Vantaan kaupunki valittiin vuoden 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi pitkäjänteisen ja määrätietoisen työnsä ansiosta. Kaupunki on tehnyt puurakentamisesta keskeisen osan strategista kehitystään, mikä näkyy käytännössä niin päiväkotien, koulujen kuin asuinrakennustenkin toteutuksessa. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininta jaettiin nyt neljättä kertaa, ja Vantaa liittyy aiempien voittajien, Tampereen, Tuusulan ja Maalahden, joukkoon.

Vantaan sitoutuminen puurakentamiseen ei rajoitu pelkästään yksittäisiin hankkeisiin, vaan kattaa koko rakentamisen prosessin aina kaavoituksesta rakennusvalvontaan ja hankintoihin. Kaupunki on linjannut puurakentamista edistävät toimenpiteet, jotka tukevat puurakentamisen toteutusta kaikilla tasoilla. Vantaa osoittaa esimerkillistä innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä suurkaupunkina, joka ketterästi edistää ekologisesti kestävää rakentamista.

Vantaa on edistänyt puurakentamista maltillisesti mutta monipuolisesti. Strategisten linjausten pohjalta toteuttajien on ollut helpompaa sitoutua asiaan.

Vantaa haluaa, että kaupungin kasvu on kestävää. Rakennamme joka vuosi päiväkoteja ja kouluja, ja puurakentaminen auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Suunnitelmallisesti eteenpäin

Vantaan kaupunki on sitoutunut edistämään puurakentamista resurssiviisauden tiekartassaan ja maa- ja asuntopoliittisissa linjauksissaan.

Edistämiskeinoja on käytetty asemakaavoituksessa ja maankäytössä sekä kaupungin omissa rakennushankkeissa. Ympäristökeskus, rakennusvalvonta ja hankinnat ovat osaltaan auttaneet tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa.

”Vantaa on sitoutunut edistämään puurakentamista pitkäjänteisesti. Vuonna 2011 asetettiin strategiseksi tavoitteeksi rakentaa kaikki päiväkodit ja vastaavan kokoiset toimitilat pääsääntöisesti puurakenteisina. Tavoitetta tarkistettiin valtuutettujen vahvan linjauksen perusteella”, kertoo tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius.

Taustalta löytyy myös kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloite, jonka mukaan entistä suurempi osa uusista asuinrakennuksista, julkisista rakennuksista sekä lisä- ja täydennysrakentamisesta halutaan tehdä puusta.

Vantaan puurakentamisen linjaukset saatiin valmiiksi vuonna 2021. Kaupunki on sitoutunut lisäämään puurakentamista erityisesti julkisissa rakennuksissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa, sekä kaavoittamaan alueita, joilla keskitytään puurakentamiseen.

Tärkeä osa hiilineutraalisuuden tavoitetta

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Osana Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa on vähähiilisen rakentamisen edistäminen. Puurakentaminen on yksi keinoista, joilla voidaan vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia ja rakennusten hiilijalanjälkeä sekä edistää ekologisesti kestävää kaupunkikehitystä. Puu toimii hiilivarastona, kasvaessaan se sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoi hiilen koko elinkaarensa ajan.

Puurakentamisen lisääminen voi korvata uusiutumattomien materiaalien, kuten betonin ja teräksen, käyttöä, mikä edelleen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Vantaan puurakentamisen linjausten keskeiset toimenpiteet sisältyvät Ympäristövahtiin, jossa toimenpiteiden etenemistä seurataan ja niistä raportoidaan vuosittain.

Järkikäyttöä erityisesti päiväkodeissa

Puu on ensisijainen vaihtoehto aina silloin, kun sen käyttö on tarkoituksenmukaista ja järkevää. Päiväkotien rakenteissa puu on osoittautunut luontevaksi ja muodostunut yleisimmäksi runko- ja julkisivumateriaaliksi. Poikkeuksia tähän tulee silloin, kun esimerkiksi rakennuspaikan lentomelu- tai liikennemeluolosuhteet vaativat rakenteiden massiivisuutta.

Puurakenteisia kohteita on toteutettu sekä kaupungin itse teettämin suunnitelmin rakennettavina kilpailu-urakoina että myös KVR/SR-mallilla.

