Korkea rakentaminen tekee tuloaan myös Suomeen. Oheinen visio tehtiin herättämään keskustelua, voisiko niissä käyttää myös puuta?

Teksti ja kuvat: Mikko Viljakainen

Artikkeli on julkaistu Puu-lehdessä 2/2020.

Read the article in English: Higher and higher

Maailmalla on käynnissä korkean puurakentamisen trendi. Vielä muutama vuosi sitten useat korkeat puurakennushankkeet olivat visioita. Nyt useat näistä rakennuksista ovat toteutuneet ja lisää on tulossa.

Myös Suomessa korkea rakentaminen on tulossa suurimpiin keskuksiin. Torneja rakennetaan muun muassa Helsingin Kalasatamaan ja Pasilaan, Espooseen ja Tampereelle. Rakennukset nousevat korkeimmillaan yli 200 metriin. Puun käyttö kohteissa on melko vähäistä.

Korkein Suomeen toistaiseksi puusta rakennettu hanke on Joensuun Majakka opiskelija-asuntola, jossa on 14 kerrosta. Maailman korkeimman kokonaan puurakenteisen talon titteli on toistaiseksi Norjan Brumunddaliin rakennetulla 18-kerroksisella Mjøstårnet hotellilla.

Puusta voitaisiin rakentaa tätäkin korkeampia rakennuksia. Palomääräysten mukaan ne kuuluvat paloluokkaan P0 eli ne edellyttävät paloturvallisuuden osoittamista tapauskohtaisen toiminnallisen palomitoituksen avulla.

Oheinen malli on visio suomalaisesta hybridirakenteisesta asuinkerrostalosta. Rakennuksessa on 32 kerrosta. Rakennuksen ydin on rakennuksen jäykistävä liukuvalettu betoninen poistumistie- ja hissitorni, jonka ympärille asunnot on rakennettu liimapuisella pilari-palkki-laatta-rakenteella.

Välipohja on liimapuulankuista tehdyn puulaatan ja päälle valetun betonikannen liittorakenne, jonka päälle on tehty asennuslattia. Kaikki huoneistojen talotekniikka on sijoitettu asennuslattian alle. Ratkaisu mahdollistaa huoneistojaon ja myös huoneistokohtaisen huonejaon varioimisen eri kerroksissa ja myöhemmän muunneltavuuden. Kylpyhuone on erillinen tilaelementti, joka voidaan sijoittaa asunnoissa eri kohtiin. Julkisivuissa on tutkittu erilaisia kasettivaihtoehtoja ja julkisivumateriaaleja asennettavuuden ja pitkäaikaiskestävyyden näkökulmasta.

Rakennuksen runkoon tarvitaan 4110 kuutiometriä liimapuuta. Sen aiheuttama hiilijalanjälki on ympäristöministeriön hiilijalanjäljen laskurin mukaan 659 141 kgCO₂e ja hiilikädenjälki (varastoituneena biogeenisen hiilen määrä) -2 996 435 kgCO₂e.

• Lue Puu-lehti 2/2020 kokonaisuudessaan.
• Tilaa Puu-lehti itsellesi (maksuton SAFA:n, RIL:n, RIA:n, SI:n, SIO:n, TKO:n, RKL:n, RTY:n ja Ornamon henkilö- ja opiskelijajäsenille kotiosoitteeseen postitettuna)