Teksti: Markku Karjalainen, Rakennusopin professori, TkT, Arkkitehti, Tampereen yliopisto, arkkitehtuurin yksikkö Kuvat: Mika Huisman, Tais Griguol, Oulun Puustudio

Read the article in English: Driving wooden apartment buildings forward for almost 30 years

Ensikosketukseni Suomen puukerrostalojen kehittämiseen tapahtui vuonna 1994, kun järjestimme Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ja silloisen Puuinformaatio ry:n toimitusjohtaja Pertti Hämäläisen kanssa puukerrostalorakentamisen seminaarin Oulun kaupunginkirjastossa. Oma asenteeni puukerrostaloja kohtaan oli tuolloin nuorena rakennusopin tuntiopettajana hyvinkin skeptinen. Samoihin aikoihin Suomen ensimmäisiä puukerrostaloja oltiin virittelemässä Ylöjärven 1996 Asuntomessuille ja Helsingin Viikkiin.

Professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla aloitimme Oulun ensimmäisen puukerrostalon, Kiinteistö Oy Puukotkan, suunnittelun keväällä 1995 opiskelijaideakilpailun kautta. Samalla perustettiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle Puustudio, johon opiskelijaideakilpailussa menestyneet opiskelijat otettiin kohteen suunnittelijoiksi. Puukotka valmistui maaliskuussa 1997.

Yksittäisistä puukerrostaloista Moderneihin puukaupunkeihin 1997–2011

Kiinteistö Oy Puukotkan jälkeen päätimme Puustudiossa anoa laajempaa puukerrostalojen koerakentamisaluetta Oulun kaupungilta. Tällainen alue, Puu-Linnanmaa, saatiin Oulun yliopiston pääkampusta vastapäätä. Puu-Linnanmaa valmistui 2003 ja sille myönnettiin valtakunnallinen Puupalkinto. Puu-Linnanmaan ohella käynnistettiin samalla 15-vuotinen valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke (1997–2011), jonka päämääränä oli synnyttää Puu-Linnanmaan ohella useita esimerkiksi kelpaavia konkreettisia puurakenteisia asuinmiljöitä eri puolille Suomea. Hankkeen päätukijoina olivat mm. Teknologian kehittämiskeskus (TEKES), ympäristöministeriö, Puuinfo Oy, Metsäteollisuus ry, Suomen Puututkimus Oy ja vuoden 1999 alusta lähtien myös maa- ja metsätalousministeriö valtioneuvoston nimittämän Puutuotealan osaamiskeskus (1999–2006) -verkoston perusrahoituksen puitteissa.

Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia seminaareja ja arkkitehtikilpailuja uusien puumiljööhankkeiden käynnistämiseksi. Tunnetuimpia hankkeen alulle laittamia kohteita ovat Turun Linnanfältti, Helsingin Myllypuron puinen kaupunkikylä ja Tampereen Vuoreksen puukorttelit. Lisäksi julkaistiin hankkeiden esittelyyn liittyvää kirjallisuutta, kuten Moderni puukaupunki – puu ja arkkitehtuuri ja Kotina puinen kaupunkikylä sekä 2013 päivitetty Suomalainen puukerrostalo -oppikirja.

Valtion puurakentamisohjelmien kunnianhimoiset tavoitteet

Puukerrostalorakentamiselle on valtion ohjelmissa vuosien saatossa asetettu määrällisiä tavoitteita, kuten 10 % markkinaosuus kerrostalojen rakentamisessa. Tähän ei ole vielä päästy. Syyskuuhun 2022 mennessä yli 2-kerroksisia asuinpuukerrostaloja on rakennettu Suomeen vuodesta 1995 lähtien 132 taloa, yhteensä 4 208 asuntoa. Samaan aikaan viimeisen viiden vuoden aikana on rakennettu 30 000–35 000 kerrostaloasuntoa joka vuosi. Puukerrostalojen määrä on kuitenkin pikkuhiljaa lisääntymässä, kun kaupungit ja kunnat ovat kiitettävästi kaavoittaneet uusia puukerrostaloalueita eri puolille Suomea.

Ympäristöministeriön kesäkuussa 2022 teettämän hankekartoituksen mukaan uusia varmoja puukerrostaloasuntoja on valmistumassa lähivuosina noin 6 000 asunnon verran. Todennäköisiä ja mahdollisia puukerrostaloasuntoja on hankekannassa edellisen lisäksi noin 8 000 asuntoa. En pitäisi puukerrostalojen määrää tärkeimpänä, vaan sitä, että toteutuneet kohteet ovat onnistuneita ja asukkaat niihin tyytyväisiä.

Puukerrostalototeutusten eri runkojärjestelmät ovat vaihdelleet

Puukerrostalorakentamiseen on Suomessa ollut tarjolla useita eri runkojärjestelmiä. Suurin osa Suomen ensimmäisistä asuinpuukerrostaloista rakennettiin amerikkalaisella niin kutsutulla platform-frame järjestelmällä. Tämä rakennustapa perustuu kerroksittaiseen rankarunkorakentamiseen. Kyseisellä rakentamistavalla runko tehdään yleensä eriasteisia valmiselementtejä (pien- tai suurelementtejä) hyödyntäen.