”Päiväkotien toteutuksessa viime vuosina on käytetty myös KVR-tuotannon kilpailutuksia. Niissä urakoitsija vastaa myös suunnittelusta ja kilpailutukseen on yhtenä osana liitetty myös rakentamisen synnyttämä hiilijalanjälki, mikä on oma laatuvertailuperusteensa tarjousten arvioinnissa. Kuvaava esimerkki tästä on hirsirakenteinen Koivukylän päiväkoti”, kertoo rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa.

Vantaan Koivukylään valmistui Suomen suurin hirsirakenteinen päiväkoti vuonna 2022, mutta Vantaa ei kuitenkaan tietoisesti yritä rikkoa ennätyksiä yksittäisillä hankkeilla. Koivukylän päiväkodin suunnittelun lähtökohtana on ollut Vantaan päiväkotisuunnitteluohjeen mukainen tilojen toiminnan mukainen mitoitus ja rytmittely. Päiväkodin suunnittelussa nojauduttiin vahvasti suomalaiseen hirsirakentamisen perinteeseen. Rakennuksen ulkoseinät ovat hirsirakenteisia ja välipohja pääosin CLT-rakenteinen. Kantavat pilarit ja palkit ovat liimapuurakenteisia.

Vantaalla on tällä hetkellä suunnitteilla ja rakenteilla parisen kymmentä päiväkotia, joten puurakentamista riittää myös jatkossa.

Muussa rakentamisessa puun käytön lisäämiseen on vielä paljon potentiaalia myös Vantaalla.

Kaavoituksella suuri merkitys

Vantaan kaupunki on vuosien ajan pyrkinyt yhdessä asuntorakennuttajien kanssa lisäämään puurakentamisen mahdollisuuksia sekä asemakaavoituksen että tontinluovutuksen keinoin.

On tärkeää, että uusien kaavojen yleislinjaukset eivät sulje puurakentamista vaihtoehdoista pois. Asemakaavassa yksittäinen alue voidaan myös varata pelkästään puurakentamiseen, kuten on tehty esimerkiksi Kivistössä. Vantaan asuntomessuille valmistui vuonna 2015 Suomen ja samalla koko Euroopan suurin puukerrostalo, PuuMera.

Kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henrikssonin mukaan tavoitteena on mahdollistaa erityisesti omistusasumisen hankkeet puukerrostalorakentamisessa.

”Vuonna 2017 tätä varten varattiin kolme tonttia eri puukerrostalohankkeille, joista kaksi kohdetta on toteutunut. Suomen suurin omistusasumisen puukerrostalokohde Huvikumpu, 102 asuntoa kolmessa puukerrostalossa, valmistui vuonna 2023 Tikkurilaan”, Henriksson kertaa.

Katrinebergin kartanon arvokkaaseen ympäristöön Vantaan kaupunki haluaa puolestaan pientalopainotteista täydennysrakentamista.

”Alueen ideakilpailun viime marraskuussa voittaneessa ehdotuksessa puurakennukset asettuvat osaksi vaihtelevaa kylämäistä asuinympäristöä. Kilpailun jälkeen käynnistyneen asemakaavatyön tavoitteissa huomioidaan puu- ja perinnerakentamisen edistäminen”, kertoo asemakaava-arkkitehti Oona Länsisalmi.

Jatkossa kaupunki kaavoittaa uusia puurakentamiseen soveltuvia asuinalueita jokaiselle suuralueelle ja painottaa edelleen kilpailutuksissa ja tontinluovutuksessa vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja puurakentamista.

”Puu on osoittautunut kilpailukykyiseksi materiaaliksi myös tontinluovutuksissa, vaikka se ei olisikaan suunnittelussa varsinaisena vaatimuksena”, täydentää asumisen erityisasiantuntija Wilma Toljander.

Esimerkkinä tästä on Vantaan Vallinojalle rakennettu hirsirakenteinen kehitysvammaisten asumisyksikö, jossa puu on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Hirsirakennus kuuluu A-energialuokkaan, mikä oli kilpailussa yhtenä kriteerinä. A-energialuokan saavuttaminen on palvelutaloissa selvästi haasteellisempaa kuin esimerkiksi päiväkodeissa, sillä rakennus on täydessä käytössä ympäri vuorokauden.

Puusta rakennettu palvelutalo on aistiystävällinen. Tunnelma tiloissa koetaan rauhoittavana ja luonnollisen puun katselu rauhoittaa mieltä. Rakennusmateriaalina hirsi on myös homevapaa, allergisoimaton ja antibakteerinen, mikä lisää rakennuksen turvallisuutta ja hyvinvointivaikutuksia.

