Vuoden 2025 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -palkinnon finalistit olivat Porvoo, Jyväskylä ja Turku. Kilpailu oli poikkeuksellisen tasaväkinen – jokaisella finalistilla oli omaleimainen ja ansiokas tapa edistää puurakentamista. Tuomaristo totesi työn olleen tänä vuonna erityisen haastavaa, sillä erot ehdokkaiden välillä olivat hyvin pieniä.

Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus jaettiin nyt viidettä kertaa, aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet Tampere, Tuusula, Maalahti ja Vantaa.

Porvoo – Vuoden 2025 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä

Porvoo vakuutti tuomariston monipuolisella ja pitkäjänteisellä puurakentamisen edistämistyöllään, joka ulottuu kaavoituksesta julkisiin hankkeisiin ja aina korjausrakentamisen ratkaisuihin saakka.
Porvoo erottui erityisesti korjausrakentamisen ja historiallisen rakennuskannan säilyttämisen edelläkävijänä. Vanhan Porvoon alueella tehdyt toimet osoittavat hienoa ymmärrystä siitä, miten puurakentamisen perinteet ja moderni kunnossapito voivat kulkea käsi kädessä.

Porvoo on myös sosiaalisesti kestävän puurakentamisen edelläkävijä. Gammelbackan alueella toteutetut toimet, joissa puurakentamista hyödynnetään segregaation ehkäisemisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, tekivät erityisen vaikutuksen tuomaristoon.

Tuomaristo kiitti Porvoota myös siitä, että kaupungin hankkeiden mittakaava on järkevä ja realistinen, mikä mahdollistaa pk-yritysten osallistumisen ja luo todellisia markkinamahdollisuuksia puurakentamiselle.

Muut finalistit:

Jyväskylä – johdonmukainen ja ihmisen mittakaavassa etenevä puurakentamisen kaupunki

Jyväskylä on rakentanut määrätietoisesti vahvaa perustaa puurakentamiselle jo pitkään.
Kaupungin työssä näkyy selkeä strateginen linja ja johdonmukaisuus, joka ulottuu kaavoituksesta tontinluovutusehtoihin ja elinkeinopolitiikkaan asti.

Erityistä kiitosta sai Jyväskylän puukaavojen tunnistettavuus – “puuleima”, josta puurakentamisen alueet erottuvat jo kaukaa. Tuomaristo arvosti myös monipuolisia puurakennuskohteita ja korkeatasoista arkkitehtuuria, joka on luonteva osa Jyväskylän puurakentamisen kokonaisuutta.

Kaupunki on onnistunut luomaan ihmisen mittakaavaisen mallin, jossa hankkeiden koko ja luonne tukevat myös pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Tämä näkyy myös Jyväskylän elinkeinopolitiikassa, jossa puurakentamista edistetään klusteriajattelun ja laajan yhteistyöverkoston kautta – esimerkillisesti vahvistaen koko puurakentamisen ekosysteemiä.

Turku – ilmastotyön ja julkisen rakentamisen edelläkävijä

Turku on rakentanut vahvan ja kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman, jonka tavoitteet ja saavutukset ovat Euroopan huipputasoa. Tuomaristo piti erityisen vaikuttavana sitä, kuinka laaja-alaisesti ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet näkyvät kaupungin päätöksenteossa ja rakennushankkeissa.

Erinomaisena esimerkkinä tästä on Turun 12 puupäiväkodin hankintamalli, joka osoittaa käytännön tasolla, miten vastuullisuus ja puurakentaminen voivat kulkea käsi kädessä.
Tämä toimintamalli tarjoaa arvokkaita oppeja monille muille kunnille.

Turku on onnistunut luomaan vahvan kokonaisstrategian kestävän rakentamisen ympärille, ja puurakentaminen on sen luonteva osa. Kaupungin työ on erinomainen esimerkki siitä, miten ilmastopolitiikka ja käytännön rakentaminen voivat tukea toisiaan.

Tuomariston yhteinen näkemys

Tuomaristo totesi, että kaikkien finalistien työ edustaa korkeaa tasoa, rohkeaa ajattelua ja sitoutumista vähähiiliseen rakentamiseen.

Porvoo, Jyväskylä ja Turku muodostavat yhdessä kuvan suomalaisen puurakentamisen monimuotoisuudesta – siitä, miten eri kokoiset ja eri vaiheissa olevat kaupungit voivat omalla tavallaan olla suunnannäyttäjiä koko alalle.

Tuomaristo:
Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry
Mikko Simpanen, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
Asko Takala, puheenjohtaja, Arkkitehtiliitto
Kimmo Rautiainen, johtaja, Pientaloteollisuus ry

Puurakentamisen merkitys

Puurakentaminen on paljon enemmän kuin rakennusmateriaali. Se on osa kestävän kehityksen kokonaisuutta, jolla on suuri merkitys niin ilmaston, talouden kuin ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Puu on uudistuva, hiiltä sitova ja ilmastoystävällinen rakennusmateriaali.
Sen käyttö vähentää rakentamisen päästöjä, vahvistaa kotimaista arvonlisää ja luo työtä sekä teollisuudessa että paikallisella tasolla.

Julkisella sektorilla puurakentamisella on erityisen tärkeä rooli suunnannäyttäjänä.
Kun kunnat ja kaupungit valitsevat puun, ne eivät ainoastaan tee ympäristötekoja – ne myös luovat kysyntää, markkinoita ja osaamista, jotka kantavat koko rakentamisen alaa eteenpäin.

Samalla puurakennukset tarjoavat terveellisiä, viihtyisiä ja muuntojoustavia ympäristöjä meille kaikille – kouluihin, päiväkoteihin ja työpaikkoihin.
Puu on siis konkreettinen väline rakentaa sekä vähähiilisempää että inhimillisempää tulevaisuutta.

Lisätietoja

Sini Koskinen, Puutuoteteollisuus ry, sini.koskinen@puutuoteteollisuus.fi, 0401916197
Dan Mollgren, kaupunkikehitysjohtaja, Porvoo, dan.mollgren@porvoo.fi, puh. 040 623 2614