Parantaako puu hyvinvointia sisätiloissa?
Puun tuomista positiivisista terveysvaikutuksista on paljon mutu-tietoa, mutta vain vähän tutkimukseen ankkuroitua faktaa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) Active Live Lab -tutkimusyksikön tutkija Susanne Kumpulainen on selvittänyt tiiminsä kanssa, millaisia psykofysiologisia terveysvaikutuksia on puupintamateriaalilla sisustetulla huoneella.
Teksti: Sami Anteroinen, Puuinfo Oy
Kuvat: Manu Eloaho
Read the article in English here.
Biofilia-teorian mukaan ihmisellä on luontainen taipumus olla yhteydessä luontoon ja tämä luontoyhteys auttaa meitä toipumaan psykofysiologisesta stressistä. Biofilia-teoriaa on myös onnistettu todentamaan useilla luontotutkimuksilla, joissa on havaittu luonnon parantavia vaikutuksia terveyteen. Mutta miten ”biofilia-efekti” saataisiin sisätiloihin, joissa me ihmiset vietämme yhä enemmän aikaa?
Tutkija Susanne Kumpulainen pitää tärkeänä, että luonnon hyvinvointivaikutuksia voisi kokea myös sisätiloissa. ”Muista biofiilisistä elementeistä poiketen puuta käytetään usein rakennusmateriaalina ja se voi peittää suuria alueita huoneessa ja antaa merkittävää luonnollista stimulaatiota”, hän toteaa.
Puunpintamateriaalin käytöstä hyvinvoinnin edistäjänä on tehty tutkimuksia, mutta näyttöä tarvitaan lisää. Projektipäällikkö Matti Kilpiäinen vetää Xamkin Puusta hyvinvointi-innovaatioita (PUUSTA) -hanketta, jonka yhtenä osana oli Kumpulaisen puupintatutkimus. Kilpiäisen mukaan tutkimukseen lähdettiin avoimin mielin, mutta varovaisin toivein. ”Meillä on paljon hyvää puuosaamista sekä hyvinvointiosaamista, ja tavoitteena näiden yhdistäminen. Odotukset eivät olleet valtavan isoja, koska ajattelimme kyseessä olevan enemmänkin sisäänajohanke”, Kilpiäinen kuvailee starttia.
Puun hyvinvointivaikutusten tutkiminen
Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata puupintamateriaalilla sisustetun huoneen psykofysiologisia terveysvaikutuksia sykevälivaihtelun ja hyvinvointikyselyn avulla. Tutkimuksen tähtäimessä oli sykevälivaihtelu (HRV), joka heijastaa autonomisen hermoston eli sympaattisen ja parasympaattisen toiminnan tasapainottelua. Parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tehtävä on palauttaa ja ylläpitää kehon ja eri elimien lepotilaa. Sympaattinen eli kehoa aktivoiva hermosto taas aktivoituu toiminnassa, rasituksessa ja varsinkin stressitilassa.
”Korkea HRV on merkki korkeammasta parasympaattisesta aktiivisuudesta, ja siitä että elimistö on palautunut ja hyvinvoiva”, kertoo Kumpulainen.
Jokaisella meistä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminta tasapainottelee ympäröivien olosuhteiden ja psyykkisten tekijöiden ristipaineissa.
”Tunteet ja psyykkinen terveys näkyvät HRV:ssä. Ahdistus, stressi ja masennus tulevat ilmi matalana HRV:nä, joka on yhteydessä korkeampaan sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.”
Tutkimustilanne
Puun hyvinvointivaikutuksia todennettiin tutkimuksessa siten, että toteutettiin kaksi testihuonetta, joista toisen sisustuksessa on käytetty puuta ja toisen ei. Futudesign Oy:n arkkitehdit Teemu Seppänen ja Aleksi Niemeläinen suunnittelivat CLT-rakenteiset testihuoneet, joiden sisustus viimeisteltiin Xamkin puutekniikan laboratoriossa.
Testihuoneet sijoitettiin Mikkelin Saimaa Stadiumin viereiseen kangasmetsään. Kaikkiaan 45 ihmistä osallistui kesällä 2022 läpivietyihin tutkimuksiin. Koehenkilöt eivät tienneet mitä tarkalleen ottaen tutkitaan ja saivat ohjeistuksen olla tavallisen rentona. Mittaukset suoritti tutkimusassistentti Juho Koski.
Testihenkilöt viettävät sattumanvaraisessa järjestyksessä kymmenen minuuttia kummassakin huoneessa. Samalla heidän sykkeensä mitattiin. Huoneiden vaihdon välillä oli kaksi minuuttia. Lopuksi osallistujille tehtiin mielentilakysely, jossa tunnot ja tuntemukset purettiin.
Tuloksena alentunut sykevälivaihtelu
Tutkimustulosten mukaan testihenkilöiden sykevälivaihtelu oli korkeampi puuhuoneessa, mikä kertoo korkeammasta parasympaattisen eli rauhoittavan hermoston toiminnasta. Myös hengitys rauhoittui eli hengitystiheys oli matalampi puuhuoneessa.
”Hengitys rauhoittui lähemmäksi luontaista sydämen ja hengityksen resonanssitaajuutta.” Matalasta hengitystiheydestä on sekin hyöty, että sen tiedetään edistävän aineenvaihdunnan tehokkuutta elimistössä. Nämä kaksi tekijää yhdessä – parasympaattisen hermoston korkeampi aktiivisuus ja matalampi hengitystiheys – edistävät fyysisistä terveyttä, tutkija summaa.
”Niillä on parantavia vaikutuksia psyykkiseen terveyteen, ja ne voivat vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta.” Kumpulaisen mukaan erot tässä tutkimuksessa olivat varsin pieniä. ”Kymmenen minuuttia puuhuoneessa ei vielä ihan ole tarpeeksi siihen, että hyvinvointi paranisi paljon. Vaikutus on kuitenkin selvä jo nyt.”
Vahvaa tutkimusnäyttöä jatkoa varten
Tutkija on erityisen tyytyväinen siitä, että puuhuoneen mukanaan tuomat positiiviset fysiologiset vaikutukset saatiin nyt dokumentoitua tieteellisesti. Matti Kilpiäinen on samoilla linjoilla: tutkimustulos on todella komea ulostulo.
”Tästä projektista ajateltiin etukäteen, että nyt pääsemme tärkeän asian äärelle ja se on hyvä lähtökohta. Kävikin sitten niin, että mentiin suoraan asian ytimeen, kun saatiin vahvaa tutkimusnäyttöä”, Kilpiäinen toteaa. Seuraavaksi tulokset ovat menossa tieteelliseen vertaisarviointiin.
Aihepiiristä riittää ammennettavaa: miten esimerkiksi eri puulajit vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin? Selvää on, että tutkimus on vasta taimen vaiheessa.
Susanne Kumpulainen, Ph. D. Biomechanics on liikuntatieteen tohtori päätutkimusaiheena neuraaliset adaptaatiot aivoissa ja ääreishermostossa. Tällä hetkellä työskentelee Xamk:ssa TKI-asiantuntijana erilaisissa hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa.
