Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäiset rakenteelliset testit pilareina käytettävistä epämuotoisista puunrungoista, kuten ei-suorista, haarautuneista ja kahteen suuntaan kaarevista puunrungoista. Tavoitteena on lisätä puun pitkäikäistä käyttöä teollisuudessa lyhytikäisten tuotteiden ja energiakäytön sijaan.

Pyrkimyksessään normalisoida “epäsopivan puun” käyttöä Aalto-yliopiston arkkitehti ja tutkija Jaakko Torvinen on osoittanut, miten tavanomaisilla, vakiintuneilla laskentamenetelmillä voidaan laskea myös orgaanisen muotoisten runkojen kantokykyä. Kyseessä on itse asiassa melko yksinkertainen laskentatapa, jota voidaan käyttää kantokyvyn arvioimiseen, Torvinen sanoo. Yllättävää on, ettei kukaan ole tehnyt tätä aiemmin.

Torvisen mukaan puu- ja rakennusteollisuus ovat olleet kiinni oletuksessa, että paras materiaali käytetään sahatukeiksi. “Olemme niin tottuneita ajattelemaan standardoitujen puutuotteiden kautta”, hän sanoo. “Tämä selittää, miksi kukaan ei ole koskaan katsonut puunrunkoa ja kehittänyt algoritmia sen lujuuden arvioimiseksi.”

Tuloksena on materiaalihävikin taso, jota Torvinen pitää järkyttävänä. ”Jos puu ei kelpaa sahatukiksi, se päätyy kuitu- tai energiapuuksi”, hän selittää. ”Mutta oletuksemme siitä, että geneerinen on parasta, on vanhanaikaista ajattelua – ja tuhlaamme aivan liikaa hyvää puuta.”

Torvisen tuorein tutkimus on yksi askel kohti sitä, että miljoonia tonneja epätäydellistä puuta ei päätyisi selluksi tai energiaksi vaan hyödynnettäisiin pitkäikäisinä, taloudellisesti kannattavina ja esteettisesti houkuttelevina vaihtoehtoina rakentamisessa. Tutkimus esittelee ensimmäiset kuormituskokeet orgaanisen muotoisilla pyöröpuupilareilla; kaarevilla, kaksoiskaarevilla tai haarautuneilla raakapuilla, jotka yleensä katsottaisiin puutuoteteollisuuteen kelpaamattomiksi. Tulokset osoittavat alustavasti, että nykyisiä, tyypillisiä menetelmiä voidaan käyttää myös niiden kantokyvyn laskemiseen.

Yhdistettynä digitaalisen suunnittelun ja valmistuksen menetelmiin tällaiset tutkimukset avaavat mahdollisuuksia hyödyntää sivuutettuja materiaaleja uusilla tavoilla, Torvinen sanoo. Perimmäisenä tavoitteena on vähentää esteitä, jotta massaräätälöinnistä voisi tulla realistinen ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto teollisuudelle.

”Pelkkään standardipuuhun tukeutuminen on jotain, mistä kuluttajat ovat valmiita luopumaan. Siksi haluan raivata tietä sille, että teollisuus omaksuu myös kelpaamattomana pidetyn puun mahdollisuudet”, hän pohtii.

Torvisen viimeaikaisten korkean profiilin hankkeiden lista on osoitus siitä, kuinka visuaalisesti vaikuttavaa oksaisten, haarautuneiden tai hiiltyneiden orgaanisen muotoisten puupilarien ja kokonaisten puuelementtien käyttö voi olla. Arkkitehti vastasi Helsingin väliaikaisen Pikku Finlandian pysäyttävän kauniista muotokielestä, ja hänen arkkitehtonisesti tunnelmallinen kunnianosoituksensa hitaalle elämälle, Puusauna, palkittiin arvostetulla vuoden 2026  Wallpaper* Design Award -palkinnolla.

Hän toivoo, että hänen tuorein artikkelinsa täydentää näitä esimerkkejä poikkeavan puun esteettisestä potentiaalista tarjoamalla ensimmäiset käytännön laskelmat, jotka vievät meidät askeleen lähemmäs sen käyttökelpoisuuden tunnustamista rakentamisessa.

”Tulevissa hankkeissa, kun suunnittelija tai asiakas haluaa käyttää orgaanisen muotoista puuta rakennuksessa, ajatusta ei enää kuitata vitsinä tai keskustelunavauksena, vaan sitä tarkastellaan suunnitteluehdotuksena muiden joukossa”, Torvinen sanoo.

Jaakko Torvisen Puusauna on mukana Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet 2026  näyttelyssä Helsingissä 1.9.–30.10.2026.

Lisätietoja:

Jaakko Torvinen, väitöskirjatutkija, jaakko.torvinen@aalto.fi

Lue koko artikkeli: Torvinen Jaakko, Töpler Janusch, Fink Gerhard & Kuittinen Matti, (2026). ‘Structural Potential of Curved and Bifurcated Misfit Wood Logs’. Wood Material Science and Engineering https://doi.org/10.1080/17480272.2026.2679658