Promootiotyötä johtava Susanne Rudenstam Ruotsin Träbyggnadskanslista näkee puurakentamisen tiedon ja ymmärryksen kasvaneen, mikä on johtanut myös vahvaan markkinoiden kasvuun.

-Tieto on lisännyt kuluttajakysyntää ja sen myötä puurakentamisen markkinat ovat vahvassa kasvussa.

-Kasvun pullonkaulaksi on pikemminkin tullut teollisuuden kapasiteetin riittävyys, mihin on tulossa korjaus teollisuuden lisäinvestointien myötä. Uusissa tehdasinvestoinneissa käytetään paljon rahaa automatisaatioon ja robotiikkaan, kertoo Rudenstam.

Rudenstam arvioi, että Ruotsissa rakennetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan 1970-luvulla toteutetun Million -ohjelman jälkeen. Ohjelman puitteissa Ruotsiin rakennettiin miljoona asuntoa, isojen kerrostalokortteleiden lisäksi myös omakotitaloja. Nyt näille alueille rakennetut talot alkavat olla peruskorjauksen tarpeessa.

Puurakentamiseen uusia toimijoita

Rudenstamin mukaan rakentamisen markkinakasvun myötä syntyneet uudet investoinnit kertovat luottamuksen kasvusta myös puurakentamista kohtaan. -Kahden vuosikymmenen työ puurakentamisessa on tuonut rakentamiseen toimivia järjestelmiä ja ratkaisuja. Tämä on lisännyt luottamusta sekä investoijien että kuluttajien keskuudessa.

-Alalle on tullut myös uusia toimijoita, kun isot tehtaat ja rakennusyhtiöt ovat tulleet mukaan puurakentamiseen. Ennen sivussa olleet yritykset ovat huomanneet, että puurakentamisessa täytyy olla mukana, koska markkinat ovat siellä.

Uudet alalle tulleet yritykset ovat hankkineet puutuotealan yrityksiä ja henkilöstöä lisätäkseen tietämystä alasta. -Tämä on tuonut tarpeen myös alan koulutuksen ja puurakentamisen ratkaisuja koskevan tiedon lisäämiseen, lisää Rudenstam.

Massiivipuun käyttö kasvaa esivalmistuksessa

Vahvimpana puurakentamisen kasvun moottorina Rudenstam pitää teollisen esivalmistuksen kasvamista. -Esivalmistus on lisännyt puurakentamisen kustannustehokkuutta ja tähän on tulossa uusia investointeja.

Esivalmistuksen kasvu koskee kaikkea puurakentamista kerrostaloista julkiseen rakentamiseen ja omakotitaloihin.

-Myös massiivipuulevyn käytön kasvu on vahvasti tunnistettavissa oleva trendi. Kun sen käyttö on kasvanut, uudet sahat harkitsevat sen tuotannon aloittamista. Kun massiivipuu tulee vahvasti koulu- ja toimistorakentamiseen, täytyy turvata elementtien tuotanto. Yksi syy massiivipuun käytön kasvuun on sen soveltuvuus elementoinnissa, mikä nopeuttaa merkittävästi rakentamista, arvioi Rudenstam.

Massiivipuuelementtien käyttö Ruotsissa on vuositasolla 50 tuhatta kuutiota. -Suuri haaste markkinan kasvuun on saada aikaan sen käyttöön sujuva toimitusketju. Levyjen valmistus ja niiden varustelu ovat nyt toimivia tuotekehityksen ja osaamisen kasvun myötä.

Puu haastaa betonin

Keskustelu ilmastomuutoksesta ja vähähiilisen rakentamisen välttämättömyydestä on johtanut jo nyt koko rakennusteollisuuden uudistumiseen. -Tämä on ollut koko alalle hyväksi, koska betoniteollisuuskin on joutunut tekemään uudistuksia ja ottamaan vastuuta päästöjen vähentämiseksi.

-Tällä hetkellä on betoniteollisuuden kanssa rauhallinen aika, mikä johtunee alan omista ongelmista kuten kosteudenhallinnasta ja päästöistä. Valitettavasti emme ole päässeet vielä kunnon yhteistyöhön, vaikka siihen olisi tarvetta ja hyödyttäisi kumpaakin osapuolta. Minusta koko rakennusteollisuudelle on hyväksi, että puu on haastanut betonirakentamisen itsestäänselvyydet ja tuonut markkinoille kilpailijana uusia kilpailukykyisiä rakentamisen ratkaisuja, muistuttaa Rudenstam.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.