Korkeaan puurakentamiseen tähdänneen kilpailun järjestäjä Adivbois on yhdistys, jossa on jäseniä rakentamisen eri osa-alueilta kuten arkkitehtejä, rakennesuunnittelijoita, rakennuttajia ja rakentajia. Yhdistyksen tavoitteena on edistää puurakentamista ja esimerkkien kautta kasvattaa tietoisuutta puurakentamisen mahdollisuuksista. Kaksi kolmasosaa järjestön rahoituksesta tulee valtiolta, loput yrityksiltä.

-Ranskassa on rakentamisessa vallalla betonikulttuuri ja sitä ei ole helppo muuttaa. Olemme tottuneet yksittäisiin puutaloihin, mutta ei puukerrostaloihin.

Koska 6-8 -kerroksisille rakennuksille on uusia markkinoita kaupungeissa, edistämme korkeaa puurakentamista muun muassa kilpailujen avuilla, sanoo Adivboisin pääjohtaja Marcel Chouraqui.

Pääjohtajan mukaan puurakentamiselle on vahva poliittinen tuki, kun valtiovalta on asettanut sen kasvuun mittavia tavoitteita. -Puu on määritelty tulevaisuuden materiaaliksi rakentamisessa. Maatalous-, ympäristö-, talous- ja rakennusministeriöt tukevat toimintaamme, mutta uskon, että emme tarvitse valtionrahoitusta, kun puurakentamisen markkina on vakiintunut,

-Tarkoitus on vaikuttaa rakentamisen kulttuuriin ja näyttää, kuinka voimme rakentaa puusta nykyistä enemmän. Kun rakentamisen säädökset on tehty betonirakentamisen tarpeisiin, pyrimme vaikuttamaan niiden uusimiseen siten, että säädökset ottavat puurakentamisen nykyistä paremmin huomioon.

Uusi rakentamisen sukupolvi tuo puun kaupunkiin 

Adivboisin pääjohtaja Chouraquin mukaan puurakentamisen kasvu tuo mukanaan uuden rakentamisen sukupolven. -Kehitämme puurakentamisen tekniikkaa kuten akustiikkaa, äänieristystä ja rakenteita, mutta sen lisäksi rakennusten kestävyyttä ja huollettavuutta. Haluamme myös kehittää puurakentamisen arkkitehtuuria.

-Seuraava askel on osoittaa puurakentamisen tekninen toimivuus ja puurakennuksen myönteiset vaikutukset asumiseen. Puurakentamisella siirrytään kestävään rakentamiseen ja se tukee ilmastomuutoksen vastaista kampanjaa.

Chouraquin mukaan korkean puurakentamisen arkkitehtuurikilpailu on hyvä tapa osoittaa modernin puurakentamisen mahdollisuudet. -Media on antanut meille paljon tilaa ja olemme saaneet hämmästyneen myönteistä palautetta puuarkkitehtuurista ja puun käytöstä sisustuksessa. Nyt kerromme erityisesti mahdollisuuksista käyttää massiivipuulevyä rakennuksissa, koska se mahdollistaa luovat ratkaisut arkkitehtuurissa ja sisätiloissa.

-Puurakentaminen sopii urbaaniin rakentamiseen erittäin hyvin. On tärkeää rakentaa nimenomaan kaupungeissa, koska puurakentamisessa on monia etuja, kuten vähemmän melua ja jätettä, puu mahdollistaa kevyen ja nopean rakentamisen.

Tehtyjen kyselyjen mukaan asukkailla on myönteinen käsitys puusta, jopa 70 prosenttia ihmisistä toivoo kyselyjen mukaan lisää puurakentamista. -Kun kaupungit rakentavat puusta julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja, meidän tavoitteemme on asuntorakentaminen. Haluamme puun myötä tuoda rakentamiseen elämänlaatuun ja erilaisiin rakentamisen teknologioihin liittyviä tekijöitä.

-Ranskan valtiolla on biotalousstrategia ja puurakentaminen on osa sitä. Puun kasvava käyttö rakentamisessa on myös hyvä tilaisuus kasvattaa metsien käyttöä ja lisätä puutuoteteollisuuden tuotantoa. Meillä on metsää ja puuvarantoa, mutta meillä on liian vähän puurakentamisen järjestelmien ja komponenttien tuottajia. Onneksi teollisuus valmistelee massiivipuuelementtien tuotannon aloittamista.

Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.