Suurelementtien käyttö puukerrostaloissa on nykyisin hyvin yleistä. Rankarunkona on käytetty myös liimapuuta. Myös erilaiset sekarunkojärjestelmät ovat mahdollisia. Suomalaisissa puukerrostaloissa on yleisesti käytetty puujulkisivuja, mutta myös muut julkisivuratkaisut ovat mahdollisia. Aluksi olin sitä mieltä, että jos on arvo rakentaa kerrostalo puurunkoisena, tulisi siinä olla myös puujulkisivut. Vuosien myötä kantani on tähän loiventunut. Nyt puhuisin enemmän puun käytöstä rakentamisessa kuin puurakentamisesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen puukerrostalorakentamista on hallinnut CLT kuin myös LVL. Helpon liitostekniikan, ilmatiiviyden sekä rungon jäykistyksen ja vähäisen painuman vuoksi CLT ja LVL ovat olleet suosittuja erityisesti korkeissa puukerrostaloissa suurelementteinä ja tilaelementteinä.

Vuoden 2013 jälkeen tilaelementtirakentaminen yleistyi Suomen puukerrostaloissa merkittävästi, mutta viimeisten parin vuoden aikana tilaelementtivalmistajien ja -rakentajien taloudelliset vaikeudet ovat syöneet tämän rakentamistavan uskottavuutta ja tarjontaa. CLT:n kannalta epäsuotuisaa on ollut myös voimakkaasti vaihdellut sahatavaran hinta. Nyt näyttää siltä, että rankarunkoisten taso- ja tilaelementtien suosio puukerrostaloissa tulee kasvamaan.

Puukerrostalojen asukaspalaute on ollut positiivista

Tein 1990-luvun lopussa omaan väitöskirjatutkimukseeni liittyen varsin kattavan asukaskyselyn Suomen ensimmäisissä yli 2-kerroksisissa puukerrostaloissa. Asukaskyselyyn otettiin tuolloin mukaan seitsemän puukerrostalokohdetta; yhteensä 20 taloa, 242 asuntoa. Ympäristöministeriö tilasi vuonna 2017 Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköltä uuden laajan puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselytutkimuksen, johon otettiin mukaan yhdeksän uusinta puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea; yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa. Viimeisin asukaskysely on tehty toukokuussa 2022 Tampereen puukerrostalokohteisiin; yhteensä yhdeksän puukerrostalokohdetta, 15 taloa, 485 asuntoa.

Kaikissa asukaskyselytutkimuksissa rakennuttajat ja asukkaat ovat suhtautuneet puukerrostaloihin myönteisesti, ja puurakentamista ja puun käyttöä on toivottu lisättävän Suomessa. Asukaskyselyissä puukerrostaloja on pidetty yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristävyydeltään hyvinä. Asukaskyselyn perusteella puukerrostalojen keveiden välipohjien askelääneneristävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asukkaat toivovat puuta käytettävän tähänastista enemmän erityisesti porrashuoneiden, parvekkeiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa. Ympäristötietoisuuden korostuminen on lisääntynyt asukkaiden keskuudessa vuosien saatossa. Erityisiä korjaustarpeita puukerrostaloissa ei ole ilmaantunut. Rakennusliike Reposen Mika Airakselan mukaan takuukorjaukset puukerrostaloissa ovat olleet vähäisempiä kuin vastaavissa betonikerrostaloissa.

Puurakentamisen koulutus ja yhteistyö kuntoon

Puurakentamisen koulutusta on pitänyt päivittää, ja tulee edelleen lisätä, kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen teollisen puurakentamisen kysyntään voidaan vastata. Erityisesti arkkitehdit ovat nykyisin hyvinkin kiinnostuneita puurakentamisesta. Rakennesuunnittelijoilla on opeteltavaa Eurokoodien, CE-merkintöjen sekä alati muuttuvien energiamääräysten ja resurssitehokkuustavoitteiden kanssa. Siksi suunnittelijat tarvitsevat käyttöönsä helppoja ja loogisia oppaita, suunnittelutyökaluja ja -ohjelmia suunnittelun tueksi. Tässä asiassa Puuinfo Oy on tehnyt pitkään hyvää työtä. Erityiset kiitokset ammattilaisaineiston tuottamisesta ansaitsee vuosina 2010–2020 Puuinfon toimitusjohtajana työskennellyt Mikko Viljakainen.

Tampereen yliopisto on halunnut vastata Suomen teollisen puurakentamisen kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin. Esimerkkeinä mainittakoon TAU:n RAK- ja ARK-yksiköiden yhteistyönä: Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu (2021–2026), Puuosaamista Pirkanmaalle -ESR-rahoitteinen täydennyskoulutushanke (2021–2022) ja tPUUr – Teollisen puurakentamisen sähköinen oppimateriaali -hanke (2021–2022).

Markku Karjalainen toimii Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professorina. Hän on väitellyt tohtoriksi 2002 aiheella: ”Suomalainen puukerrostalo –puurakentamisen kehittämisen etulinjassa”.