Pakilan Halkosuontien puukoulu

Halkosuontien uusi puurakenteinen koulurakennus Pakilan ylä- ja ala-asteiden 3.–9.-luokkalaisille valmistui Pohjois-Helsinkiin 2022. Se on ensimmäisiä Helsingin kaupungin rakennuttamia moderneja puurunkoisia kouluja.

Read the article in English here.

Massiivipuurakenteet valittiin uudisrakennukseen Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen vuoksi. Hiilineutraaliustavoitteiden huomioimiseksi hankkeen alussa tehtiin hiilijalanjälkivertailu, jonka pohjalta päättäjät valitsivat toteutustavaksi puurungon ja panostivat siihen hankkeen rahoituksessa. Vähähiilisyyden kannalta oli tärkeää, että vanha rakennus korjattiin ja uudisrakentaminen tehtiin mahdollisimman vähähiilisenä. Hiilineutraalius on ollut rakennuksessa lähtökohtana samalla viivalla
kuin toiminnallisuus, turvallisuus, terveellisyys ja kustannukset.

Uusi puukoulu laajentaa Jorma Järven vuonna 1953 suunnittelemaa arvokasta koulurakennusta, jonka korjaus on osa hanketta. Uusi puukoulu liittyy vanhaan tiilirakennukseen yhdyssillalla. Uudisosan massoittelu ja julkisivut on sovitettu tarkasti kunnioittamaan ja jatkamaan vanhan koulurakennuksen
tiiliarkkitehtuuria, ja tämän vuoksi puukoulun julkisivut on muurattu tiilestä. Hanke on erinomainen esimerkki siitä, että massiivipuurunko voi olla paras vaihtoehto myös historiallisesti vaativaan ympäristöön, ja puurunko voidaan yhdistää myös muuhun julkisivumateriaaliin.

Sisätilojen arkkitehtuurissa uusi ja vanha osa saavat erottua toisistaan. Vanha koulurakennus on korjattu kunnioittaen 1950-luvun arkkitehtonisia valintoja. Puukoulun sisätiloissa taas kantavat puurakenteet on tuotu näyttävästi esille. CLT-pintaa on näkyvillä laajasti erityisesti rakennuksen sydämessä olevan ruokailutilan ympärillä, pääportaissa ja oppimistiloja rajaavilla ulkoseinillä. Päätilojen akustoivat sisäkatot ovat kauniisti uritettua puukuitulevyä.

Tekniset ratkaisut

Uusi puukoulu on rakennettu CLT-runkoisena. Koulun rakennejärjestelmänä puurungon osalta on yhdistetty kahta järjestelmää: kantavat seinät -järjestelmää ja pilari-palkki-järjestelmää. Pystyrakenteet ovat CLT-levyä ja liimapuuta, vaakarakenteena toimivat CLT-laatat ja kantavina palkkeina deltapalkit. Yläpohja on toteutettu puurakenteisin kattoelementein, joihin on käytetty muun muassa LVL- ja OSB-tuotteita.

Rakennuksen jäykistys on toteutettu CLT-seinin ja mastopilarein, vaakarakenteet siirtävät kuormituksia jäykistäville osille. IV-konehuoneen lattia toteutettiin CLT-betoniliittolaattana.

Rakennushanke

Pakilanpuiston koulujen ja päiväkodin laaja rakennushanke on toteutettu allianssimallilla. Allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen, AFKS Arkkitehdit, NCC Suomi Oy, Ideastructura Oy ja FCG Suunnittelu ja Tekniikka.

Hanke on laaja, ja se käsittää koko Länsi-Pakilan koulu- ja päiväkotirakennusten sekä nuorisotyön uudet tilat. Hankkeen toisena osana valmistuu vuonna 2023 läheiselle tontille uusi rakennus päiväkodille sekä 1. ja 2. luokkien oppilaille. Molemmissa kouluissa on erityispiirteenä Helsingin ensimmäiset vaikeavammaisille oppilaille tarkoitetut oppimistilat, jotka on tehty uudisrakennukseen.

Allianssimalli on rakennushankkeen eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön perustuva toteutusmuoto, jossa rakentamisen keskeiset osapuolet eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsija muodostavat yhteisen organisaation ja vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Tässä hankkeessa oli useita tontteja, joille allianssiosapuolet yhdessä käyttäjätoimialan kanssa tutkivat toimintojen sijoittamista eri yhdistelmillä. Vaihtoehtoja esiteltiin ja alueen asukkaiden näkökulmia kartoitettiin myös työpajoissa ja nettikyselyillä.

TEKIJÄT

Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä (AFKS) ovat suunnitelleet yhdessä vaativia koulurakennuksia vuodesta 2015 alkaen. Työyhteenliittymä syntyi, kun arkkitehtitoimistot päättivät yhdistää voimansa Sipoonlahden koulun suunnittelukilpailua varten. Toimistoilla oli halu skaalata oppimisrakennusten osaamistaan suurempiin kohteisiin sekä oppia yhteistyökumppanilta. Toimistojen suunnittelufilosofia korostaa toiminnan merkitystä ja olevan ympäristön arvoja. Työyhteenliittymän suunnittelutapa on demokraattinen ja keskusteleva. Kahden toimiston välillä käydään jatkuvaa dialogia. Kohteen osia tai tehtäviä ei jaeta toimistojen välillä, vaan kokonaisuutta muovataan yhdessä. Keskusteleva suunnittelutapa on opettanut tekijöitään sanoittamaan arkkitehtuuria entistä avoimemmin sekä luonut yhteisten kohteiden suunnitelmiin tarinallisuutta ja selkeyttä. Arkkitehtuuri syntyy hiomalla ja perustelemalla.