Onko meilläkin kaikki ainekset tehdä tulevaisuus elämisen arvoiseksi?
Puun käytön kehittämiseksi tekevät toimenpiteitä kaikki EU-maat sekä Norja ja Sveitsi myös monin tavoin edelläkävijöinä. Vasta viime vuosina on rakentamisen suuri fossiilisten materiaalien käyttö ja isot kasvihuonekaasupäästöt nousseet keskusteluun.
Sveitsi on puurakentamisen – ja muunkin rakentamisen – edelläkävijä. Mitä Sveitsissä ajatellaan puurakentamisesta. Puheenvuoroissa visioidaan päästörajoja tuoteperäisille päästöille. Rakentamisen kiertotalousvaatimukset realisoituvat purkamisen välttämisenä. Kirjoittaja on seurannut puurakentamisen kehittymistä eurooppalaisella tasolla toimiessaan ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelman ohjelmapäällikkönä vuosina 2016–2023.
Kirjoittaja: Petri Heino, asiantuntija biotalous ja puurakentaminen
Puurakentaminen elää kulta-aikaa Keski-Euroopassa
Herätys puun käytön edistämiseksi tapahtui 1990-luvun alkupuolella Euroopassa. Aktiivisemman ja koko arvoketjun huomioivan kehittämisen aloittivat alueelliset elinkeinoelämän organisaatiot ja yritykset. Kuuluisin verkosto on Itävallan Vorarlbergin paikalliseen osaajaverkosto, jonka kautta syntynyt osaaminen sekä yritysten tuotteet ovat nykyään levinneet ympäri maailmaa.
Vuosisadan vaihteessa syntyi muitakin puurakentamisen kehittämisen ”hotspotteja”, kuten Växjön alue Ruotsissa, Norjan rannikon Stavanger-Trondheim-Bergen -akseli, Itävallan Steiermarkin osavaltio ja Woodpolis Kuhmossa. Rakentamisen (puu-)vallankumousta ei tapahtunut missään maassa – vielä, mutta nyt on nähtävissä suuri julkisen sektorin kiinnostus metsäbiotalouden ja puurakentamisen kehittämiseen lähes kaikissa Euroopan maissa ja globaalisti. Sveitsissä on käynnissä ohjelma puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa ympäristöministeriön hallinnoimana.
Sveitsi on yksi puurakentamisen mallimaista, puurakentamisen yrityksiä on paljon. Maassa toimii edistyksellisiä yrityksiä ja korkeakouluissa tehdään tutkimusta, joka vie puun käyttöä uudelle tasolle robotisaation sekä automatisaation avulla. Tulossa on aika, jolloin tekoälyavusteisen suunnittelun ja toteutuksen avulla elämän, asumisen ja työnteon tilatarpeet yhteensovitetaan mm. sisäilmanlaatua myöten.
30-vuotta sitten eli 1990-luvulla seminaarissa keskusteltiin teollisesta esivalmistuksesta, 20-vuotta sitten arkkitehtuurin roolista, 10-vuotta sitten kerrosrakentamisesta ja nyt suurista projekteista. Tulevaisuudessa keskustellaan rakennusten teollisesta toteutuksesta ja korjaamisesta kestävästi, tiiviisti ja hiilineutraalisti.” -yrittäjä Max Renggli, Renggli AG
Insinöörin rooli korostuu, kun yhdistetään teollisen puurakentamisen vakiointimahdollisuudet saatavilla olevien resurssien järkevään käyttöön sekä kiertotalousvaatimuksiin. Suurissakin rakennuksissa, kuten kouluissa, joiden avointen tilojen tarpeet, kuormat ja ääneneristysvaatimukset ovat hyvin samankaltaisia, rakenteiden vakiointi edesauttaa kustannustehokasta toteutusta ja kuitenkin mahdollistaa arkkitehtuurin kautta toteutettavan yksilöllisyyden. Toisaalta puu rakennusmateriaalina mahdollistaa yksilöllisen suunnittelun ja mukauttamisen alueen tarjontaan ja jopa kunnan alueella kasvaviin puulajeihin. ”Molemmilla mahdollisuuksilla on suuri hyödyntämätön potentiaali”, toteaa arkkitehti Frederic Bauer. Paikallisten materiaalien käyttö nostaa kiinnostavana ajatuksena päätään. Paikallisen puun käytön lisäksi esimerkiksi savirakentaminen lisääntyy.
Rakentamisen kohtaamat haasteet voidaan saavuttaa ainoastaan monitieteisellä vuoropuhelulla ja yhteistyöllä.
Teollisessa puurakentamisessa tärkeintä on löytää tasapaino ulkoisten (asiakkaan) vaatimusten ja optimoidun sisäisen tuotantoprosessin välillä. Kehitystyötä aiheesta tehdään erityisesti puurakentamisen tuotteita tarjoavissa yrityksissä. Blumer Lehman AG:lla on malli arkkitehtuurin, rakenteellisen analyysin ja tuotannon mahdollisuuksien yhteensovittamisen kolmikannasta, jonka toimivuus on perusedellytys kustannustehokkaalle toteutukselle. Hankkeisiin liittyy myös uuden tyyppisiä suunnittelusta tuotantoon -prosessien hallintaan keskittyviä konsultteja. Rakennuttajat toivovat ratkaisuilta pragmaattisuutta dogmaattisuuden sijaan, mutta suhtautuvat puun käyttöön rakentamisessa hyvin positiivisesti.
