Puukuokka-kerrostalokortteli

Puukuokka-kortteli on energiatehokas ja ekologinen kolmesta monikerroksisesta puurakenteisesta asuintalosta muodostuva kokonaisuus Jyväskylän Kuokkalan kaupunginosassa. Valmistuessaan keväällä 2015 Puukuokka 1 oli ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo Suomessa. Puukuokka 2 valmistui 2017 ja Puukuokka 3 syksyllä 2018. Kokonaisuudessaan kortteli tarjoaa 186 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin mahdollistaen elinkaariasumisen korttelissa eri elämänvaiheissa.

Puukuokka on uutta luotaava pilottihanke, jonka yhteydessä testattiin ja kehitettiin esivalmisteisen CLT-tilaelementtiratkaisun soveltamista kerrostalorakentamiseen. Tavoitteena oli luoda uudenlainen ympäristövaikutuksiltaan vastuullisen, kohtuuhintaisen sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kerrostalorakentamisen malli. Hankkeessa pyrittiin optimaalisesti hyödyntämään CLT:n teknisiä ja esteettisiä ominaisuuksia sekä luomaan ison mittakaavan puurakentamiselle oma arkkitehtoninen ilmeensä.

Korttelin toteutuksessa kokeiltiin myös uudenlaista omistamisen rahoitusmallia, jonka tavoitteena on tukea asumisyhteisön sosiaalista kestävyyttä ja asukkaiden sitoutuneisuutta pitkällä aikavälillä. Asukkaat ovat ottaneet Puukuokan ilolla omakseen ja kokevat korttelin luoman kokonaisuuden viihtyisäksi sekä yhteisön että yksityisen asukkaan tarpeiden kannalta.

Puukuokan ratkaisu perustuu CLT-pohjaiseen tilaelementtirakenteeseen, jossa esivalmisteiset tilaelementit toimivat samalla rakennuksen rakenteellisena runkona. Betonista pohjakerrosta lukuun ottamatta rakennus on kokonaan puurakenteinen. Yksittäiset asunnot muodostuvat kahdesta esivalmisteisesta tilaelementistä, joista yhteen sijoittuvat olohuone, makuuhuone ja parveke, ja toiseen keittiö, kylpyhuone saunoineen sekä eteinen. Sisäänvedetyt parvekkeet tuovat asuntoihin valoa ja toimivat samalla tilaa toiminnallisesti rytmittävänä elementtinä, joka jakaa asunnon eri toiminnot omiin vyöhykkeisiinsä.

Koko tuotanto- ja rakennusprosessin optimointi oli keskeinen koko suunnitteluprosessia ohjaava tavoite. Tehdasolosuhteissa esivalmistettujen tilaelementtien ansiosta rakennushankeen työmaavaihe saatiin mahdollisimman lyhyeksi, käytännössä noin kuuden kuukauden pituiseksi kunkin rakennuksen kohdalla. Samalla oli mahdollista myös minimoida rakennusaikaisten ilmasto-olosuhteiden vaihtelujen ja kosteuden vaikutus, mikä mahdollistaa valmiin rakennuksen korkean laadun. Myös rakennusten julkisivut on tehty esivalmisteisina, ja ne voitiin kiinnittää paikalleen työmaalla rakentamisen edetessä vaihe vaiheelta.

Perustusten lisäksi rakennuksen porraskäytävän seinäverhoukset ovat lähes ainoita työmaalla paikan päällä rakennettuja osia. Lämmön, veden, sähkön ja ilmanvaihdon järjestelmät on integroitu porraskäytävän seinään siten, että tehtaalta valmiina tuodut tilaelementit on voitu liittää suoraan toisiinsa ja työskentely valmiissa sisätilassa minimoitiin. Tämä mahdollistaa tekniikan huollon ja päivittämisen suoraan porraskäytävästä käsin ilman tarvetta päästä sisään asuntoihin.

Tilaelementtirakenteeseen perustuvan kokonaiskonseptin puitteissa on mahdollista tuottaa variaatioita yksittäisten rakennusten välillä siten, että kokonaisuuden ilme kuitenkin säilyy hahmoltaan yhtenäisenä. Runkoratkaisu mahdollistaa asuntojakauman varioinnin ja väljä porrashuoneratkaisu antaa joustavuutta kokonaisratkaisuun. Runkosyvyyden sekä porrashuonetilan ja portaan sijoittelun muutoksilla saadaan tilaelementtimitoituksen puitteissa varioitua asuntojakaumaa. Puukuokka 2 ja 3 asuntojakauma on tarpeen mukaisesti kompaktimpi ja Puukuokka 1 sisältää enemmän isompia asuntoja.

CLT:stä valmistettujen tilaelementtien maksimimittoihin liittyvät rajoitteet otettiin huolellisesti huomioon suunnitteluratkaisussa. Tilaelementtien maksimimittoihin vaikuttivat toisaalta niitä valmistavan tehtaan kapasiteetti ja toisaalta maantiellä kuljetettavan kuorman sallittu koko. Tilaelementit valmistettiin Hartolassa, tunnin matkan päässä rakennuspaikasta.

CLT:n käyttö rakennusmateriaalina tarjosi useita etuja. Massivipuun tehokkaan lämmöneristävyyden ansiosta oli mahdollista energiatehokkaalla tavalla toteuttaa tilava ja avara porraskäytävätila puolilämpimänä ilman, että porraskäytävän matalampi lämpötila vaikuttaisi asuntojen lämpötilaan. Energiatehokkuutta lisää osaltaan myös yksittäisten asuntojen asuntokohtainen lämmönsäätöjärjestelmä.