Tulevaisuuden kunta on vihreä, innovatiivinen ja täynnä elämää. Monille suomalaisille kunnille tämä visio konkretisoituu puurakentamisen kautta – ympäristöystävällisenä ja terveellisenä tapana kehittää yhteisöä. Vaikka haasteita riittää, monet kunnat näyttävät tietä uudenlaisen, vähähiilisen rakentamisen aikakaudelle.

Puurakentamisen nousu julkisessa rakentamisessa ei ole sattumaa. Puutuoteteollisuus ry:n toteuttama kuntakysely toi esiin, että yhä useampi kunta tekee strategisia päätöksiä puurakentamisen edistämiseksi. Tontinluovutusehtojen ja kaavoituksen lisäksi hankinnat ja hiilineutraaliustavoitteet ovat saaneet jalansijaa kunnallisessa päätöksenteossa.

Vaikka rakentamisen suhdanne on haastava, suomalaiset kunnat löytävät kestävyyttä ja kehitystä puurakentamisen kautta. Vuoden 2024 kuntakysely tarjoaa kattavan kuvan siitä, miten puurakentamista edistetään käytännössä. Tontinluovutusehdot, kaavoitus ja hankintakriteerit ovat nousseet keskeisiksi työkaluiksi, kun kunnat pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa ja edistämään ympäristöystävällistä rakentamista.

Kysely lähetettiin 50 Suomen suurimpaan kaupunkiin ja kuntaan ja siihen tuli vastauksia 23 kpl, vastausprosentti kohosi siis erinomaiseksi 46 %:in.

Kaavoitus: Puu esillä suunnitelmissa

Kaavoitus on vahva ohjauskeino, ja 78 % kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että niiden alueella on käynnissä puurakentamiseen liittyviä kaavoitusprosesseja. Kohteet keskittyvät pääasiassa pientaloalueisiin (57 %) ja korkeamman asumisen alueisiin (43 %), mutta myös julkiset rakennukset, kuten koulut ja päiväkodit, saavat osansa (30 %).

Lisäksi kaavoissa puu nostetaan esille konkreettisesti: 65 % kunnista edellyttää puun käyttöä rakennusten runkomateriaalina, ja 22 % vaatii puuta julkisivumateriaaliksi. Näiden lisäksi 52 % kunnista sisällyttää kaavoihinsa hiilijalanjäljen laskentavaatimuksen, mikä osoittaa, että puurakentamisen edistämisessä on kyse paitsi materiaalivalinnoista myös ympäristötietoisuuden lisäämisestä.

Kaava on pitkäikäinen ja määrätietoinen ohjauskeino, jolloin puumateriaalin nimeäminen kaavamääräyksissä lähettää markkinoille selkeän viestin puurakentamisen tulevaisuudesta ja luo yrityksille luottamusta kysynnästä. Puukaavan tulisi kuitenkin olla enemmän ohjaava kuin määräävä, jottei kaavalla ohjata suunnitelmiin, joita on haastavaa tai kustannustehotonta toteuttaa.

Tontinluovutusehdot: Vähemmän käytetty, mutta tehokas keino

Tontinluovutuskäytännöt ovat joustavampi ohjauskeino kuin suorat kaavamerkinnät, sillä ne mahdollistavat nopeamman reagoinnin markkinamuutoksiin ja helpomman muokkaamisen, mikä nopeuttaa ohjausta ja mahdollistaa porkkanoiden asettamisen, myös jo kaavoitetuilla alueilla.

Vastanneista kuitenkin vain 22 % kunnista käyttää tontinluovutusehtoja puurakentamisen edistämiseen, mutta käytännöt, joissa niitä hyödynnetään, ovat usein innovatiivisia. Esimerkiksi jotkin kunnat tarjoavat lisäpisteitä hankkeille, jotka hyödyntävät puuta, tai mahdollistavat rakennusoikeuden ylittämisen hiilineutraaleilla materiaalivalinnoilla. Tällaiset toimet eivät pelkästään houkuttele rakentajia, vaan lähettävät myös viestin puurakentamisen tärkeydestä.

Esimerkiksi Tampereen Hiedanrannassa tontinluovutusehdot ovat toimineet avaimena modernin puurakenteisen asuinalueen syntymiseen. Tämä hanke on osoitus siitä, kuinka joustavat ja kohdennetut ehdot voivat muuttaa rakennusmaisemaa.

Hankintakriteerit: Kilpailutuksen voima

Hankinnoilla on merkittävä rooli kuntien puurakentamisen edistämisessä. 52 % vastanneista kunnista ilmoitti sisällyttäneensä puurakentamisen hankintakriteereihinsä. Käytännöt vaihtelevat vaatimuksesta hiilijalanjäljen laskentaan (35 %) lisäpisteiden antamiseen kilpailutuksissa vähähiilisyydestä (30 %). Joillakin kunnilla on myös tiukempia ehtoja, kuten puurakenteisten ratkaisujen tai hiilijalanjäljen raja-arvojen edellyttäminen (22 %).

Näiden kriteerien avulla kunnat voivat tehokkaasti ohjata markkinoita ja kannustaa toimijoita kestäviin valintoihin. Esimerkiksi Lahdessa hankintakriteereihin on integroitu hiilineutraaliustavoitteet, mikä on asettanut puurakentamisen luontaisesti keskiöön.

Hiilineutraaliuden painoarvoa kilpailutuksissa voi lisätä jakamalla kriteerit kolmeen osaan (hinta-laatu-hiilineutraalius), mikä korostaa hiilineutraaliutta hankkeiden pisteytyksessä. Kilpailutusmalli, jossa hankkeet asetetaan paremmuusjärjestykseen lasketun hiilijalanjäljen perusteella, kannustaa yrityksiä panostamaan vähähiilisyyteen, eikä vain hipoen alittamaan riman.

Tulevat investoinnit: Puu rakentamisen sydämessä

Ehkä merkittävin osoitus puurakentamisen tulevaisuudesta on kuntien investointisuunnitelmat. Peräti 87 % kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että niillä on lähivuosina suunnitteilla puurakentamishankkeita. Näihin kuuluvat muun muassa asuinkerrostalot (13 %), koulut (57 %) ja päiväkodit (57 %). Myös hallirakentaminen puusta nostaa varovaisesti päätään (13 %).

Nämä hankkeet eivät vain vähennä kuntien rakentamisen hiilijalanjälkeä, vaan myös toimivat malliesimerkkeinä siitä, miten puurakentaminen voi luoda terveellisiä, turvallisia ja esteettisesti miellyttäviä tiloja kuntalaisille.

Puurakentamisen suunta: Mahdollisuus myös haastavina aikoina

Vaikka puurakentamisen edistämisessä on yhä haasteita – erityisesti tontinluovutusehtojen ja kaavoituksen yhdenmukaisuudessa – kuntien sitoutuminen kestävään rakentamiseen on vahvaa. Kaikki edellä mainitut toimet osoittavat, että puurakentaminen nähdään sekä ratkaisuna että mahdollisuutena rakentamisen nykyisissä haasteissa.

Puu ei ole vain materiaali – se on tapa rakentaa kestävämmin, terveellisemmin sekä luoda työpaikkoja ja vetovoimaa kunnille ja kaupungeille.

Nyt on kuntien aika osoittaa, että valoa todella on rakentamisen tunnelin päässä.

Kirjoittaja: Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry