Satama Areena

Kotkan uusi tapahtumakeskus Satama Areena sijoittuu 150 vuotta sitten puunjalostusteollisuutta palvelemaan perustettuun Kantasatamaan, varsinaisen ruutukaavakaupungin reunalle. Sen hillitty ja suurpiirteinen arkkitehtuuri on sukua silloisen sataman taapeleille ja puulaivoille purjeineen, mutta yhtä lailla uudemman ajan eleettömille, metallisille halleille.

Read the article in English here.

Kotkan uusi tapahtumakeskus Satama Areena sijoittuu 150 vuotta sitten puunjalostusteollisuutta palvelemaan perustettuun Kantasatamaan, varsinaisen ruutukaavakaupungin reunalle. Sen hillitty ja suurpiirteinen arkkitehtuuri on sukua silloisen sataman taapeleille ja puulaivoille purjeineen, mutta yhtä lailla uudemman ajan eleettömille, metallisille halleille.  

Satama Areenan aula on avointa julkista tilaa: aulan avulla rakennus liittyy saumattomasti ympäristöönsä ja muodostaa ympärilleen aktiivista, osin katettua ulkotilaa. Aula myös liimaa korttelin rakennukset yhteen. Naapuriin rakentuvaan ammattikorkeakouluun tullaan kulkemaan tapahtumakeskuksen läpi. Satama Areena myös tarjoaa korttelin rakennuksille yhteisen ravintolan, kokoustiloja sekä saleja tapahtumia varten. Yhdessä rakennukset muodostavat inspiroivan, monipuolisen tilakokonaisuuden.  

Aulan kutsuva, lämmin puuverhoilu tulee lähestyttäessä näkyviin rakennuksen sinkkikuoren alta. Pehmeästi kaareutuva katto kirjaimellisesti roikkuu kaarevin liimapuupalkein salin rakenteista kuin suuren teltan raotettu helma. Kaaren muoto on optimoitu rakenteellisesti vedolle siten, että palkit ovat mahdollisimman kapeat eli puuta tarvitaan mahdollisimman vähän. Tämä on sekä ekologista että ekonomista. Valtava sali on suorakulmainen, musta, hyvin ääneneristetty tila. Sen tunnelmaa voidaan muuttaa jakoseinin, avattavin ja koottavin katsomoin, verhoin sekä valaistuksen avulla.

Seinien puiset soirot levittävät ääntä tasaisesti kuulijoille ja piirtävät esiin katsomoiden mahdolliset asennot. Ne kertovat hahmollaan tilan laajasta monikäyttöisyydestä 20 hengen palavereista aina suurten, jopa 3 200 hengen seisovan yleisön konsertteihin. Tukitilat ympäröivät salia kolmelta kyljeltä: maantasoon sijoittuvat keittiö, lämpökeskus, lastaus ja varastot, ja toiseen kerrokseen neuvottelutilat, toimistot ja pukuhuoneet. Tilojen ikkunoita ja aukkoja verhoavat sinkkisten julkisivujen auki käännetyt ”evät”, jotka tarjoavat näkösuojaa ja varjostusta sekä jännittävän, ohikulkijan liikkeen mukana muuttuvan pinnan.  

Tapahtumakeskuksen materiaalivalinnoissa painottuvat matala hiilijalanjälki, pitkäikäisyys, helppo huollettavuus ja kierrätettävyys. Rakenteiden materiaalit on valittu optimaalisesti: kaikkein kovimmalle rasitukselle mitoitetut salin kattoristikot ja roikkuvaa kattoa kannattelevat ristikkopilarit ovat terästä, perustukset sekä erityisen kovaa palosuojaa vaativat rakenteet betonia ja muut rakenteet massiivipuuelementtejä.

Aulan pinnat ovat massiivipuuta ja välipohjissa ja vesikattorakenteissa on käytetty puuelementtejä. Kantavissa rakenteissa käytetyt noin 1 400 kuutiota puuta sitovat yhteensä arviolta noin 970 tonnia enemmän hiilidioksidia kuin niiden valmistuksessa on syntynyt päästöjä. Toteutussuunnittelussa on huomioitu elementtien työstöajan optimointi ja helppo asennettavuus. Perustukset, alapohja ja porraskuilut on toteutettu paikalla valetun betonin ja betonielementtien yhdistelmänä.

