalle saapuneet levyaihiot, joissa olivat ikkuna- ja oviaukotukset sekä läpiviennit talotekniikkaa varten työstettiin asennusvalmiiksi teltan suojassa. Elementit asennettiin paikoilleen sään salliessa. Asennuksen jälkeen kerros suojattiin väliaikaisella katolla. Näin varmistettiin kuivaketjun toteutuminen.

Puun hyvät ominaisuudet ovat tulleet esiin rakennusvaiheessa, kun rakennustyömaalta on puuttunut esimerkiksi perinteisille rakennustyömaille tyypillinen betonipöly.

Suunnitteluvastuu arkkitehti-, talo- ja palotekniikkasuunnittelun osalta on Joensuun Ellillä ja urakoitsijat vastasivat omilla järjestelmillään toteutettavien rakenteiden suunnittelusta. Arkkitehtisuunnittelun ja tietomallikoordinoinnin teki Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. Pääsuunnittelijana arkkitehti Samuli Sallinen.

Rakennusvalvonta vaati kohteeseen kolmannen osapuolen tarkastuksen, sekä paloteknisen suunnittelun että rakennesuunnittelun osalta. Lisäksi vaadittiin ilmanvaihdon toimivuustarkastelu huoneistokohtaisilla iv-koneilla.

Rakennuksen palotekninen suunnittelu perustuu toiminnalliseen palomitoitukseen, koska E1:n taulukot ulottuvat vain 8-kerroksisiin puurakennuksiin. Rakenteiden suojaus perustuu kipsilevyverhoiluun ja puurakenteen hiiltymään. Talo on kauttaaltaan sprinklattu (OH1-taso, veden syöttö kahdesta suunnasta), mutta toiminnallisella palomitoituksella on osoitettu sen kestävän mitoituspalo myös siinä tapauksessa, että sprinkleri ei toimi. Ilmanvaihtotarkastelun teki VTT mallintamalla rakennuksen.

Ympäristönäkökulmasta puukerrostalo on erittäin kestävä ratkaisu. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja puusta rakennettu kerrostalo toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan. Lighthouse Joensuun puutuoteosat sitovat hiiltä määrän, joka vastaa noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuoden aikana.

Lighthouse Joensuu toimii jatkossakin puurakentamisen edistäjänä, sillä kohteessa jatkuvat Karelia-ammatti-korkeakoulun akustiikkatutkimukset. Hankkeessa on tehty myös hiilijalanjäljen mittausta. Tähän saakka tehdyissä tutkimuskissa on saatu selville, että Lighthouse Joensuun hiilijalanjäljestä vain noin viidennes on syntynyt rakennusaikana ja loput ovat käytönaikaista, jonka analyysi jatkuu. Lisäksi kohde on mukana Ympäristöminiteriön Levels-hankkeessa.

Kerrostaloon toteutettu valotaideteos on valotaiteilija Kari Kolan käsialaa. Pysyvässä teoksessa käytetään poikkeuksellista tekniikkaa, jossa valoteos hehkuu rakennuksesta ulospäin.