Pohjois-Pasilan Proosa
Hanke on saanut alkunsa avoimen arkkitehtuurikilpailun voitosta vuonna 2018. Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 nimisen kilpailun tontti sijaitsi Pohjois-Pasilan uudella Postipuiston asuinalueella. Kilpailussa tontille etsittiin puurakenteisia ehdotuksia sekä pyydettiin kehittämään asumisen uusia ratkaisuja.
Alueen asemakaava oli vahvistettu ennen kilpailun järjestämistä ja voittanut suunnitelma poikkesi asemakaavasta monelta osin. Asemakaavaa ei haluttu lähteä muuttamaan ja näin ollen puisista CLT- tilaelementeistä valmistetun kokonaisuuden suunnittelu vaati erityistä ponnistelua, jotta rakennustapa saatiin taipumaan tontin ja kaavan tuomiin rajoitteisiin.
Kapea kortteli on jaettu porrashuoneiden ympärille kohoaviin rakennusmassoihin. Ensimmäinen kerros kiertää korttelia sulkien katutilan ja muodostaen yksityisen sisäpihan. Rakennusmassojen väleihin jää valopihoiksi kutsutut viherkatot, joita kehystää kadun puolella köynnösseinät. Selkeä arkkitehtoninen konsepti osoittautui hyväksi ja riittävän joustavaksi perustaksi toteutussuunnittelussa ratkaisuja punnitessa.
Rakennuksiin on suunniteltu porrashuonekohtaiset yhteistilat kunkin porrashuoneen kadun puoleiselle julkisivulle. Suunnittelijoiden toiveena on, että näitä pieniä yhteistiloja käytettäisiin päivittäin oman asunnon oleskelutilojen jatkeena. Niiden toivotaan tuovan myös joustavuutta asumiseen asuntokokojen pienentyessä. Tilojen kiintokalusteet on rakennettu CLT-hukkapaloista, joita on jäänyt ikkuna- ja oviaukkojen leikkaamisesta.
Suunnittelijoiden näkökulmasta hanke on ollut innostavaa tasapainoilua valitun rakennustavan, kilpailuvaiheessa tehtyjen ratkaisujen sekä ympäristön asettamien lähtökohtien välillä. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on alusta asti ollut luoda valoisista ja useampaan suuntaan avautuvista asunnoista koostuva, arkkitehtonisesti yhtenäinen ja taloudellisesti toimiva kokonaisuus, joka kannustaisi rakentamaan lisää puukerrostaloja.
Hanke on mukana Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo- ohjelmassa.
Tekniset ratkaisut
Rakennuksen kantavana runko toimii ristiinliimattu massiivipuu eli CLT. Runko on suurimmaksi osaksi 80 mm paksua CLT-levyä. Joissakin tilaelementeissä on kuitenkin käytetty myös kertopuuta pilari- ja palkkirakenteissa silloin kun tilaelementtiin on haluttu isoja aukkoja, esimerkiksi useammasta tilaelementistä koostuvan asunnon tapauksissa. Ulkoseinät ovat lämmöneristettyjä ja CLT-rakenteisia. Rakennuksen julkisivut ovat paikalla puuverhoiltuja, joskin kerrosvälin kohdalle suunniteltu vaakalauta olisi mahdollistanut myös julkisivujen esivalmistuksen tehtaassa. Ensimmäisen kerroksen rakenteissa on käytetty myös betonia, muun muassa yksikerroksisten valopihojen osalla. Tavoitteena on kuitenkin ollut valmistaa mahdollisimman paljon tiloista puurakenteisina.
Puurakenteiset ryömintätilalla varustetut alapohjat ovat tuulettuvia ja näin ollen asuntojen lattiakorko ensimmäisessä kerroksessa on vähintään 700 mm maanpinnan korkoa ylempänä. Sisäpiha on nostettu korkeammalle esteettömyyden vuoksi ja rakennukseen kuljetaankin sisäpihan puolella erillisiä kulkusiltoja pitkin solamaisen, matalamman välitilan yli.