Rakennuksen ulkovaippa on tehty kokonaisuudessaan kierrätettävästä pitkäikäisestä umpisinkistä, jonka pintaan on muodostunut luonnollinen patina. Tapahtumakeskus on suunniteltu ja toteutettu BREEAM-ohjeistuksen mukaisesti, tavoitteena sertifiointitaso BREEAM Very Good. Lisäksi Kantasatamalle alueena tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM Communities –sertifikaattia.

Tekniset ratkaisut

Satama Areenan keskeiset osat ovat kaarevakattoinen aula ja suorakaiteen muotoinen, tasakattoinen saliosa. Rakennus on lupateknisesti kaksikerroksinen P0-luokan puurakennus, jonka luokitus perustuu poistumisaikasimulointiin. Rakennus on kokoontumisrakennus, jonka käyttötarkoitus voi vaihdella konsertti- tai urheilutilaisuudesta kongressiin ja messutapahtumaan. Käyttötarkoituksen perusteella rakennuksen päätilojen puisten seinä- ja kattopintojen luokkavaatimus on C-s2, d1. Rakennuksessa on automaattinen sammutusjärjestelmä.

Rakennuksen sisätiloissa on näkyvinä pintoina kantavia massiivipuuelementtejä, välipohjalaattojen massiivipuupintoja, puuverhoilulevyjä sekä puurimoitusta. Valintaperuste on ollut rakenteellinen, arkkitehtoninen ja akustinen. Aulan akustiikka perustuu rimakattoon, jonka taustana sisätiloissa on akustovilla ja ulkona vaneri. Aulan seinät ovat kovia puuverhoilulevy- ja lasipintoja lukuun ottamatta ammattikorkeakoulun puoleista päätyä, joka on akustoivaa huopaa. Salissa on paljon vaimentavaa pintaa, ja ääntä heijastava ja jakava rimoitus on rajattu kuulijakorkeudelle salin alaosaan. 

Rakenteellisesti ainutlaatuisin osa on aulan ripustettu, puinen katto. Jänneväliltään 33m liimapuukaaret ottavat pelkästään vetoa. Ne on kiinnitetty ulkoseinälinjalla maahan teräksisten vinopilarien ja kallioon ankkuroitujen vetotankojen avulla; katon harjalla puukaaret liittyvät salin teräksisiin kattoristikoihin ja aulan ja salin välillä olevaan teräsristikkorakenteeseen, joka on myös ankkuroitu kallioon. Salin katon paino vähentää ankkurointitarvetta.

Rakennushanke

• suunnittelun aloitus 5 / 2019
• rakentamisen aloitus 7 / 2021
• elementtiasennusten aloitus 2 / 2022
• luovutus 5 / 2023
• aukeaminen 8 / 2023
• urakkamuoto: yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka

Satama Areenan suunnittelu ja rakentamisen aloittaminen osuivat vaikeaan suhdannetilanteeseen, kun Covid-19-epidemia aiheutti tuotanto-ongelmia ja raaka-aineiden hinnat lähtivät jyrkkään nousuun. Tarjouskilpailu hintariskien kasvaessa ei tuottanut yhtään tarjousta, ja hankkeen edistämistä jatkettiin neuvottelumenettelyllä.

Keväällä 2021 yhteistoiminnallisen projektinjohtourakan merkeissä suunnitelmaa kehitettiin yhdessä kaikkien osapuolten kesken ja haettiin toteutuskelpoisimpia ratkaisuja hankkeelle, jolla oli jo rakennuslupa. Tässä vaiheessa luovuttiin mm. aulan katon alkuperäisestä vaijeriripustuksesta ja löydettiin toimiva puurakenteinen ratkaisu, joka säilytti saman vapaasti roikkuvan muodon.

Rakentamisajan lyhentämiseksi luovuttiin hyvin suuresta osasta kantavia ja jäykistäviä paikallavalurakenteita, joita korvattiin esivalmistetuilla teräsristikkorakenteilla. Rakenteita ja rakennusvaiheita optimoitiin siten, että puurakenteista huolimatta rakennus voitiin rakentaa taivasalla ilman sääsuojaa. Kehitysvaihetta voidaan pitää hyvin onnistuneena, koska rakennuksen tekninen laatu tai arkkitehtuuri ei käytännössä muuttunut, mutta hankkeelle löydettiin toteutusystävällisempiä ja edullisempia ratkaisuja. 

TEKIJÄT