Suomalaisen rakennusvalvonnan tiukkuutta ihmetellään

Tarton lähistöllä sijaitseva Astel Modular on toiminut kuusi vuotta. Se on toimittanut päämarkkinoille Ruotsiin useita kerrostaloja, pakolaisten vastaanottokeskuksia ja palvelutaloja, rivitaloja ja ravintolarakennuksen Suomeen, Norjaan hiihtokeskuksen työntekijöiden asuntoja, vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntolan Ranskaan sekä perheasuntoja Saksaan.

Erona muihin valmiita puutaloja valmistaviin yrityksiin Virossa on se, että Astelin omina työntekijöinä toimivat vain suunnittelijat sekä myynnistä ja markkinoinnista vastaavat henkilöt. Varsinainen tuotanto on kokonaisuudessaan ulkoistettu alihankkijayrityksille.

Oma suunnittelu – tuotanto ulkoistettu

Toimitusjohtaja Raul Kinksin mukaan ulkoistaminen soveltuu hyvin hankkeiden toteuttamiseen. – Tämä järjestely toimii hyvin. Otamme sisään hankkeita sen verran, että voimme itse vastata niiden suunnittelusta.

Pyrimme saamaan yrityksen kokoon soveltuvia projekteja, joissa voimme hallita myös riskit. Ammattilaisten ja osaajien saanti on vaikeaa.

– Teemme teknisen suunnittelun, ennakkomarkkinoinnin ja selvitämme rakennuslupien edellytykset. Se, että kussakin maassa on erilaiset käytännöt rakentamisen lupakäytännöissä, tuo meille paljon lisätyötä. Esimerkiksi Ruotsissa käytännöt ovat paljon kevyempiä kuin Suomessa, jossa on valvontaa monessa eri vaiheessa.

Myös palomääräysten tulkinnassa on pohjoismaissa suuria eroja. – Onneksi Ruotsissa ja Norjassa palomääräyksiä tulkitaan kaikissa kunnissa samalla tavoin, mikä helpottaa rakentamisen vientiä. Suomessa tilanne on erilainen. Vaikka olemme jossakin kunnassa saaneet hyväksynnän ratkaista esimerkiksi palokatkot tietyllä tavalla, jossain toisessa kunnassa se ei sovikaan. Tämä tuo lisää työtä ja kustannuksia. Suomalaiset viranomaiset ovat myös tarkkoja rakennustuotteiden CE-merkinnöistä, muualla niitä ei kysytä koskaan.

Ruotsiin toimitettaviin kohteisiin tehdas valmistaa ensimmäiseksi mallimoduulin, jossa käydään läpi ja sovitaan tilaajan kanssa kaikki tekniset ja esteettiset yksityiskohdat, rakenteet, materiaalivalinnat jne. Kun mallimoduuli on hyväksytty, loppu tuotanto tehdään sen mukaan. Tilaaja ei enää käy tehtaalla vaan toteaa laadun vastaavan sovittua valmiissa kohteessa.

– Suomen kohteissa teemme yhteistyötä suomalaisten suunnittelijoiden kanssa ja opimme koko ajan rakennusvalvonnasta ja hyväksymisprosessista. Suomesta käydään täällä tehtaalla tekemässä tarkistuksia useita kertoja moduulien valmistumisen eri vaiheissa.

Teollisen rakentamisen kilpailu kovenee

Pohjoismaat ovat Kinksin mukaan Astelin päämarkkina, mutta viennin laajentamista Keski-Eurooppaan haetaan koko ajan. – Olemme olleet liiankin riippuvaisia Ruotsin markkinoista, koska heilahtelut maan kiinteistömarkkinoilla ovat näkyneet meillä jopa puutuotealan yritysten konkursseina. Kun sekä kiinteistöjen arvot laskivat ja Ruotsin kruunu heikkeni pari vuotta sitten, meillä pysähtyi monta projektia.

– Kun sekä Ruotsista että Norjasta jäi yrityksiltä valmiiden hankkeiden loppurahoitus-osuuksia saamatta, se oli kova isku monelle virolaiselle talotoimittajalle. Vaikka haluaisimme projekteille vientimaista pankkitakuun, harvoin saamme sen.

– Kiinteistöjalostajat ja investoijat haluavat kehittää koko ajan nopeasti toteutettavia, edullisia talohankkeita. Keski-Euroopan markkina on erittäin kilpailtu sekä Saksan oman taloteollisuuden että halvempien työvoimakustannusten maiden kuten Tsekin ja Slovakian ansiosta. Meidän mahdollisuutemme on erottua puurunkoisilla ratkaisuilla, kun kilpailijat käyttävät teräsrunkoja.

Teollisen rakentamisen kilpailuetu kasvaa

Virolaiset ovat menestyneet puukerrostalojen valmistuksessa, vaikka maan oma puurakentamisen perinne koskeekin vain pientalorakentamista. – Puu kuitenkin on tulossa hiljalleen rakentamiseen myös Virossa. Betonirunkoisiin kerrostaloihin on alettu asentaa nyt puujulkisivuja.

– Kodumajan menestys puutalorakentamisessa kannusti muitakin ryhtymään tälle alalle. Kun tilaelementtirakentaminen oli pari vuosikymmentä sitten uutta, se löysi kustannustehokkaana tuotteena nopeasti markkinat ja kasvatti virolaisten valmistajien määrää.

– Uskon, että tulevaisuudessa paikalla rakentaminen tulee edelleen kallistumaan, ja tehdasvalmistuksen tehokkuus ja hintakilpailukyky paranevat. Kun samaan aikaan ympäristösäädökset ohjaavat rakentamista vähähiilisten materiaalien käyttöön, se tulee vähentämään betonin ja teräksen käyttöä.

Ympäristöystävällisen rakentamisen kasvu merkitsee Kinksin arvion mukaan puurakentamisen kasvua. – Vaatimukset tiukkenevat ja materiaalien tulee olla uusiutuvia. Kunnat voivat olla ympäristöystävällisen rakentamisen tiennäyttäjiä päiväkoti- ja koulurakentamisessa. Tonttipolitiikalla ja kaavoituksella voidaan rakentamista ohjata tähän suuntaan.

Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa  Viroa esittelevää Teollisen puurakentamisen hyvät käytännöt -artikkelisarjaa. Tapaamme sarjassa Viron Puutaloliiton toimitusjohtajan, kolme tilaelementtejä valmistavaa yritystä ja kolme puuta jalostavaa yritystä. Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.