Kun hiilijalanjäljen raja-arvoista tulee lakisääteisiä, elinkaariarviointi (LCA) muuttuu raportoinnista suunnittelun työkaluksi. Puupäivässä 2026 Real-Time LCA:n kestävän kehityksen johtaja Mads Ditlevsen näyttää todellisten hankkeiden ja reaaliaikaisten laskentaesimerkkien avulla mitkä tekijät todella määrittävät rakennuksen päästöt ja missä puun käytöllä voidaan saavuttaa suurin vaikutus.

Uusi aikakausi pohjoismaisessa rakentamisessa

Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeä ei enää vain lasketa ja raportoida, vaan sitä myös säännellään. Hiilijalanjäljen raja-arvoja sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus on jätetty 9.1.2026 tai sen jälkeen. Hankkeelle laaditaan ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo, ja raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmuksessa.

Ympäristöministeriön vaatimukset vuoden 2026 päästöraja-arvoille ovat maltillisia, ja suurin osa uusista rakennuksista alittaa ne ilman erityisiä vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta raja-arvot kiristyvät. Tanskassa raja-arvot ovat olleet käytössä vuodesta 2023, ja niitä on jo ehditty kiristää.

Elinkaariarvio paljastaa puun todellisen ilmastohyödyn

Keskustelu puurakentamisesta jää usein materiaalitasolle: onko puu parempi kuin betoni tai teräs? Koko rakennuksen elinkaariarvio antaa hyödyllisemmän vastauksen.

Puun etu on todellinen. Edun suuruus riippuu kuitenkin siitä, missä puuta käytetään, mitä se korvaa ja mitä muuta rakennuksessa on. Perustukset, kellarit, alapohjat, porras- ja hissikuilut sekä talotekniikka voivat muodostaa merkittävän osan päästöistä myös puurakennuksessa. Myös puuratkaisujen välillä on eroja. CLT, rankarakenne ja liimapuu eroavat toisistaan, ja palosuojaus, eristeet, julkisivut sekä materiaalien käyttöikä ja vaihtovälit vaikuttavat kaikki lopputulokseen 50 vuoden tarkastelujaksolla.

Suomalaisessa menetelmässä puuhun sitoutunut biogeeninen hiili raportoidaan osana hiilikädenjälkeä, erillään raja-arvoon verrattavasta hiilijalanjäljestä. Raja-arvon näkökulmasta puun vahvuus syntyy siis ennen kaikkea valmistuksen matalista päästöistä ja fiksusta suunnittelusta.

– Puu voi olla erinomainen valinta, mutta vasta koko rakennuksen tarkastelu näyttää, missä se tuo suurimman hyödyn. Siksi kysymys ei ole ”onko puu kestävää”, vaan ”mitä LCA meille kertoo ja miten sen avulla tehdään parempia päätöksiä”, Ditlevsen sanoo.

Reaaliaikaisia laskelmia Puupäivän esityksessä

Puupäivän puheenvuorossa Ditlevsen käy läpi todellisia hankkeita ja tekee elinkaarilaskelmia. Kuulijat oppivat muun muassa:

• mitkä rakennusosat ja materiaalit ovat rakennuksen suurimpia päästölähteitä
• miten yksittäisen rakenteen vaihtaminen vaikuttaa koko rakennuksen hiilijalanjälkeen
• miten puu-, hybridi- ja perinteiset ratkaisut vertautuvat toisiinsa, kun koko rakennus otetaan huomioon
• miksi rakenneosatasolla hyvältä näyttävä ratkaisu ei aina ole paras koko rakennuksen tasolla

LCA osaksi suunnittelua

Real-Time LCA on pilvipohjainen, tietomalleihin kytkeytyvä, ohjelmisto rakennuksen elinkaarianalyysiin. Sen avulla arkkitehdit, rakennuttajat ja hankkeen muut osapuolet näkevät ratkaisujensa ilmastovaikutukset välittömästi päätöksiä tehdessään, eivätkä vasta loppukatselmuksessa. Ohjelmisto on nyt Suomen uudistuneen rakentamislain mukainen ja saatavilla NTI Finlandin kautta.

Lue lisää:

• NTI Finland Oy  Real-Time LCA: Automatisoi elinkaariarviointilaskelmat | NTI
• Kokeile maksutta Try for free | Real-Time LCA
• Real-Time LCA Real-Time LCA – An NTI Technology | Real-Time LCA