Hiilijemma-hankkeeseen ryhdyttiin, koska haluttiin selkeyttää puun rakennuskäyttöön liittyvää keskustelua. Osana hanketta SYKE tuotti selvityksen, kuinka puurakentamisen lisääminen voi vaikuttaa rakentamisen päästöihin ja Suomen metsien hiilitaseeseen.

Teksti: Aila Janatuinen
Read the article in English: Wood products as carbon storage – the Hiilijemma project studied the responsible use of wood in construction

Rakentaminen ja rakennusten käyttö on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, ja siksi onkin kiire löytää nopeavaikutteisia keinoja päästöjen leikkaamiseen. Toisaalta keskustelu metsien hiilensidonnan kasvusta eli hiilinieluista käy julkisuudessa kiivaana, ja sitä on jopa ammattilaisten vaikeaa seurata.

Osana maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -rahoitusohjelmaa Puutuoteteollisuus ry, Sahateollisuus ry sekä Tapio Oy tekivät Hiilijemma-viestintähankkeen. Sen tarkoituksena oli selventää keskeisiä käsitteitä niin, että asioista pystytään keskustelemaan ymmärrettävästi. Hankkeen keskeinen osa oli Suomen ympäristökeskus SYKE:n tekemä selvitys puurakentamisen kasvun vaikutuksesta rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä metsien hiilinieluun.

Koottua tutkimustietoa ja kansainvälisiä sopimuksia

Selvitys esittelee puurakentamisen ilmastovaikutuksia koskevia tieteellisiä tutkimuksia sekä eri yhteyksissä tehtyjä laskelmia. Niiden ja tapausesimerkkien kautta koottiin laskelma hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä, joka on saavutettavissa eri suuruisilla puurakentamisen tasoilla. Tältä osin selvityksen teki Suomen ympäristökeskuksessa erikoistutkijana työskentelevä TkT Tarja Häkkinen.

Ilmastopolitiikkaan liittyvät päätökset, laskentatavat sekä mallinnukset esitteli ja niiden kautta tehdyt laskelmat suoritti SYKE:n ryhmäpäällikkö TkT Sampo Soimakallio. Ilmastopolitiikan päätöksiä tehdään kansainvälisissä ilmastokokouksissa. Ne edustavat globaalisti saavutettavissa olevaa tasoa, mutta väistämättä johtavat yksinkertaistuksiin yksittäisten maiden osalta.

Suomen metsistä on laadukasta mitattua tietoa jo sadan vuoden ajalta. Vaikeampaa on tulevaisuuden mallintaminen, koska luonnon prosessit ovat vahvasti sidoksissa esimerkiksi vaihteleviin sääilmiöihin ja muuttuvaan ilmastoon. Kolmas vaikuttava tekijä on muutokset lainsäädännössä ja mahdolliset muut poliittiset muutokset metsävarojen käyttöä koskien.

Puun käyttö on osa hiilen kiertoa  

Puu syntyy hiilidioksidista ja vedestä aurinkoenergialla. Yhteyttämisen kaava on yksinkertainen: kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, varastoi sen hiilenä ja vapauttaa hapen. Puuhun varastoitunut hiili säilyy puutuotteessa koko sen eliniän. Rakennuksissa puu säilyy pitkään: vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja. Koko sen ajan varastoitunut hiili on poissa ilmakehän hiilidioksidin määrästä.

Puutuotteiden valmistuksessa tarvitaan vain vähän fossiilista energiaa, jolloin puusta valmistetun rakennustuotteen hiilijalanjälki on alhainen. Koska monien muiden rakennustuotteiden hiilijalanjälki on suurempi, lisääntyvä puunkäyttö alentaa rakentamisessa käytettävien tuotteiden kokonaispäästöjä.

Tavoitteena päästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen

Metsä ja puutuotteet ovat osa kasvihuonekaasujen päästölaskentaa. Päästöjen vähentämisen ja nielujen kasvattamisen merkitys eri toimijoille riippuu siitä, minkälaista sääntelyä tullaan soveltamaan ja miten se vaikuttaa päästöjen ja nielujen kehittymiseen ja taloudelliseen arvoon. Tämä onkin yksi syy, miksi kiivasta keskustelua käydään.

Kaikilla rakennusmateriaaleilla on mahdollisuus vähentää hiilidioksidipäästöjään, mutta joillakin se vaatii kalliita ja aikaa vieviä kehityspanoksia. Kestää kauan ennen kuin vähähiiliset vaihtoehdot ovat markkinoilla ja kilpailukykyisiä. Ilmaston kannalta nopeat päästöleikkaukset ovat välttämättömiä.

Puurakentaminen leikkaa päästöjä nopeasti

Suomi on nykyisessä hallitusohjelmassaan tunnustanut puurakentamisen kasvattamisen keinona pienentää hiilidioksidipäästöjä. Sen vuoksi puurakentamisen kehittämistä tuetaan.

Puupohjaisten rakennustuotteiden alhaisen hiilijalanjäljen ansiosta puurakentamisen osuuden nousu tarjoaa ratkaisun hiilidioksidipäästöjen nopeaan leikkaamiseen. Puutuoteteollisuus ry teetti vuonna 2020 Granlund Consultingilla selvityksen, jossa laskettiin puurakentamisen osuuden lisäämisen potentiaalin päästöjen leikkaamiseen rakennusteollisuuden vähähiilisyystiekarttaan pohjautuen. Siihen laadittiin kunnianhimoiset skenaariot puurakentamisen osuuden kasvusta.

Hiilijemma-selvityksessä tarkasteltiin puurakentamisen nettovaikutusta eli sitä, kuinka paljon näiden skenaarioiden mukainen lisärakentaminen säästää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä, sekä arvioitiin vaikutuksia metsänieluun raakapuun käytön kasvun kannalta. Tarkastelujakso ulottui vuoteen 2035.

Vaikutus rakentamisen päästövähennyksiin

Häkkinen tarkasteli päästövähennyksistä tehtyjä tutkimuksia sekä päästövähennysten laskennassa käytettyjä oletuksia. Hän vahvisti, että skenaarioiden mukaan laskettu puurakentamisen kasvun tarjoama päästövähennys voi suurimmillaan leikata 1,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia rakentamisen päästöistä.

Puun lisääntyvä käyttö myös lisää Suomen rakennuskantaan varastoituvan hiilen määrää. Häkkisen arvion mukaan potentiaalisimmat kohteet puurakentamisen osuuden kasvattamiseen ovat asuinkerrostalot ja palvelurakennukset.

Nettovaikutus voidaan pitää positiivisena

Sompakallio tarkasteli käytössä olevien mallien avulla raakapuun lisätarpeen vaikutusta metsien hiilinieluun. Mikäli rakentamisen lisäys kasvattaisi merkittävästi hakattavan tukkipuun määrää, on sillä vaikutus Suomen metsien hiilinieluun. Toisaalta rakentamisessa käytettävä puu on sahatavaraa, joista viedään ulkomaille noin 70 prosenttia tuotantomäärästä. Sen vuoksi tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa: lisäyksen vaatima puu saadaan lisäämällä kotimaisia ainespuun hakkuita, ohjaamalla nykyistä puutuotteiden tuotantoa viennistä kotimaan tarpeisiin tai laajentamalla raaka-ainepohjaa pikkutukkeihin sekä lisäksi parantamalla tuotannon resurssitehokkuutta.

Laskelmien mukaan nettopäästöt pysyvät suurin piirtein muuttumattomina vuosina 2020–2035, jos enintään noin kaksi kolmasosaa tarvittavasta lisäpuusta tulee hakkuita lisäämällä. Viennin ohjaaminen kotimaahan on vaikutukseltaan neutraalia, samoin nykyisen hakkuumäärän puuvirtojen ohjaaminen sahaukseen sekä raaka-aineen tehokkaampi käyttö.

Johtopäätökset käyttöön

Selvitys osoittaa, kuinka puurakentamisen kunnianhimoinenkin kasvattaminen on toteutettavissa niin, että nettovaikutus päästöihin säilyy positiivisena. Määrien kasvava ohjautuminen kotimaahan ja lisääntyvä jalostus on tavoiteltavaa myös siksi, että se kasvattaa arvonlisää ja luo työpaikkoja.  

Puuta käytettäessä rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaus tapahtuu nopeasti, koska puisten rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt ovat matalat. Keskilämpötilan nousun estämiseksi ovat nopeat päästöleikkaukset välttämättömiä. Suuressa mittakaavassa tämä on toteutettavissa kansainvälisillä sopimuksilla. EU:n ja Suomen osalta tätä tullaan kasvavassa määrin ohjaamaan säätelyllä.

Käytännön tasolla leikkauksia voidaan toteuttaa rakennus kerrallaan. Esimerkiksi juuri nyt rakennettavan puisen asuinkerrostalon hiilijalanjälki voi olla 30 % alhaisempi kuin vastaavan betonisen. Se on valinta, jonka voi tehdä jo tänään.

Hiilijemma-hankkeen aineistot: https://tapio.fi/projektit/hiilijemma/

TEKIJÄT

Kirjoittaja Aila Janatuinen työskentelee erityisasiantuntijana Puutuoteteollisuus ry:ssä. Hänellä on pitkä kokemus puutuoteteollisuuden edunvalvonnan eri tehtävissä.