3.7.2020

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

Kappelin kokoava ajatus on hiljainen vaellus hämyisten tilojen kautta alttarille, valon ääreen. Puun ja kuparin lisäksi tärkein rakennusaine on luonnonvalo, joka saa kappelin muodot, tilat ja pinnat elämään päivänkierron mukaan.

Rakennus sijaitsee Turun Hirvensalossa havupuita kasvavan kukkulan laella. Kappeli nousee maisemasta perinteisen sakraalirakennuksen tavoin. Se näkyy laajojen peltoaukeiden yli Hirvensalon päätielle. Katonharjan profiili mukailee kukkulan muotoa ja vihreäksi patinoituva kupariverhous liittää rakennuksen havupuiden väreihin. Kappeli sulautuu osaksi luontoa.

Kappeli on saanut innoituksensa kalan muodosta. Liimapuukaaret nousevat kalanruodon tapaan kantaviksi rakenteiksi ja antavat rakennukselle luonnonmukaisen muodon. Mielleyhtymä voi olla myös ylösalaisin käännetty vene. Liimapuukaaret on tehty tehdasvalmisteisina samaa muottia käyttäen. Kaarien korkeutta säätelemällä rakennuksen pohjamuoto ja sivuprofiili on saatu vaihtelevan orgaaniseksi.

Liimapuun oksaisuus johtui alun perin kustannussyistä, mutta toisaalta se korostaa puun ominaisluonnetta. Rakennuksen seinät on taivutettu liimapuurunkoa vasten. Sisäverhouksena on mäntypaneeli, joka on jätetty käsittelemättä. Lattia on tehty koolauksen varaan leveistä, vahatuista mäntylankuista. Samaa lankkua on käytetty salin penkeissä ja alttarissa. Lankut on liimattu yhteen ja lakattu. Eteisen ja sakastin kalusteet ovat massiivitervaleppää.

Puu tuoksuu sisään astuttaessa. Pinnat punertuvat luonnonvalon vaikutuksesta ja ajan patina jää näkyviin. Mäntypuinen risti toimii prosessiristinä kulkueen edessä kappeliin saavuttaessa ja jalustalleen sijoitettuna salin ristinä alttarin takana.

Faktat kohteesta

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli

  • Sijainti | Turku
  • Käyttötarkoitus | Kappeli
  • Rakennuttaja/Tilaaja | Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistys
  • Arkkitehtisuunnittelu | Sanaksenaho Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu | Narmaplan Oy
  • Urakoitisija | Hartela Oy
  • Tilavuus | 2 052 m3
  • Valmistusvuosi | 2005
  • Valokuvat | Kimmo Räisänen ja Jussi Tiainen
  • Teksti | Matti Sanaksenaho