Sadan vuoden talo

Sadan Vuoden Talon rakennustyömaa on ollut Porin Pietniemen omakotitaloalueen nähtävyys jo puolentoista vuoden ajan. Myös koko Suomen kansa pääsee seuramaan puisen ekotalon suunnittelua, materiaalihankintoja ja toteutusta. Lokakuussa alkaa Sadan Vuoden Talon rakennusvaiheista kertova 10-osainen reality-sarja Ylen TV 1:ssä ja Yle Areenassa.

TV-tuottaja Juha-Pekka Ristmeri purki isänsä 1960-luvulla rakentaman homeen vaurioittaman tiilitalon ja rakennutti tilalle terveellisen, erilaisiin perhekokoihin soveltuvan puutalon. Ristmeri halusi helposti huollettavan, vähäpäästöisen nollaenergiatalon. Tarkoitus on, että läpikotaisin puusta tehty talo kestää tuplasti isänsä rakentamaa kauemmin.

Sadan Vuoden Talon naapurusto on kokoelma erityyppisiä omakoti- ja rivitaloja. Kaava asettikin rakennukselle vain yhden vaatimuksen; sen oli oltava yksikerroksinen.

Puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Jukka Koivula teki viisi ehdotusta, joista valituksi tuli viimeinen, kolmioleiväksi ristitty versio. Rakennus suuntautuu männikköön päin, suojaa muodollaan pihapiirin ja antaa suotuisat olot Suomen säässä. Väljän tontin mäntypuustokin teki puusta luontevan valinnan runko- ja julkisivumateriaaliksi.

Sadan Vuoden Talon julkisivut on tehty kahdella tavalla: ulkosivut pystyponttilaudoituksena ja sisäpihan seinät vaakalaudoituksena. Katusivut ovat suljetummat kuin pihasivut.

Runko kotimaisesta puusta

Rakennuttaja halusi välttää isänsä aikanaan tekemät rakennusvirheet ja valitsi taloonsa ristikkäisistä puulevykerroksista koostuvan CLT-rungon. Tehdasvalmisteisten CLT-elementtien (60, 80 ja 100 mm) puolesta puhuivat muun muassa hengittävä rakenne, kosteuden tasaamiskyky, valmiit sisäpinnat ja runsaan viikon asennusaika. Ongelmaksi koettiin, miten elementti taipuu kulmikkaaseen taloon.

Rungosta tehtiin 78 elementtipiirustusta, jotka toimitettiin CLT-tehtaalle toteutettaviksi. Valmiit elementit toimitettiin kahdella rekka-autolla Poriin.

Asennusvaiheessa eniten työtä aiheuttivat lukuisten viistojen kulmien ja sokkelin mitoitus. Kertopuinen kattopalkisto asennettiin seinä- ja sisäkattoelementtien päälle ja tuuletettu vesikatto liitettiin yläpohjaan ilman ullakkoa. Ilmastointiputkia ja sähköasennuksia vietiin palkkien läpi.

Kuninkaankylän puurakentajien asentajat koolasivat CLT-rungon. Ulkopuolinen runko (250 mm) kantaa räystäsrakenteen. Samalla saatiin hyvät ontelot ekovillapuhallukselle, kun päälle tuli 18 mm tuulensuojalevy.

CLT-asennus sujui melko nopeasti ja tarkasti. Vain yhden elementin viistous oli tehtaalla leikattu väärin. Sisäpinnat vaativat jonkin verran lisähíontaa työmaalla. Lopputulos on hyvä: pinnat ja liitokset ovat täsmällisiä, ja halkeamia ja muita vikoja oli vähän.

Sisätiloista ideahautomo

Sadan Vuoden Taloa lähdettiin tekemään elinkaariajatuksella ja erilaisiin perhekokoihin sopivaksi.

Taloon tullaan sisään hieman salaa porttivajan kautta, ja sisääntulon kainaloon jäävät saunaosasto sekä keittiötilojen huoltokäynti. Keskeiset oleskelutilat korostuvat.

Olohuone, työtila ja päämakuuhuone ovat hieman ylempänä kuin muut tilat. Sisäkatto laskee viistona pihalle päin. Asuinosan huoneistoala on 171 neliömetriä.

Talon isännän luova tv-tuottajan ammatti vaati omia suunnitteluratkaisuja, jotta ajatus ”ideahautomosta” toteutuisi. Valaistukseen, työrauhaan, taloautomatiikkaan ja akustiikkaan kiinnitettiin huomiota ja seinäpintaa varattiin screenille.

Myös valoisa talvipuutarha oli tavoitteena ja kasvihuone liittyy oleskelutiloihin. Sisätiloissa CLT-elementtien puupinnat on jätetty näkyviin sellaisenaan ilman pintakäsittelyä.

Ikkuna- ja lasipinnat ovat sisätilan mukaan eri muotoisia ja luonteisia. Rakennuksen kadun kulmaa on korostettu ja kolmioerkkeri sijoittuu muuten selkeälle länsisivulle. Pihan puoleiset isot lasipinnat avaavat tilat maisemaan.

Laaja kattoikkuna valaisee keskeiset oleskelutilat ja näyttää mäntyjen latvustot. Myös terassien katteena on osin lasipintoja.

Rakennuksessa on lämmön talteen ottava ilmavaihto, maalämpö ja kattopintaa on varattu sekä aurinkopaneeleille että maksaruohokatteelle.