Auvisen Aalto

Auvisen Aalto on Grand Design Suomi -ohjelmasta tuttu pientalo Jyväskylässä, joka huokuu kestävyyttä ja kätkee sisälleen perheen pienen paratiisin.

Read the article in English here.

Auvisen Aalto on ennen kaikkea koti. Koti perheelle, joka arvostaa yksityisyyttä, yhdessäoloa, luontoa ja tietenkin arkkitehtuuria, Alvar Aallon arkkitehtuuria erityisesti. 

– Vaikka Aalto on ollut jo pitkään perheen suosikki arkkitehti, ei talo ole vain kollaasi hänen arkkitehtonisia elementtejä, mutta varmasti niitä pystyy aistimaan ja näkemään, koska hänen arkkitehtuuri on tehnyt meihin ja minuun suuren vaikutuksen, toteaa talon asukas ja arkkitehti Anssi Auvinen. 

Talo on kontrastien leikkiä: suljettu-avoin, yksityinen-julkinen, kylmä-lämmin, tumma-vaalea, rosoinen-pehmeä, kompakti-avara ja kulmikas-aaltoileva. 

Julkisivuun ja talon ulkomuotoon yhdistyvät kylmemmät ja kovemmat arkkitehtuurin piirteet. Talo ei kutsu ulkopuolisia sisäänsä. Sen muoto on jylhä, jota korostaa sen asema ylempänä tontilla suhteessa katuun ja kadulle päin kohoava katto. Tumma lehtikuusesta valmistettu julkisivu on rosoinen ja karu. Sisääntulo on piilotettu terassin lipan alle, eikä kadulta näe sisälle taloon. 

Sisällä on aistittavissa lempeämmät ja pehmeämmät piirteet. Kodin sydän on olohuoneen, ruokailutilan ja keittiön muodostama “keskusaukio”. Se on avara ja avautuu kohti luontoa ja tarjoaa pitkiä näkymiä, valoa sekä tilaa viettää yhteistä aikaa ja antaa ajatusten lentää aaltokaton alla ilman, että naapurit tai kadun liikenne häiritsevät. Yhteisen tilan vastakkaisilla puolilla sijaitsevat lasten ja aikuisten makuuhuoneet sekä omat kylpyhuoneet. Ne tarjoavat yksityisyyttä ja mahdollisuuden rauhoittua. 

– Näin jälkeenpäin voin todeta, että talon arkkitehtuuri on onnistuneen tylsä. Aivan kuin talo olisi ollut meillä aina, niin hyvin se täyttää meidän sille asettamat toiveet ja tavoitteet. Se ei tunnu miltään erikoiselta ja yllätä jatkuvasti, positiivisesti tai negatiivisesti. Se vain on huomaamaton osa meidän elämää, meidän perheen pieni paratiisi, summaa Anssi Auvinen.

Tekniset ratkaisut

Teknisiä ratkaisuja ohjasi arkkitehtisuunnitelman tavoitteet, pitkäikäisyys, huoltovapaus, soveltuvuus ahtaalle rinnetontille, toteutuksen selkeys ja se, että haluttiin moderni massiivipuutalo, jossa on hirsitalon kaikki hyvät puolet mutta enemmän suunnitteluvapauksia. Näiden reunaehtojen perusteella rakenneratkaisuksi valittiin CLT-elementit maanpäälliselle osalle ja maanalaisiin osiin valuharkot. Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta ja välipohja sekä alapohjat ontelolaatoista. 

Rakennuksen runko koostuu kolmesta moduulista, joista keskimmäinen ulottuu maan alle. Kaksi muuta moduulia on perustettu ylemmäksi maankaivuutöiden minimoimiseksi hankalalla tontilla. Kaikki CLT-elementit ovat kuusilaudoista valmistettuja 200 mm paksuja elementtejä. Keskimoduuli kokonaisuudessaan toimii talon yhteisenä tilana ja muodostaa maan päällä kehän johon sivumoduulit liittyvät. Sen lattiat ovat molemmissa kerroksissa betonia. Massiivipuutalon pitkäikäisyyttä ja energiatehokkuutta silmällä pitäen CLT-elementit eristettiin paksulla hengittävällä tuulensuojaeristeellä ja verhoiltiin rautavihtrilli käsitellyillä lehtikuusipaneeleilla, jonka hukkapaloista tehtiin rakennuksen terassin aita. 

Ilmastonmuutoksen resilienssi huomioitiin ikkuna- ja lämmitysratkaisuissa. Isot ikkunat olivat tietysti välttämättömät olohuoneeseen, mutta niiden korkeus mitoitettiin tarkasti auringon liikkeiden mukaan, ettei aurinko paista suoraan sisään liikaa ja ikkunoihin otettiin auringon paahdetta vähentävä pinnoitus. Maalämpö oli luonnollisesti ainoa ekologinen vaihtoehto kohteeseen. Sen lisäksi asennettiin maaviilennys, kuumimpia kesäkuukausia varten. Energiatehokkuutta huomioitiin myös siinä, että sivumoduulien huonekorkeudet olivat normaalit ja ikkunakoot hillittyjä. 

Modernia puutaloilmettä korostettiin räystäättömällä ratkaisulla. Pintamateriaalit ja värimaailma valittiin luonnon läheisiksi, kauniisti ikääntyviksi ja huoltovapaiksi, jotka muodostavat harmonisen kokonaisuudet, jylhemmän ulkopuolelle ja lämpimämmän sisäpuolelle. Keskimoduulin alakatto on aaltoileva paneelikatto. Se toteutettiin yksinkertaisella ratkaisulla. Kun katon perusmuoto oli kalteva ja ulospäin nouseva, niin sen alle asennettiin muotoon sahatut ripustuspalkit ja erikoiskapeat kuusipaneelit, jotka mahdollistivat jyrkät kaarevuussäteet. 

Rakennushanke

Talon suunnittelu käynnistettiin toukokuussa 2021 ja se sai päämuotonsa marraskuussa 2021. Rakennuslupaa tuli maaliskuussa 2022. Rakennustyöt aloitettiin maarakennustöillä saman vuoden huhtikuussa. Perustuksia aloitettiin tekemään toukokuussa ja kellari sekä välipohja olivat runkovalmiit juhannukseen mennessä. CLT-elementtien asennus tapahtui kesäkuun viimeisellä viikolla. Samalla asennettiin yläpohja, joka oli tehty paikan päällä kolmeksi elementiksi, jotka sitten lopuksi nostettiin CLT-elementtien päälle ja rakennus saatiin heti säältä suojaan. Tämän jälkeen viimeisteltiin rakennuksen ulkokuori ja asennettiin ulkoilmettä hallitseva lehtikuusipanelointi ja ikkunat.

Asunnon kaikkien oleskelutilojen lattiat ovat betonia ja niiden laadukkaaseen lopputulokseen panostettiin huolellisella hionnalla. Kun betonilattiat olivat valmiit, alkoivat sisätyöt, jotka käsittivät kaikki puurakenteiset väliseinät, pinnat ja kiintokalusteet. Kiintokalusteet tulivat asennettuna, pinnoitus ja laatoitustyöt teki pääurakoitsija ja muut työt toteutti rakennuttaja itse. Putki- ja sähkötyöt toteutettiin pienissä erissä projektin edetessä ilman häiriöitä. Kohteen tunnusmerkki, aaltomainen olohuoneen katto, valmistui viimeisenä aivan viimeisellä minuutilla ennen muuttotarkastusta. Sen muotoon ajetut palkit ja paneelit tilattiin Jukola Industries Oy:lta. Asennus oli loppujen lopuksi helppoa, yksinkertaisen rakenteensa vuoksi, mutta aikaa vievää. Muuttamaan päästiin viikko etuajassa alkuperäiseen aikatauluun nähden marraskuun lopussa 2022. Seuraavana kesänä tehtiin vielä kellarin tukiseinän ja sokkelien rappaus sekä terassin laudoitus. 

Talon rakentaminen onnistui projektinjohtonäkökulmasta erinomaisesti, vaikka kyseessä ei ollut mikään pakettitalo. Hyvin mennyttä rakennusprojektia varmasti edesauttoi “rakentajaystävälliset” suunnitelmat eli niissä oli jo huomioitu rakentamistekniikka ja järjestys. Hankintojen hyvä etukäteissuunnittelu ja -toteutus olivat myös suuressa roolissa siinä ettei muuttunut maailman tilanne keväällä 2022 aiheuttanut viiveitä tavaratoimituksissa tai suuria yllätyksiä ennalta laadittuun budjettiin. 

TEKIJÄT

Anssi Auvinen (s. Helsinki 1974) on Aecmaster ohjelmisto- ja konsultointiyrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Hänellä on laaja kokemus ja koulutus rakennusalalta. Hän aloitti rakennusalalla 16-vuotiaana lapion varresta työmailla, edeten aina työpäälliköksi urakoitsijalla, jonka jälkeen hän on keskittynyt suunnitteluun ja sen ongelmien ratkaisemiseen, jotta ala voisi uudistua ja korjata luontoa haittaavia toimintatapojaan.

Ongelmien ratkaisu on vaatinut Anssi Auviselta omistautumista alaan aina alkaen koulutuksesta. Hän on kahdesti käynyt läpi Aalto yliopiston (ent. Teknillinen korkeakoulu) ja valmistunut ensin diplomi-insinööriksi rakennustekniikan laitokselta (2001) ja sitten arkkitehdiksi taiteen ja suunnittelun korkeakoulun puolelta (2022).

Viimeisimpänä ponnistuksenaan, Anssi Auvinen on yrityksensä kanssa tuomassa alalle ohjelmistoa, joka mullistaa suunnittelun työnkulun ja kiinteistöjen elinkaarisuunnittelun ja -hallinnan. Työssään arkkitehtina ja suunnitteluprojektien vetäjänä, Anssi Auvinen kokee suurimmiksi vahvuuksikseen monialaisen osaamisensa, luovuuden ja vastuullisuuden.

Hän kuvailee suunnitteluprosessiaan hitaaksi intuitioksi, jonka aikana suunnitelma saa kaikkia osapuolia parhaiten huomioivan ratkaisun. Hän kokee olevansa palveluammatissa ja ihmiskunnan sekä maapallon asialla. Se ei tarkoita sitä, että arkkitehtuurin estetiikka pitää sivuuttaa, jos tavoitteena on vastuullisuus ja kestävyys. Estetiikalla on suuri merkitys rakennusten eliniänodotteeseen kuten oikeilla materiaalivalinnoilla.