Puuinfo laatii teollisen puurakentamisen hankkeisiin malliasiakirjoja, joita hankkeeseen ryhtyvän on helppo hyödyntää suhteissa hankkeen osapuoliin. Alkavaa projektia rahoittaa Marjatta ja Eino Kollin säätiö ja muiden osapuolien kartoittaminen on käynnissä.

Teollisen puurakentamisen kilpailukyky, tehokkuus ja vaikuttavuus syntyvät vain liiketoimintamallilla, jossa rakentaminen tapahtuu suurelta osin tehtaissa teollisuuden prosessien omaisesti. Rakennusosat, kuten taso- tai tilaelementit, esivalmistetaan tehtaissa mahdollisimman valmiiksi ja asennusvaihe työmaalla on helppo ja kestoltaan lyhyt.

Yksi merkittävimpiä teollisen puurakentamisen yleistymisen esteitä on ollut esivelmistettuja rakennusosia käyttävää prosessia tukevien hyväksyttyjen mallisopimusasiakirjojen puute.

Teollinen puurakentaminen ja tuoteosakauppa sisältää aina merkittäviä suunnittelusisältöjä ja vastuita, sekä asentamista ja työmaatyöskentelyä osana tuotteiden valmistamista. Myös prosessin kesto on osapuolille erilainen kuin perinteisessä rakennusurakassa. Tuoteosatoimittaja voi esimerkiksi olla hankkeessa osapuolena vuosia ennen hankkeen valmistuksen aloittamista.

Rakennusurakan perinteiset sopimuspohjat- ja lomakkeet perustuvat laajasti käytettyihin yleisiin sopimusehtoihin (YSE), jotka on laadittu koskemaan täysin työmaalla toteutettavaa rakentamista. YSE:n mukaan esimerkiksi tuotteen omistusoikeus siirtyy, kun tuote asennetaan rakennettavaan rakennukseen. Ehdot eivät huomioi tarvittavin osin tehtaalla tapahtuvaa osavalmistusta ja sen vaikutusta kaupallisiin ehtoihin.

Vastaavasti rakennustuotteiden yleiset hankinta- ja toimitusehdot (RYHT) koskevat vain materiaalin valmistamista ja toimittamista. Näitä ehtoja käytettäessä tuoteosatoimitus ei voi sisältää merkittävästi asentamista tai muuta suoritetta työmaalla.

Puurakennushankkeessa sovittavat erityispiirteet ovat vaikutuksiltaan merkittäviä ja koko hankkeen johtamisen kannalta keskeisiä. Nykykäytäntöjen vajavaisuus ja puutteellisuus voivat johtaa osapuolien kannalta seuraavanlaisiin erikoisiin tilanteisiin:

• Jos tuotteiden omistusoikeus siirtyy jo tehtaalla valmistajalta asiakkaalle, niin tavanomaiset vakuutukset eivät välttämättä ole enää voimassa.
• Teollisessa valmistamisessa kaikki tuotteet ostetaan heti tehtaalle, eikä pikkuhiljaa rakennustyömaalle. Menettelyllä voitetaan aikaa, mutta myös kassavirta muuttuu merkittävästi. Ratkaisusta riippuen tämä vaikuttaa, joko yrityksen rahoitukseen tai kohteen maksueriin ja vakuuksiin.
• Kolmantena esimerkkinä valvonnan toteutus ja vastuut tehtaalla: Koko rakennuksen runko voidaan valmistaa tehtaalla ilman erillisiä rakennusvalvonnan tai tilaajan tarkastuksia.

Yleisten käytäntöjen puuttuessa eri toimijat ovat muodostaneet omia käytäntöjään ja mm. tarjouspyyntöaineistot ovat paisuneet tavanomaista laajemmiksi ja monitulkintaisemmiksi.  Kokonaisuutena kustannukset ja riskit lisääntyvät, kun neuvotteluiden rooli kasvaa.

