Suomesta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka hirsirakennuksia on purettu ja uudelleen pystytetty uudelle paikkakunnalle. Parhaimmillaan hirsi on kestänyt käytössä vuosisatoja. Timo Ovaskainen löysi oman hirsikotinsa Hämeestä ja siirsi sen Kuopioon. 

Teksti: Inkariina Sipiläinen 
Kuvat: Timo Ovaskainen 

Read the article in English: Moving a log house from Häme to Kuopio

Timo Ovaskaiselle ja hänen puolisolleen kestävän kehityksen mukaiset arvot ovat tärkeitä. Vanhan vaaliminen ja materiaalien hyödyntäminen sopivat heidän arvomaailmaansa.  

Ovaskainen puolisoineen halusi rakentaa hirsitalon Kuopioon, ja sattumalta Hämeestä löytyi kaunis hirsitalo, jossa oli asuttu viimeksi 1980-luvulla. Talossa ei ollut vesijohtoja, ja se sijaitsi peltoaukealla, loivan kumpareen päällä. 

Rossipohjainen, lohkokiville perustettu talo oli säilynyt hyvin. Tähän olivat vaikuttaneet muun muassa vedet pois ohjaava tontin muoto ja erinomainen kosteuden läpisevä soramainen maa-aines.  

Paikoin matalaan rossipohjaan tuuli juuri oikeasta suunnasta, joten myös alapohja oli säilynyt hyvässä kunnossa.  

Perhe päätti siirtää hirsitalon Kuopioon maisemallisesti kauniin peltoalueen kylkeen. Hirsirungon lisäksi talosta hyödynnettiin muun muassa lohkokivijalka, lattialankut, ikkunat, ovet ja kattopaneelit. 

Aiemmin talo tunnettiin apteekkarintalona. Sen oli rakennuttanut apteekkari V. A. Timonen 1920-luvulla – todennäköisesti jo ainakin kertaalleen kierrätetyistä hirsistä. Ovaskainen kertoo, että vanhin kiinteistöön liittyvä kartta tontista ajoittuu vuoteen 1706 ja kiinteistöllä on todennäköisesti ollut rakennuksia myös 1600-luvulla.  

− Tarkoitus on tehdä jossain vaiheessa tietyistä hirsistä vuosirengasajoitus, koska haluamme tietää talomme vanhimpien hirsien iän, Ovaskainen sanoo.  

Ekologisuutta ja kierrätyshenkeä 

Eristeet poistettiin suurtehoimurilla varoen mahdollisia talon historiaan liittyviä löytöjä. Taloa purettaessa esiin tulikin monenmoisia aarteita. Rakenteista löytyi kolikoita 1830- ja 1860-luvuilta. Vanhin alapohjasta löytynyt dokumentti ajoittuu 1810-luvulle. Yläpohjan eristeistä löytyi luoteja ja apteekkipulloja, ja lattiarakenteista tuli vastaan muun muassa tupakka-askeja 1940-luvulta. Taloon jääneet esineet kertoivat omaa tarinaansa talosta ja siellä sattuneista tapahtumista.  

Talon purku aloitettiin vappuna 2020, ja purettu rakennus puuosineen kuljetettiin uudelle tontille elokuussa 2020. Myös rakennusosien kuljetukset haluttiin järjestää mahdollisimman ekologisesti.  

− Etsimme kuljetuksia, joilta puuttui vielä paluukuorma, Ovaskainen selvittää.  

Perhe päätti tehdä mahdollisimman paljon itse. Apua saatiin myös ystäviltä, tuttavilta ja sukulaisilta. 

− Olemme perehtyneet aiheeseen aiemmassa entisöintikohteessa Keski-Suomessa. Vaikka haluamme muuttaa taloon mahdollisimman pian, teemme mieluummin harkiten ja omassa aikataulussamme. 

Luonnollisesti myös ammattilaisia käytettiin taloprojektissa apuna. Taloa suojaa jyrkkä konesaumakatto, ja sähköt tehdään vanhan tyylin mukaisesti. Vaakavedot viemäröinnissä on minimoitu, ja pääosa viemäreistä menee suoraan alapohjan läpi. Viemärit eristetään noin metrin korkeassa rossipohjassa, ja niiden kuntoa voidaan seurata silmämääräisesti huoltokäyntien yhteydessä.  

Talon sisustuksessa hyödynnetään kierrätettyjä tavaroita. Lohjalta löytyi keittiöön sopiva kuparihuuva, ja teknisen tilan 100 vuotta vanhat ovet noudettiin Vantaalta.   

− Talostamme tulee jugend-henkinen, ja sen rakentamisessa ja sisustamisessa ilmenee tapamme ajatella. Voimme hyödyntää vanhaa kestävän kehityksen mukaisesti, ja uskon sillä olevan merkitystä myös tuleville sukupolville. Vaikka talostamme tulee vanhanhenkinen, emme me museossa aio asua, naurahtaa Ovaskainen. Perheen tavoitteena on päästä muuttamaan uusvanhaan taloonsa tulevana kesänä.  

Timo Ovaskainen toimii yrittäjänä Asuntamo Oy:ssä. Yritys edistää kestävää kehitystä muun muassa alueiden vetovoimaisuuden lisäämiseksi.