Järvenpään kampuksen uusi oppilaitosrakennus

Monipuolinen ja joustava uusi oppilaitosrakennus Lastu täydentää kampusta.

Avaa kuva isommaksi klikkaamalla

STEP-koulutuksen Järvenpään kampusalueen uusi rakennus, Lastu tuo oman aikakautensa lisän alueen rikkaaseen, eri vuosikymmeninä toteutettujen rakennusten kokonaisuuteen. Se on ekologinen ja toiminnoiltaan joustava nykyaikainen oppilaitosrakennus, jonka materiaalina on puu. Rakennusmateriaalina puu tuo lämpöä ja ilmettä rakennukseen ja luo miellyttävän ilmapiirin oppimiselle ja yhdessäololle. Lastu tarjoaa inspiroivia ja viihtyisiä tiloja opiskeluun ja koko alueen yhteisön käyttöön. Se toimii kaikkien yhteisenä kokoontumispaikkana ja kampuksen keskuspaikkana, joka tuo yhteen oppilaitoksen monet eri toiminnot.

Lastu on huolellisesti sovitettu maisemaan ja alueen olemassa oleviin rakennuksiin. Vaalea väri sitoo sen osaksi ympäröivien rakennusten kokonaisuutta. Sen muoto on harkitusti suunniteltu niin, että se on mittakaavaltaan ihmisen mittainen ja helposti lähestyttävä. Ulkohahmollaan rakennus poimii ympäristön mittakaavan ja tuo siihen oman, veistoksellisen lisänsä.

Tilaohjelmaltaan monipuolinen rakennus tarjoaa tilavat puitteet sekä monimuotoisen, nykyaikaisesti järjestetyn opetuksen tarpeisiin että monenlaisille tapahtumille. Terveydenhuollon ammattien sekä kauneus- ja hiusalan opetustilojen lisäksi rakennuksessa on iso monitoimisali, seminaaritilat ja kuntosali, joita voidaan myös vuokrata erilaisiin kokoontumisiin, esityksiin ja kokouksiin. Rakennuksessa on myös opiskelijoiden ylläpitämä, yleisölle avoin kahvila ja kauneushoitola sekä aikuisten erityisopetukseen tarkoitettuja tiloja.

Read the article in English here.

Luonnonmateriaalien hyödyntäminen

Pääosin luonnonmateriaaleista valmistettu massiivipuurakenteinen rakennus on tehty CLT:stä ja myös väliseinät ja eristeet ovat puumateriaalia. Yksiaineisuuden ansiosta on voitu välttää ylimääräisiä eristekerroksia. Rakenteen monomateriaalisuus mahdollistaa rakennuksessa käytettyjen materiaalien uudelleenkäytön tai kierrätyksen tulevaisuudessa.

Julkisivuun integroitu puurimoitus on muunnelma perinteisistä rimalaudoista. Sen avulla luodaan valon ja varjon vaihtelua julkisivuun. Se muodostaa kantavaa massiivipuurakennetta suojaavan vaipan. Samalla se toimii myös sisätiloja varjostavana elementtinä, joka heijastaa ja jakaa sisään tulevaa auringon valoa. Julkisivuissa on käytetty pellavaöljymaalia, joka tuo puupinnan kauniisti esiin.

Puu on vahvasti läsnä myös sisätiloissa. Aulan tilassa ja käytävillä akustiset levyt ovat villaeristettyjä ja niiden pinta muodostuu puisesta rimarakenteesta. Sen avulla luodaan miellyttävä akustinen ympäristö. Sisustuksen väripaletti ammentaa puupintojen lämpimistä sävyistä ja toimii harmoniassa sen kanssa. Seinien puupinnat on käsitelty vain öljyllä eikä niissä ole käytetty muovilakkaa. Lattiamateriaalit ovat joko linoleumia, puulattiaa tai kierrätysmateriaaleista valmistettua mattoa. Myös katto on puurakenteinen. Se on eristetty puhallusvillalla ja peitetty ko nesaumatulla pellillä.