Tarve vakioituneemmalle sopimuskäytännölle on nostettu esiin useissa eri selvityksissä ja sidosryhmissä. Rakennustiedon 2023 julkaisemassa teollisen puurakentamisen RT-kortissa tuodaan voimakkaasti esille sopimusmallien erityispiirteitä ja esitetään tätä keskeiseksi kehityskohteeksi. 2020-luvun alussa Tampereen yliopiston, Puutuoteteollisuus ry:n ja alan toimijoiden yhteistyönä toteutettujen Tuottavuusloikka-hankkeiden loppuraportissa (2022) todetaan, että vakiointi kaikilla tasoilla on keskeinen tuottavuuden keino teollisen puurakentamisen edistämisessä.

Ratkaisu on yhdessä laadituissa sopimusmalleissa

Käynnistyvässä Puuinfon hankkeessa laaditaan yleisesti rakennusalalla käytössä olevista kaupallisista dokumenteista puurakentamisen huomioivat versiot. Näistä asiakirjoista selviää keskeiset asiakohdat ja ehdot, joista kannattaa sopia käytettäessä teollisesti valmistettuja puutuoteosia. Keskeisten puurakennushankkeen pohjadokumenttien lisäksi laaditaan tarvittavat ohjeet asiakirjojen käyttöön. Asiakirjapohjat ohjaavat hankkeen osapuolet sovittavien asioiden äärelle erilaisissa puurakennushankkeissa.

Asiakirjapohjien avulla voi kilpailuttaa ja rakennuttaa minkä tahansa keskeisen tuoteosatoimituksen, kuten puukerrostalon tilaelementtitoimitusta tai vaikka hallin kattoelementtien toimitus. Rakennuskohteiden kokoa ja laajuutta ei myöskään ole rajattu.

Nykyisen sopimusrakenteen noudattaminen on erityisen tärkeää, jotta ei luoda uutta kynnystä siitä, että hankeosapuolten tulisi ottaa käyttöön kokonaan uusia sopimusmalleja tai menetelmiä. Riskit ovat hallittavissa, kun tuotannon erityispiirteet on huomioitu osana hankkeen johtamista ja sopimusrakennetta. Pohja-aineisto varmistaa myös sen, että loppuasiakas saa todellisuudessa hyötyä osavalmisteiden käytöstä ja on keskeinen osa implementoinnissa ja oman liiketoiminnan kehittämisessä. Esimerkkipohjat tuovat siis onnistuessaan ennakoitavuutta ja sopimusvarmuutta sekä rakennuttajille, rakentajille, että toimittajille.

Laadittavat asiakirjat:

1. Urakkaohjelma
2. Tuoteosatoimitus, sopimuspohja
3. Kommentteja vakiosopimusehtoihin
4. Urakkarajaliite
5. Urakkarajaliitteen tarkenne
6. Maksuerätaulukko ja sen saate, 3–4 skenaariota
7. Tarjouspyyntöpohja, tuoteosatoimitus
8. Tarjouspyyntöpohja, lisäliite julkiseen hankintaan
9. Tuoteosatoimituksen lähtötiedot
10. Tuoteosatoimituksen valmistuksen seuranta
11. Suunnittelun ja tuotannon aloituskokous, pohja
12. Puutuoteosatoimitus, työselostus pohja
13. Mallikatselmus, pöytäkirjapohja
14. Tuoteosatoimitus palautekokous, pohja
15. Kapasiteettivaraussopimus, pohja
16. Reklamaatio, pohja
17. Sopimusneuvottelu, pohja
18. Sopimusaikataulu, pohja
19. Turvallisuusasiakirja, pohja

Hankkeelle haetaan loppurahoitusta kunnista muilta rakennuttajilta, teollisuudelta sekä rakennusliikkeiltä, jotka kaikki hyötyvät yhdessä laadituista asiakirjamalleista ja -pohjista.
Rakentamisen markkinatilanteen ollessa hiljainen, on hyvä aika varautua suurempaan tulevaan rakentamisen määrään tekemällä tarvittavaa pohjatyötä nyt.

Lisätiedot:
Anu Turunen, Puuinfo Oy, anu.turunen(a)puuinfo.fi, 050 336 9210
Sauli Ylinen, Harristo Oy, sauli.ylinen(a)harristo.fi, 0400 270 752