Ullakoiden ja yläpohjien paloturvallisuutta ja palo-osastointien toimivuutta voi havainnollistaa yksityiskohtien ketjuna, jonka heikoimman lenkin pettäessä kaikki muut hyvin suunnitellut ja toteutetut osat menettävät merkityksensä.

Suomen Palopäällystöliitto toteutti yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa viralliselta nimeltään Rivitalojen yläpohjien palo-osastointien toimivuuden selvityshankeen 1/2024–8/2025. Hanke oli koko Suomen kattava ja kaikki pelastuslaitokset osallistuivat hankkeen toteutukseen.

Pelastuslaitosten palontutkinnan sekä muiden havaintojen perusteella on herännyt kysymys yläpohjien palo-osastointien toimivuudesta. Kysymys liittyy etenkin P3-paloluokan asuinrakennuksiin, kuten rivi- ja paritaloihin. Kysymys nousee esiin myös autosuojan sijaitessa kiinni tai lähellä omakotitalon seinää ja tietyin osin P2-luokkaisissa asuinrakennuksissa. Selvityshankkeen tavoitteena oli löytää syitä ja tekijöitä, minkä vuoksi näissä rakennuksissa tulipalo leviää ullakon kautta palo-osastojen välillä, jotta tulevaisuudessa rakennukset olisivat paloturvallisempia. Nykyään ullakoiden palo-osastointi toteutetaan P3-paloluokassa alapuolisten tilojen mukaan [1].

Asian selvittämiseksi aineistoon etsittiin uudehkoja rivitaloyhtiöitä. Valinnassa käytettiin satunnaisotantaan, joskin kaikilla paikkakunnilla tämä ei ollut mahdollista. Aineisto sisältää 79:n taloyhtiötä, joiden rakennusvuosi ajoittui välille 2010–2023. Rakennesuunnitelmista 65 % oli laadittu 2018 tai jälkeen. Näihin kaikkiin kohteisiin tehtiin tarkastuskäynti paikan päällä. Taulukossa 1 on esitetty tutkimusaineiston yhtiömuodot.

Taulukko 1. Rakennusten ja yhtiömuotojen jakautuminen selvityshankkeen aineistossa.

Taloyhtiö rakennusten mukaan	n=	%
Rivitaloyhtiö	60	76 %
Paritaloyhtiö	0	0 %
Luhtitaloyhtiö	2	3 %
Rivitalo-Paritaloyhtiö	12	15 %
Rivitalo-Luhtitaloyhtiö 3 4%	3	4 %
Rivitalo-erillistaloyhtiö 1 1%	1	1 %
Rivitalo-hoivakoti kiinteistö 1 1%	1	1 %
muu	0	0 %
	N= 79

Palodynamiikkaa ja leviämisreittejä

Kuumat palokaasut leviävät pienestäkin liitoksen raosta tai ulkokautta räystään välityksellä palo-osastosta toiseen. Selvityshankkeen tilastotarkastelussa selvisi, että ikkunan rikkoutuminen palorasituksesta tai oven auki jääminen poistumistilanteessa ovat tyypillisiä palokaasujen reittejä räystäskainaloon, josta on avoin tuuletusväli ullakolle. Tuuletusrako on toki oltava ullakon tuulettumisen kannalta.

Kuvassa 1 on esitetty VTT:n Ontelotilojen paloturvallisuus-tutkimussarjan [2] tunnistamat kriittiset leviämisreitit täydennettynä tapahtuneista onnettomuuksista löydetyllä ikkuna-/ovihavainnolla. Tapahtuneita rakennuspaloja tutkiessa löytyi muun muassa kuvaus, jossa lähellä palo-osaston rajaa purkautuneet palokaasut levisivät räystäskainalon välityksellä kahden palo-osaston alueelle. Kyseistä ilmiötä on havainnollistettu simuloimalla auki jäävää ovea kuvassa 2. Kuva on otettu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pitämän savusukellusharjoituksen yhteydessä. Tavanomaisenkin mittaisella räystäällä palokaasut leviävät huomattavasti harjansuunnassa.

Havaintoja kohdekäynneiltä

Keskeisimmät haasteet havaintojen perusteella liittyvät rakenneliitosten toteutukseen ja räystään osastoiviin rakenteisiin. Ruoteellisen vesikaton ja seinän liitos havaittiin useassa kohteessa epätiiviiksi. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty tiivistetty liitos ja epätiivis liitos. Aaltoilevat vesikatteet ovat selvityshankkeen havaintojen perusteella osoittautuneet erityisen haastaviksi saada tiiviiksi nykyisillä rakennustekniikoilla. Suorakaiteen muotoinen kivivilla tiivisteenä ruoteiden välissä tulisi saada puristetuksi aaltoilevaa kattopohjaa vasten, jotta liitokseen ei jää ilmarakoa. Liitoksen tulee kestää palorasitusta vähintään puoli tuntia [3].

Kuvassa 5 on esitetty vesikaton ja palo-osastoivan seinän liitos sekä palo-osastoinnin levitys ulkoseinälle. Levityksen levytys on kiinnitetty ristikon kantaan, jossa on luontainen tuki koolaukselle. Levitys kannattaakin toteuttaa aina täyteen ristikkoväliin, jotta kipsilevyn kaikilla reunoilla on luontainen kiinnityspinta. Palo-osastoivan seinän liittäminen levymäiseen kattopohja on toteutuksen kannalta vähemmän virhealtis kuin ruoteellinen kattopohja etenkin ulkoseinälle tehtävän levityksen osalta.

Selvityshankkeen raportti on luettavissa ja ladattavissa Palopäällystöliiton verkkosivuilla: https://sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat/

Selvityshankkeen rahoitti kokonaisuudessaan Palosuojelurahasto.

Kiitokset

Suomen palopäällystöliitto kiittää kaikkia selvityshankkeeseen osallistuneita tahoja sekä rahoittajana toiminutta Palosuojelurahastoa. Palopäällystöliitto kiittää suuresti ohjaus- ja projektiryhmään osallistuneita henkilöitä.

Teksti: Juhan-Petteri Laakso, ins.(AMK), hankepäällikkö

Lähteet:

[1] Asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 15§. Ympäristöministeriö. Ja Rakentamismääräyskokoelma E1/81 (päivitys 1.10.1990).

[2] Hietaniemi, J. ym. (2004). Ontelotilojen paloturvallisuus – VTT tiedotteita 2249, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2004/T2249.pdf

[3] Asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 16§. Ympäristöministeriö.