Yhdessä materiaalin kanssa luonnonvalo toimii tärkeänä osana rakennuksen kokonaisuutta. Korkeat, koko seinän mittaiset ikkunat avautuvat uuden kampustalon keskusaulasta ulos järvelle. Avoimet näkymät yhdistävät sisätilat saumattomasti ympäröivään maisemaan. Luonnonvalon optimoimiseksi rakennuksessa on etelään aukeavat kattolyhdyt, jotka tuovat epäsuoraa luonnonvaloa sisätiloihin. Ne luovat tilan tuntua sisätiloihin muodostaen pieniä, kutsuvia kokoontumistiloja, jotka tukevat hyvin ammattikoulutuskeskuksen joustavaa opetustyyliä.

Helposti muunneltavissa olevat tilat

Korkeakattoinen monitoimisali muodostaa uuden kampustalon sydämen. Sali on suunniteltu niin, että se voidaan helposti muuntaa täysin varustelluksi teatteritilaksi, jossa on huippuluokan valaistus- ja äänijärjestelmät. Yksinkertaisella verhojärjestelmällä sali voidaan myös jakaa kolmeen pienempään tilaan. Lavatekniikka on piilotettu seinien sisään ja katon muoto antaa rytmiä suureen tilaan. Monitoimisalin kattorakenteen muoto heijastuu myös ulkonäössä, mikä antaa rakennukselle tunnistettavan muodon ja selkeän identiteetin.

Aulan leveä keskiporras toimii opiskelijoiden epävirallisena kohtaamispaikkana rakennuksessa. Opetustilat jäsentyvät keskiportaan ympärille. Luokkahuoneet on huolellisesti suunniteltu niin, että ne tarjoavat puitteet sekä opetukseen paikan päällä että etäopetuksen tarpeisiin. Rakennuksessa on myös luokkahuoneita, jotka on erityisesti suunniteltu tarjoamaan alustan hybridioppimiselle, kuten esimerkiksi terveydenhuollon käytäntöjen simulointiin.

Tekniset ratkaisut

Vesikatolle nousevat kattolyhdyt toimivat savunpoistoikkunoina. Ne antavat samalla luonnetta sisätilaan ja rytmittävät ulkoarkkitehtuurin hahmoa. Ne olivat suunnittelun alusta lähtien keskeinen osa rakennuksen konseptia. Kattolyhtyjen yhteyteen on integroitu myös kaikki iv-piiput, jolloin katto on kokonaisuudessaan muodoltaan selkeä ja eheä.

Rakennuksen rimaseinät on palosuojakäsitelty, muita puupintoja ei ole ollut tarve käsitellä sisätiloissa eikä julkisivussa. Palopoistumisteinä toimivissa porrashuoneissa CLT-seinät on vuorattu ohuella kipsilevyllä. Muilta osin puupinta on sisätiloissa jätetty näkyviin.

Akustiikkasuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mahdollisimman hyvän ratkaisun löytämiseksi. Puun akustisten ominaisuuksien hallitsemiseksi tilojen väliin on äänieristystä varten lisätty yhdelle puolelle seinää kipsilevystä tehty rankaseinä, jossa on käytetty villaa estämään äänen kulkeutumista tilasta toiseen. CLT-pinta on kuitenkin aina jätetty näkyviin seinän toisella puolella. Ääntä eristävän akustisen ”vuorauksen” seinäpinnat on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan varastotilojen puolelle. Käytävien ja aulatilojen rimaseinien taustalla ohut villakerros toimi vastaavanlaisena ääntä eristävänä seinänä, joten näiden seinien toiselle puolelle ei ollut tarpeen lisätä erillistä kipsi- ja villaseinää.

Luokkahuoneissa ja muissa opetus- ja oleskelutiloissa on haluttu jättää mahdollisimman paljon puupintaa näkyviin. Puupinnat toimivat huoneen ”valkoisena seinänä”. Muissa seinäpinnoissa on valkoisen sijasta haluttu tuoda väriä puupintojen rinnalle. Väripaletti on hillitty ja sointuu luontevasti yhteen puupintojen kanssa.