Resurssiviisaat suunnitteluratkaisut

”Vantaalla puurakentamisen päätavoite on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen, jolloin tavoitteena on vähähiilinen ja tulevaisuudessa hiilineutraali rakentaminen”, painottaa hankepäällikkö Eija Kivineva.

”On kuitenkin varmistettava, että suunnittelussa hyödynnetään hankkeeseen parhaiten soveltuvia resurssiviisaita materiaaleja, joista on rakennettavissa energiatehokkaita ja rakennusfysikaalisesti vähäriskisiä rakennuksia. Hankkeen kustannukset eivät saa nousta liian kalliiksi.”

Toimitilojen suunnitteluohjeen mukaan rakennusrunko on ensisijaisesti puurakenteinen silloin, kun muulle runkoratkaisulle ei ole erityistä perustetta.

Kaikkeen rakentamiseen puu ei sovellu, mutta toisaalta se sopii moniin yllättäviinkin kohteisiin. Esimerkiksi uuteen Elmon uimahalliin Koivukylään tulee paljon puurakenteita.

Elmon uimahallin suunnittelun rinnalla toteutettiin hanke puun käytöstä uimahallirakentamisessa ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman rahoituksella, ja tuloksia hyödynnettiin suunnittelussa. Hankesuunnitelman mukaan puuta käytettiin mahdollisimman paljon siellä, missä se oli rakenteellisesti mahdollista ja järkevää, mikä näkyy muun muassa julkisivussa ja allastilan rakenteissa.

Puuta voidaan käyttää myös puistojen, liikuntapaikkojen huoltorakennusten ja ulkoilureittien rakenteissa.

Puurakentamisen osaamisen varmistaminen

Puu on perinteinen rakennusmateriaali, mutta sen käyttö julkisten rakennusten pääasiallisena rakennusmateriaalina ja monipuolisempi hyödyntäminen edellyttävät puurakentamisen osaamisen lisäämistä suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajien keskuudessa.

Rakennusvalvonnan näkökulmasta lupakäsittely- ja työmaiden viranomaisvalvonta sisältää luonnollisesti samat vaiheet kuin betoni- ja teräsrakentaminenkin.

”Onnistunut lopputulos edellyttää kattavaa suunnittelua ja yhteistyötä koko suunnitteluryhmältä. Haasteet liittyvät rakentamisaikaiseen kosteudenhallintaan ja sääsuojauksiin, rakennuksen kokonaisstabiliteettiin sekä rakenteiden detaljien suunnitteluun, jossa tulee kiinnittää huomiota niin kosteus-, palo- kuin ääneneristysasioihinkin”, painottaa rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto.

Vantaan kaupunki onkin pyrkinyt huolehtimaan omien asiantuntijoidensa osaamisesta järjestämällä omalle henkilöstölleen räätälöityä koulutusta yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

”Varmistamme vaativissa rakennushankkeissamme suunnittelijoiden osaamisen ja pätevyyden puurakenteiden edellyttämälle tasolle suunnittelupalvelujen hankintavaiheessa”, Pekka Wallenius kertoo.

Koulutusohjelmaan on sisältynyt monipuolinen tutustuminen puutuotteisiin ja puurakennejärjestelmiin asuin- ja julkisissa rakennuksissa sekä teknisiin erityispiirteisiin. Puurakentamista on tarkasteltu rakentamismääräysten, työmaatekniikan ja hankesuunnittelun näkökulmista.

Puu rakentamassa kestävää tulevaisuutta Vantaalla

Vantaa on näyttänyt, kuinka pitkäjänteinen työ ja selkeät strategiset linjaukset voivat tehdä puurakentamisesta merkittävän osan kestävää kaupunkikehitystä. Puurakentaminen ei ole vain ekologinen valinta, vaan myös toimiva ratkaisu, joka tuo mukanaan terveellisiä, esteettisiä ja hyvinvointia lisääviä elinympäristöjä. Tämä työ jatkuu Vantaalla vahvana, ja kaupungin esimerkki kannustaa muitakin seuraamaan perässä – kohti hiilineutraalia ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.

Kirjoittaja: Jaana-Mari Åberg, Viestintäasiantuntija, Vantaan kaupunki

Lue lisää:
Vantaan kaupunki palkittiin vuoden 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijänä (7.11.2024)
Blogi: Missä mennään suomalainen puukaupunki? (30.10.2023)