Pikku-Finlandia

Töölönlahdelle valmistunut Pikku-Finlandia on rakennettu Finlandia-talon väistötilaksi vuosiksi 2022–2025. Muuntojoustava ja siirtokelpoinen Pikku-Finlandia voidaan jatkossa hyödyntää kiertotalousperiaatteiden mukaisesti vaikkapa kouluna tai päiväkotina. Rakennusosat ja materiaalit ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä.

Read the article in English: Pikku-Finlandia

Kun Helsingin kaupunki alkoi suunnitella Finlandia-talon perusparannusta vuonna 2019, väistötilalle asetettiin monenlaisia vaatimuksia. Väistötilan tulisi sijaita Finlandia-talon välittömässä läheisyydessä, sen pitäisi olla kaupunkikuvallisesti hyvännäköinen ja sen pitäisi toimia muuntojoustavana tapahtumakeskuksena, jossa voidaan järjestää tuhannen ihmisen tilaisuuksia. Lisäksi rakennuksen piti valmistua vuoteen 2022 mennessä sekä kustannustehokkaasti että kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden mukaisesti.

− Alvar Aallon suunnittelemasta Finlandia-talosta syntyi ajatus kytkeä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijat väistötilan suunnitteluprojektiin. Kaivattiin raikkaita ideoita ja puuosaamista, jota oli saatavilla Aallon Wood Programin puitteissa, kertoo projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kaupungilta.

Syksyllä 2019 toteutettiin Helsingin kaupungin, Finlandia-talo Oy:n ja Aalto-yliopiston yhteistyönä opintoprojekti, jonka tavoitteena oli toteutuskelpoinen ratkaisu puurakenteiselle väistötilalle. Kaksivaiheisen kilpailumuotoisen suunnittelukurssin päätteeksi Jaakko Torvisen Finlandia Forest -niminen ehdotus valittiin toteutettavaksi suunnitelmaksi.

Torvisen lisäksi jatkotyötyhmässä olivat opiskelijat Elli Wendelin, Havu Järvelä ja Stine Pedersen. Torvinen, Järvelä ja Wendelin jatkoivat Pikku-Finlandian arkkitehteina yhteistyössä professori Pekka Heikkisen ja Arkkitehdit NRT:n kanssa. Kevään 2020 aikana laadittiin viitesuunnitelma, jolla kilpailutettiin TR-urakoitsija. TR-urakoitsijaksi valikoitui FM-Haus Oy, jonka kanssa aloitettiin toteutussuunnittelu vuoden 2020 loppupuolella.

Luonnon omaa suunnittelua

− Pikku-Finlandian ajatuksena on tuoda metsä kaupunkiin ja muistuttaa, kuinka suomalaista havupuuta voi käyttää osana rakenteita sellaisenaan, kertoo Jaakko Torvinen.

− Rakennuksessa hyödynnetään luonnon omaa suunnittelua: oksallisia mäntyjä käytetään kantavina pilareina, jotka luovat maisemaa ja vaihtelua muuten suoraviivaiseen rakennukseen. Oksalliset mäntypilarit alleviivaavat, että Pikku-Finlandia on puurakennus.

Pikku-Finlandian 123 metriä pitkä julkisivu on Töölönlahden puiston puolella mäntypilarein reunustettu kolonnadi, mikä hälventää pitkänomaisen rakennuksen rajaa. Kolonnadi luo avaran puiston reunalle pienempää avointa kaupunkitilaa. Töölönlahden päässä on katettu terassi, joka aukeaa merenlahdelle.

Rakennuksen bruttoala on 2700 neliötä, joista asiakastiloja on noin 2000 neliötä. Pääsisäänkäynti sijaitsee puiston puoleisella julkisivulla kolonnadissa. Pääsisäänkäynnistä saavutaan aulaan, joka on oma pieni metsänsä: sen tiheä puusto luo tilaa, jossa voi nojailla puihin. Aulan molemmin puolin on neljä monikäyttöistä salia, joista kolme on yhdistettävissä toisiinsa ja aulaan siirtoseinien avulla. Metsäpolkumaista käytävää pitkin voi kulkea rakennuksen toisessa päässä sijaitsevaan viinikahvilaan, jossa mäntypilarit reunustavat intiimiä tilaa. Lasijulkisivut häivyttävät sisä- ja ulkotilan rajaa.

Vähähiilistä ja muuntojoustavaa

− Koska vähähiilisyys oli hankkeen lähtökohtana, Finlandia-talon väistötilaksi valittiin puurakennus, jota voidaan hyödyntää jatkossa kiertotalousperiaatteiden mukaisesti vaikkapa kouluna tai päiväkotina, kertoo Merja Ikonen.