Monitoimisalin akustiikka on saanut kiitosta niin käyttäjiltä kuin akustiikkasuunnittelijakin. Haasteena tilan suunnittelussa olivat sen monet eri käyttötarkoitukset ja erilaiset tilan jakamismahdollisuudet. Monitoimisalin tilaa voidaan laajentaa ulottumaan aina aulaan asti avaamalla monitoimisalin ja aulan väliset siirtoseinät. Tilassa on käytetty rimaseinää (reikälevyseinää alaosassa, jotta se ei häiritse pelitilannetta) yhdellä pitkällä sivulla ja tilan peräseinällä. Salin muiden seinien osalta CLT on jätetty paljaaksi. Tilassa on puulattia ja katossa puukuitulevy.

Rakennushanke

Suunnittelu aloitettiin vuoden 2020 alussa. Koko hanke suunniteltiin koronan aikaan ja kaikki suunnittelukokoukset pidettiin etänä. Tämän ei kuitenkaan missään vaiheessa koettu olevan ongelma. Sekä tilaajan, käyttäjän että suunnittelutiimin puolella kaikilla oli hyvät valmiudet toimia etänä. Käyttäjäpalaverit ja työpajat läheisessä yhteistyössä tilojen tulevien käyttäjien kanssa aloitettiin jo heti suunnittelun alkuvaiheesta alkaen ja niitä jatkettiin koko suunnitteluprosessin ajan.

Hanke toteutettiin kokonaisurakkana. Rakennuslupa saatiin lokakuussa 2021. Urakkakuvat laadittiin syksyn 2021 aikana ja kun urakkatarjoukset oli saatu ja valinnat tehty, rakentaminen käynnistyi maaliskuussa alkukeväästä. Elementtien asennus aloitettiin elokuussa 2022 ja sääsuojasta päästiin eroon tammikuussa 2023. CLT-elementtien asennus oli nopeaa ja julkisivuverhous saatiin rivakasti tehtyä, kun erillistä villoitusta ei ollut tarpeen tehdä. Hankkeen luovutus ja käyttöönotto tapahtui elokuussa 2023.

CTL-elementtien käyttö rakennuksen kantavana rakenteena mahdollisti työmaavaiheen pitämisen lyhyenä ja rakentamisen aikaisen kuormituksen ympäröivälle maastolle mahdollisimman vähäisenä. Sen ansiosta tontin puustoa kyettiin säilyttämään mahdollisimman paljon ja pihasuunnittelussa pyrittiin myös luomaan ihanteelliset puitteet varjoisuudelle lämpökuorman vähentämiseksi.

Kokonaisuudessaan hankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessi toimii hyvänä osoituksena suurelementtijärjestelmän ja teollisen rungon onnistuneesta soveltamisesta yksilöllisen rakennuksen toteutuksessa.

TEKIJÄT

Anssi Lassila (s. Soini, 1973) on OOPEAA-arkkitehtitoimiston perustaja ja johtaja. Hän on vuodesta 2020 alkaen toiminut myös Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina. Opiskelijakilpailun tuloksena syntynyt Kärsämäen paanukirkko (2004) on Anssi Lassilan läpimurtoteos, joka sai heti valmistuessaan merkittävää kansainvälistä huomiota. Anssi Lassilan arkkitehtuurille on ominaista voimakas veistoksellisuus ja syvälliseen materiaalien tuntemukseen perustuvat oivaltavat ja uutta luovat ratkaisut. Työssään arkkitehtina Anssi Lassila asettaa ihmisen ja elämän keskiöön pyrkien löytämään kokonaisvaltaisia ja tasapainoisia ratkaisuja, joilla luodaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät puitteet hyvälle elämälle.
Projektiarkkitehdit: Tuuli Tuohikumpu ja Timo Etula
Suunnittelutiimi: Tanja Vallaster, Iida Hedberg, Katharina Heidkamp, Liisa Heinonen, Ayumi Mimoto

Kuva: Jukka Granström