Yläpohja- ja välipohjat ovat puurakenteisia ja tuulettuvan yläpohjan lämmöneristeenä on puhallusvilla. Kermikatteisia, loivia vesikattoja käytettiin rakentamisen aikana sääsuojana niin, että tilaelementtien asennuksia tehtäessä katto nostettiin aina päivän päätteeksi suojaamaan kerrosta.
Kortteli sijaitsee akustisesti haastavalla paikalla Ilmalan varikkoalueen pohjoispuolella.
Tiukkoja ilmaääneneristävyysvaatimuksia huomioitiin rakenteissa sekä ikkuna- ja ovityyppien valinnassa.
Rakennushanke
Poikkeuksellisesti kilpailun järjestäjällä ei ollut osoittaa rakennukselle toteuttajaa. Kilpailun jälkeen Lassi Mustosen kokoaman arkkitehtisuunnitteluryhmän ensimmäinen tehtävä oli hankkia tontille rakennuttajat ja rakentaja. Hanketta päädyttiin edistämään ARA- toimijoiden ja KVR-urakoitsijan kanssa.
Urakoitsijan mukaan tulon yhteydessä hanke päätettiin toteuttaa esivalmistetuista CLT-tilaelementeistä. Asunnot muodostuivat yhdestä, kahdesta tai kolmesta erillisestä tilaelementistä, jotka liitettiin yhteen työmaalla. Asunnot pyrittiin rakentamaan kiintokalusteita myöten mahdollisimman valmiiksi tehdasolosuhteissa. Kylpyhuoneet valmistettiin omina elementteinä ja liitettiin tehtaalla osaksi puista tilaelementtiä.
Suuret metallirakenteiset viherseinäkkeet, joita korttelissa on kolme, valmistettiin metallipajalla ja koottiin kohteessa vasta tilaelementtien asennusten jälkeen.
Tilaelementtirakentaminen vaati suunnittelun etupainotteisuutta, sillä työmaavaiheessa elementteihin ei käytännössä muutoksia enää voinut tehdä. Hankkeen ensimmäinen osa vastaanotettiin loppuvuonna 2023 ja koko hanke valmistui joulukuussa 2024.
Arkkitehtisuunnittelu
Kilpailuvaihe: Lassi Mustonen, Calliste Mastrandreas, Pasi Mänttäri
Toteutussuunnitteluvaihe: Lassi Mustonen, Tiina Päivilä-Kari, Jyrki Iso-Aho, Panu Söderström, Kristian Jokinen
Faktat kohteesta
Pohjois-Pasilan Proosa
- Sijainti | Helsinki
- Käyttötarkoitus | Asuinrakennus
- Rakennuttaja/Tilaaja | A-Kruunu ja Asuntosäätiö
- Valmistumisvuosi | 2024
- Kerrosala | 14 270 m2
- Tilavuus | 45 400 m3
- Investointikustannukset | 28 milj.€
- Arkkitehtisuunnittelu | Kump Arkkitehdit, A-konsultit, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli
- Rakennesuunnittelu | A-insinöörit
- Akustiikkasuunnittelu | Sitowise
- Palotekninen suunnittelu | KK-Palokonsultti Oy
- LVIA-suunnittelu | LVI-insinööritoimisto Plan-Air
- Sähkösuunnittelu | A-insinöörit
- Muut suunnittelijat ja asiantuntijat | Arkkitehdit Calliste Mastrandreas ja Pasi Mänttäri (kilpailuvaihe), Piha: Lass Landscape Architecture Oy
- Pääurakoitsija | JVR-Rakenne Oy
- Puuosien toimittaja | CLT-tilaelementit Promodules
- Valokuvat | Heidi Kouvo (ilmakuvat), Tuomas Uusheimo (sisäkuvat + työmaa) & Lassi Mustonen (ulkokuvat)
- Teksti | Lassi Mustonen, KUMP Arkkitehdit Oy