− Esivalmisteisen puurakennuksen etuna nähtiin myös nopea työmaatoteutus ja purkuvaihe. Siirtokelpoisen, muuntojoustavan Pikku-Finlandian rakenne- ja tekniset järjestelmät on suunniteltu niin, että puurakenteiset suurelementit ovat ensimmäisen käytön päättyessä purettavissa ehjinä, siirrettävissä ja pystytettävissä muualle sekä kohtuullisin toimenpitein muokattavissa jatkokäytön teknisten ja toiminnallisten vaatimusten mukaan. Rakennusosat ja materiaalit ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä.

Rakennuksessa on kaksi teknisten ja aputilojen keskittymää, jotka näkyvät ulkoarkkitehtuurissa suorakulmaisina massoina rakennuksen vesikatolla. IV-konehuoneita on kaksi, mikä mahdollistaa rakennuksen uudelleenrakentamisen esimerkiksi kahtena erillisenä rakennuksena. Elementtisaumat on jätetty suunnitellusti ja siististi toteutetusti näkyviin ruuvikiinnikkein, mikä tekee purkamisen helpommaksi.

− Rakennuksessa käytetyt mäntypilarit käytiin valitsemassa loviisalaisista yksityismetsistä tammikuussa 2021, jonka jälkeen paikallinen metsuri kaatoi ne vahingoittamatta isoimpia oksia. Puut toimitettiin Timberpointille, jossa kaarna ja nilakerros poistettiin painepesemällä ja puut katkaistiin oikeaan mittaan, Torvinen sanoo.

Torvinen dokumentoi kaikki 95 rakennukseen tulevaa mäntyä ja suunnitteli yksitellen puiden sijainnin rakennuksessa sekä sen, mihin suuntaan mäntyjen oksat osoittavat.

Oksallisten mäntypilarien lisäksi Pikku-Finlandiassa on käytetty laajasti eri puurakennustuotteita, kuten CLT-seiniä, LVL-ripalaattoja, liimapuupalkkeja, liimapuupilareita ja ranka- ja ristikkorakenteita. Julkisivu on verhoiltu rihlatulla ja kuultokäsitellyllä kuusipaneelilla. Terassin pinta on käsittelemätöntä siperianlehtikuusilankkua.

Tekniset ratkaisut

Pikku-Finlandian monitoimitila on yksikerroksinen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat tekniset tilat. Rakennus on perustettu teräspaalujen varaan ja rakennettu puurakenteisista tilaelementeistä. Jäykistävinä rakenteina toimivat massiivipuiset ulko- ja väliseinät sekä ylä- ja alapohjan vaakarakenteet, jotka jakavat vaakakuormat jäykistäville seinille. Rakennuksen katto ja sen muodostama syvä katos suojaavat ulkoseiniä kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti.

Pikku-Finlandian paloluokka on P2 ja palonkestovaatimus REI30/R30. Rakennus on jaettu kahteen palo-osastoon ja varustettu pikapaloposteilla ja tiloihin soveltuvilla käsisammuttimilla. Rakennus on myös varustettu omaehtoisesti automaattisella paloilmoittimella. Kokoontumistilan seinät ja katto ovat pintaluokaltaan vähintään C-s2,d1. CLT-seinät ja liimapuupalkit on pintakäsitelty palosuoja-aineella.

Rakennuksen ensimmäisen käyttövaiheen E-luku on 84 kWhE/(m2 vuosi).

Työmaa aloitettiin huhtikuussa 2021, ensimmäiset tilaelementit asennettiin kesäkuussa ja rakennus valmistui alkuvuodesta Rakennuksen suunniteltu elinkaari on 30 vuotta.

Torvinen ja Wendelin tekivät Pikku-Finlandiasta myös diplomityönsä ”Finlandia Forestista Pikku-Finlandiaksi – suunnitelma siirrettävästä puurakennuksesta”. Se löytyy osoitteesta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/ 123456789/108375

TEKIJÄT

Architect Jaakko Torvinen graduated from Aalto University in 2021. His thesis work centered on the development and construction of the Pikku-Finlandia event centre. Today, he teaches at Aalto University in the chair of wood construction while also working as an architect.

Architect Havu Järvelä graduated in 2021, his thesis focusing on the reuse potential of demolished building stock resources. Alongside active design work, he is a teacher at Aalto University both in the chairs of housing design and resource efficient construction and environmental impacts. Järvelä strives towards establishing a circular architecture practice and is a founder of Keltainen toimisto.

Architect Elli Wendelin, graduated from Aalto University in 2021, completed her thesis work as a case study of Pikku-Finlandia, focusing on the footprint calculation for temporary and transportable wooden constructions. Currently, Wendelin works as an architect in Helsinki, broadening her professional scope into renovation architecture.