Kustannustehokkuus ja laatu syntyvät suunnitteluratkaisuilla
Itävaltalainen arkkitehti Simon Speigner on tullut tunnetuksi monien julkisten uudiskohteiden puurakentajana ja puun käytöstä vanhojen rakennusten peruskorjauksissa.
Speigner korostaa puurakentamisen suunnittelukeskeisyyttä, korkeaa laatua, hyvää sisätilojen käyttäjäkokemusta sekä rakennusten puuosien kierrätysmahdollisuutta.
Halleinin vanhusten palvelutalon arkkitehtuurikilpailun voiton jälkeen Speigner ehdotti sen rakentamista betonirakentamisen sijaan puisista tilaelementeistä. -Sain pormestarin vakuuttuneeksi siitä, että jos rakennamme puuelementeistä, säästämme puolet ajasta ja sisään voisi muuttaa nopeammin.
-Suunnittelin ratkaisuksi massiivipuulevyistä kootut tilaelementit, joita voi siirtää paikasta toiseen ja käyttää uudelleen. Julkisivuun tuli kuparia, joka on arvokas materiaali, mutta sen arvo pysyy ja voidaan uusiokäyttää myöhemmin. Rakennuksen kaikille materiaaleille on niiden käytön jälkeen jälleenmyyntimarkkinat.
Itävallassa vanhainkodin yhden sänkypaikan hinta on noin 100 000 euroa, mikä merkitsee noin 1700 euron enimmäiskustannusta neliömetrille. Tämä on maksimihinta Salzburgin alueella julkisessa rakentamisessa. Sillä rahalla saadaan yleensä betonirakennus muovi-ikkunoilla.
-Keskeinen työni oli löytää hankkeeseen sellaiset ratkaisut, joilla tiukkaan kustannusraamiin oli mahdollista päästä. Muutoin hanke ei olisi toteutunut puurakenteisena.
Tilaaja vaihtoi betonin puuhun paremman laadun takia
Puurakentamsien erityisenä haasteena on ollut osoittaa, että hankkeet voidaan toteuttaa kilpailukykyiseen hintaan. Kun hinta saadaan samalla tasolle muun rakentamisen kanssa, puu on tilaajille mieluinen materiaali puurakennusten korkean laadun vuoksi.
Esimerkkinä puurakentamisen kustannuksista Speigner mainitsee asuinrakennusprojektin, minkä hinnaksi tuli 1750 euroa neliömetriltä sisältäen kustannuksia lisäävän autotallin. -Se oli suunniteltu betonirakenteiseksi, mutta toteutettiin puurakennuksena voittaneen ehdotuksemme pohjalta. Tilaaja oli valmis materiaalin muutokseen, kun sai samalla hinnalla parempaa laatua puurakenteisena ratkaisuna.
Arkkitehtitoimisto toteutti myös 92 asunnon puisen asuinrakennuksen, minkä hinnaksi tuli noin 1000 euroa neliömetriltä. -Tämä oli mahdollista, koska rakennusyritys, arkkitehti ja muu suunnitteluryhmä työskentelivät yhdessä alusta asti. Keskustelimme koko ajan projektin edetessä siitä, mitä voisimme tehdä paremmin ja tehokkaammin.
-Hintakeskustelussa on olennaista laskea kustannukset koko käyttöajalta. Puurakentamisessa materiaalit ovat kierrätettäviä ja ne voidaan käyttää uudelleen. Pitkällä tähtäimellä puun käyttö tulee halvemmaksi, vakuuttaa Speigner.
Puurakentamisen kilpailukyky perustuu Speignerin mukaan erityisesti perusteelliseen suunnitteluun. -Kustannustehokas rakentaminen on suunnitteluvetoista. Kun käytetään yhdistelmärakenteita, on tarkkaan harkittava, mitä mistäkin tehdään. Puun kilpailukykyyn on laskettava myös sen elinkaari ja mahdollisuus käyttää elementtejä uudelleen uusissa kohteissa. Kun rakennetaan esivalmistetuilla tilaelementeillä, päästään kustannussäästöön myös sarjatuotannon tuomien skaalausetujen myötä.
-Rakennusyhtiöt tarvitsevat lisää osaamista ja tietoa puurakentamisesta. Itävallassa on viisi suurta puurakentamisen osaavaa rakennusyhtiötä, pienemmillä yhtiöillä on vielä oppimishaasteita, huomauttaa Speigner.
Puurakentamisen etuina laatu, nopeus ja tarkkuus
Speigner saa jatkuvasti kysymyksiä tilaajilta, miten rakentaa puusta, ja miten rakentaa halvemmalla. -Tärkeintä on aloittaa yhteistyö aikaisessa vaiheessa hyvien suunnittelijoiden ja yhteistyöyritysten kanssa.
On tärkeää tietää yrityksen työskentelytavoista, koska jokaisella on erilaisia tapoja, jotta suunnittelu on helpompaa. Näin säästetään kustannuksissa, kun ei tarvitse tehdä muutostöitä myöhemmässä vaiheessa.
-Yksi etu puussa on sen nopeus ja tarkkuus. Suunnitteluun tarvitaan aikaa, mutta tuotanto on nopeaa ja tarkkaa. Sisätiloissa puussa on hyvä tunnelma ja se on ekologinen materiaali. Puu on inhimillisempi materiaali kuin kivi tai betoni, lisäksi sisäilma on puurakennuksissa parempi. Moni-ilmeisyyttä voidaan lisätä käyttämällä esimerkiksi eri puumateriaaleja.
Palautteena puurakentamisesta Speigner mainitsee koulun, joka suunniteltiin ja rakennettiin hyvin nopeasti. -Koululaiset pitävät siitä ja ilmapiiri on hyvä. Vanha koulu oli betonirakenteinen ja uusi puurakenteinen tuntuu käyttäjistä hyvältä. Puun parhaimpia puolia on äänieristys, materiaalit ja värit.
Oma toimitila puusta
Simon Speignerin arkkitehtitoimisto toimii pienessä kylässä, joen varrella vanhan toimintansa lopettaneen sahan paikalla, johon on rakennettu myös sähkön omavaraisuuden turvaava vesivoimala. Puurakenteinen rakennus on kolmikerroksinen, jossa on kaksi asuntoa, toimisto- ja suunnittelutiloja.
Talossa on myös kirjasto, tiloja mallinnukseen ja työskentelyyn, sosiaaliset tilat ja tapahtumille oma tila, jossa voi pitää erilaisia juhlatilaisuuksia.
Yhteensä talossa työskentelee n. 30-40 henkilöä.–Puuelementtien käyttö mahdollistaa toimistohuoneiden muunneltavuuden erikokoisiksi tai vaikkapa asunnoiksi. Halusimme näyttää, että myös arkkitehtonisia rakennuksia voi tehdä puusta. Puuosat esivalmistettiin tehtaalla ja tuotiin paikan päälle. Niiden asennus ja rakennuksen viimeistely kestivät kaksi viikkoa.
Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.
Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.