Arkkitehti Mathias Heinz ja rakennusinsinööri Hermann Blumer pohtivat lisää suurten puurakennusten erityispiirteitä. Talotekniikan sovittaminen rakennejärjestelmään ja arkkitehtuuriin on haasteellista. Julkisivujen monipuolisempi hyödyntäminen nähdään myös mahdollisuutena. Hermann Blumer painotti, että puun vahvuudet ovat monipuolisuudessa ja sen sosiaalisessa ulottuvuudessa, ei välttämättä high-tech -ratkaisuissa. Roche Diagnosticsille on suunnitteilla 4-krs. 150 metriä pitkä tuotantorakennus, jossa rakenteelliset vaatimukset ovat tiukat. Korkeuksia tavoitellaan puubetonihybridirakennuksella Zhwatt-alueella Zürichin lähistöllä yltäen 75 metriin.
Uusi ajattelu rakentamisessa kiertotalouden ehdoilla vaatii kompromissien tekemistä hankkeissa
Sveitsissä rakennuslaki edellyttää rakennuksen toteutusta siten, että materiaalien kierrätys tai uudelleenkäyttö on mahdollista. Tällä hetkellä vain 14 % rakennusmateriaaleista on kierrätettyjä. Haasteita on erityisesti kierrätettyjen tuotteiden hyväksyttävyydessä kuluttajien parissa. Rakenteiden osalta ratkaisuna nähdään säilyttävä ja lisäävä korjausrakentaminen sekä tilaelementtirakenteet, joiden kierrättäminen on helpompaa.
Purkamisen välttäminen on selkeästi yleistynyt rakennuttajien keskuudessa. Korjausrakentaminen nähdään välttämättömänä kehityssuuntana ja yleensä materiaalien käytön minimointi. Purettavaksi suunnittelu edellyttää liitososien kehittämistyötä ja suunnitelmaa purettavien osien mahdollisesta hyötykäytöstä. Lisäksi rakenneliimauksen kehittämiseksi tehdään paljon työtä. Liimaus voi olla kiertotalouden kannalta parempi ratkaisu kuin mekaaniset kiinnikkeet. Hybridirakenteiden kierrätys on myös tärkeä kehittämiskohde.
”Meillä Sveitsissä on kaikki ainekset tehdä tulevaisuus elämisen arvoiseksi, jos emme me tee sitä, niin kuka?” -Sveitsin kansallisneuvoston jäsen Gerhard Andrey (vihr.)
Suomen puurakentamisen ohjelmassa 2016-2023 tehdystä kansainvälisestä yhteistyöstä merkittävin on vuonna 2022 perustettu eurooppalaisten ministeriöiden yhteistyöverkosto European Wood Policy Platform (woodPoP), joka kokoaa säännöllisesti eurooppalaisia virkahenkilöitä ja päättäjiä keskustelemaan puurakentamisen ja yleensä metsäbiotalouden edistämisestä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 29 Euroopan maata. Puurakentamisen ohjelmia on käynnissä useita, myös Sveitsissä. Lisätietoja: www.woodpop.eu.
Kirjoitus pohjautuu seminaarin antiin toukokuun alussa Bielissä, jonka ammattikorkeakoulu on yksi merkittävimmistä puurakentamisen oppi- ja tutkimuslaitoksista Sveitsissä. Ammattikorkeakoulun järjestämän tilaisuus kannusti puurakennesuunnittelijoiden, arkkitehtien ja yrittäjien väliseen vuoropuheluun rakentamisen tulevaisuudesta ja mitä roolia puu voisi näytellä haasteiden taltuttamisessa. Puurakentamisen seminaaripäivä kokosi suuren joukon rakentamisen alan ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja julkisen sektorin edustajia pohtimaan alan nykytilaa ja tulevaisuutta.
Puurakentamisen seminaareihin osallistuminen ulkomailla tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden laajentaa osaamista, verkostoitua kansainvälisesti ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se on investointi, joka voi tuoda pitkän aikavälin hyötyjä sekä henkilökohtaisella että organisaation tasolla. Seminaareja järjestävät kansalliset ”Puuinfot”, oppilaitokset ja julkiset tahot, kuten maakunnat. DACH -alueen (Deutchland, Austria ja Switzerland) tärkeimmät tapahtumat on alueen korkeakoulujen järjestämiä erillisen organisaation kautta, kuten Forum-Holzbau. Bernin ammattikorkeakoulu on yksi sen taustaorganisaatio.
Seminaari-info: https://www.bfh.ch/ahb/de/aktuell/news/2024/nachbericht-holzbautag-2024/
Forum-Holzbaun seminaareja: https://forum-holzbau.com/de/home