Aika-lava

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Puustudio suunnitteli ja rakensi Suomen 100 vuotiaan itsenäisyyden kunniaksi Aika-lavan. Rakennuksen katsomoa reunustavat sata tolppaa kuvastavat itsenäisyyden aikaa. Vuonna 2017 lava toimi esiintymistilana Porin SuomiAreenassa ja tänä vuonna vetonaulana Flow-festivaaleilla Helsingissä. Aika-lavan seuraava sijoituspaikka ja käyttötapa varmistuvat myöhemmin.

Tilallisesti Aika-lavan tunnusomaisia piirteitä ovat pitkä, kapea ja korkea muoto, valoa läpäisevä katto ja läpikuljettava haitarimainen seinärakenne. Näiden ansiosta rakennuksen ilme vaihtelee päivänvalon mukaan voimakkaasti. Pitkien seinien kaarevat tolpat muodostavat rakenteellisen ornamentin, joka jäykistää rakennuksen pituussuunnassa.

Rakennusta on käytetty erilaisilla kokoonpanoilla. SuomiAreenassa varustukseen kuului kiinteät penkit 150 katsojalle, esiintymislava ja back stage. Flow festivaaleilla kalustuksen tilalla oli yliopiston opiskelijoiden installaatioita. Vakiovarustuksessaan rakennuksessa on suora yhtenäinen lattiapinta. Näin ollen sitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin mielikuvituksellistikin. Suvilahdessa rakennukselle ovat keksineet käyttöä mm. skeittarit.

Rakennus on valmistettu ylijäämämateriaalista, joka on peräisin Stora Enson viilupuutuotannon alkupäästä. Eri levytyyppien suuresta määrästä huolimatta suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen yksinkertaisuuteen, identtisten komponenttien toistuvuuteen ja elementointiin. Lattiaelementit ovat yksinkertaisia pohjastaan avoimia ripalaattoja, jotka on täydennetty päätylevyllä ja seinäelementtien sovitekappaleiden loveuksilla. Seinäelementit on koottu suorista levysuikaleista, jotka on pakotettu kaareviksi elementtien kokoamisvaiheessa ja tuettu kuljetuksen ajaksi. Kattopalkit ovat identtisiä katkaistuja kolmioita, jotka seinäelementteihin kiinnitettyinä muodostavat jäykän kehärakenteen. Katon pitkittäisruoteet on lovettu alapinnaltaan primääripalkkien välistyksen varmistamiseksi.

Elementoinnin ja yksinkertaisten pulttiliitosten ansiosta rakennuksen purkaminen onnistuu muutamassa päivässä ja uudelleenkokoaminen noin viidessä. Operaatioihin tarvitaan kaksi timpuria ja yksi ajoneuvonosturi. Rakennuksen kuljetus tapahtuu kolmella täys- tai puoliperävaunullisella rekka-autolla.

Ohjaus: Pekka Heikkinen, Ransu Helenius