Tampereen Vuoreksen Kuusikko-puukerrostalokokonaisuus valmistui keväällä. Päätökseen saatiin myös Pukki-tutkimushankkeen haastattelut Kuusikon tilaajien osalta, minkä pohjalta voi jo tehdä alustavia johtopäätöksiä. Vuonna 2020 käynnistyneen tutkimuksen lopulliset tulokset esitellään syksyllä kaikille avoimessa hankkeen loppuseminaarissa.

Teksti: Päivi Ruuskanen

Kuusikko on Suomen suurin puukerrostalojen kokonaisuus, jonka tilaajina ovat olleet A-Kruunu Oy ja TA-Asumisoikeus Oy. Hankkeen taustalla on vaikuttanut Tampereen kaupungin tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. 

Lisäksi kaupunki on puurakentamisen ohjelmassaan määritellyt tavoitteekseen lisätä modernia puurakentamista Pirkanmaan alueella ja tukea uuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittymistä. Yksi tärkeimpiä kehityskohteita on juuri Vuoreksen Isokuusi, jonne nousee mittava puurakentamiseen perustuva asuinalue.

Pukki tuottaa tietoa puukerrostalojen verkostojen arvonluonnista

Kuusikko-hankkeessa on ollut alusta lähtien mukana Tampereen yliopiston Pukki-tutkimushanke, joka selvittää puukerrostalorakentamisen liiketaloudellisia mahdollisuuksia kiinteistökehittämisen näkökulmasta. Tutkimushankkeen tavoitteena on lisäksi tuottaa uutta tietoa puukerrostalorakentamisen arvoketjuista ja tutkia kiertotalouden mahdollisuuksia.

Yksi keskeisistä kysymyksistä on se, minkä vuoksi sijoittajat ovat edelleen varovaisia päätöksiä tehdessään, vaikka useat sidosryhmät kokevat puukerrostalorakentamisen kiinnostavaksi, ja millaisia syitä tämän ilmiön taustalla on.

− Olemme vastikään saaneet päätökseen osapuolien haastattelut ja aineistokeruun tutkimushankkeemme toimijoilta. Pyrimme tekemään tutkimusrajoja rikkovaa yhteistyötä, jotta voisimme tavoittaa laajemman perspektiivin käsiteltävään asiaan, kertoo väitöskirjatutkija Juha Franssila, jonka aiheeseen liittyvä väitöskirja valmistunee vuonna 2024.

Tutkimusryhmään kuuluu useampi tutkija Tampereen yliopistolta.

Erot betonirakentamiseen selvitettävänä

− Käytännössä pyrimme valaisemaan, miten toiminta eri osapuolten näkökulmasta muuttuu betonihankkeisiin verrattuna. Pyrimme tutkimuksessamme erityisesti etsimään eroavuustekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet toimenpiteitä, lisäresurssointia tai poikkeamaa roolituksiin, kertoo Franssila. 

Tutkijat analysoivat myös sitä, miten puurakentamisen kilpailukykyä voisi kehittää. 

− Koska rakentaminen on varsin hankekohtaista, ei voida sanoa aina absoluuttisesti minkään hankkeen olevan materiaalista riippuen halvempaa tai kalliimpaa. Sitä varten pitää käydä läpi kaikki kiinteistökehittämisen prosessin vaiheet sekä etsiä, miten projektiorganisaation rakenne muuttuu vaihe vaiheelta, kertoo Franssila.

Yhtenä keskeisenä haasteena on Franssilan mukaan se, ettei alalla ole täydellistä ymmärrystä siitä, mitä muutoksia kiinteistökehittämisen prosessiin tarvitaan betonirakentamisesta puupuolelle siirryttäessä.

− Ongelmana on, ettei puukerrostalorakentamiselle ole selkeää ja standardoitua määrittelyä eli miten puukerrostaloja suunnitellaan ja toteutetaan kustannustehokkaasti ja järkevästi. Paljon on kiinni myös osaamisesta ja resursseista, joita toimijaverkostoon on kerätty, toteaa Franssila.

Kuusikossa oli osaamista ja riittävät resurssit

Kuusikkoa pidettiin haastattelujen mukaan kaikkien toimijoiden näkökulmasta onnistuneena hankkeena.

− Suuri tekijä onnistumisessa oli, että ne toimijat, jotka suunnitteluvaiheessa osallistuivat kohteen ratkaisujen pohtimiseen, omasivat riittävät resurssit ja kyvykkyydet. Tärkeää oli myös se, että suunnitteluratkaisut soveltuivat hyvin valitun tuoteosatoimittajan järjestelmiin, kertoo Franssila.

Kuusikon etuna oli Franssilan mukaan myös se, että hankekokonaisuus oli riittävän suuri, kuusi taloa, mikä mahdollisti ratkaisujen toistettavuuden.

− On kuitenkin vielä vaikea sanoa, mikä vaikutti eniten kustannuskehitykseen. Alustava ajatukseni kerätystä aineistosta on, että ihan samoin kuin betonirakentamisessa hintaan vaikuttaa erityisesti suunnitteluvaiheen ratkaisut. Jos suunnitelmia joudutaan viilaamaan rakennusaikana, se vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, toteaa Franssila. 

Markkinatilanne korostaa suunnittelun merkitystä

Tämänhetkinen tilanne rakentamisen markkinoilla korostaa hyvän suunnittelun merkitystä.

− Käytännössä kaikkien hankkeiden täytyy nyt olla jo lähtökohtaisesti paremmin valmisteltuja taloudellisesti ja niihin varataan enemmän riskivarausta. Hankkeiden käynnistämisessä ollaan nyt selvästi varovaisempia, arvioi Franssila.

Puukerrostalorakentamisessa on tällä hetkellä iso raaka-ainehaaste, mikä vaikuttaa sekä hankkeiden käynnistymiseen että nykyisten hankkeiden loppuun viemiseen.

− Korkean esivalmistamisen alalla on nyt ollut Suomen toimijoiden osalta haasteita. Kuusikon hankkeen tapaisella rankarakentamisen puolella tilanne on parempi varsinkin tasoelementtien osalta. On hyviä toimijoita, jotka ovat onnistuneet kohteissaan jo pidempään. Kokonaismäärällisesti meillä on kuitenkin liian vähän toimijoita alalla, toteaa Franssila.

Puurakentamisen tulevaisuuden osalta Franssila on kuitenkin toiveikas.

− Markkina luonnollisesti lopulta määrää, mihin suuntaan käytännön tekeminen kehittyy.