Wood City – Supercellin toimistorakennus

Arkkitehtuuri

Wood City -puukortteliin valmistunut toimistorakennus käsittää kahdeksankerroksisen puutoimistorakennuksen sekä kolmekerroksisen 170 autopaikan parkkitalon. Toimisto on peliyhtiö Supercellin pääkonttori. Toimistorakennuksen ensimmäinen kerros, kellari sekä jäykistävät hissi/porraskuilut ovat betonirakenteisia ja 2. – 8. kerrokset puurakenteisia. Puukerrosten kantavina rakenteina on käytetty LVL-pilareita, -palkkeja ja ripalaattoja. Julkisivut ovat puuverhoiltuja.

Supercellin pääkonttori on Suomen suurin puinen toimistorakennus käytetyn puun määrällä mitattuna ja käytetty puumäärä sitoo hiilidioksidia 600 henkilöauton vuosiajon verran.

Tekniset ratkaisut

Viilupuu eli LVL tuli Stora Enson Varkauden tehtaalta, ja puu savolaismetsistä pääasiassa yksityismetsänomistajilta. Ristiinliimattu puu eli CLT tuli Stora Enson Ruotsin tehtaalta, ja puu pääasiassa Stora Enson omista metsistä lähialueelta.

Supercellin tavoitteena oli rakentaa pääkonttoristaan maailman paras työskentely-ympäristö supercelliläisille. Tämä kunnianhimoinen tavoite purettiin hankkeessa alakohtiin, joiden avulla tavoite oli mahdollista saavuttaa:
• ensiluokkainen laatutaso
• ensiluokkaiset olosuhteet
• muuntojoustavuus

Ensiluokkaiset olosuhteet huomioitiin suunnitelmaratkaisuissa, joita olivat esimerkiksi toimistorakennuksen A-luokan akustiset olosuhteet, jäähdytys ja materiaalivalinnat. Ääniympäristön parantamiseksi kohteessa toteutettiin myös peittoäänijärjestelmä. Muuntojoustavuus huomioitiin käyttäjän tarpeet huomioiden ja toteutetut ratkaisut mahdollistavat toimistokerrosten tilajaon muokkaamisen myös tulevaisuuden tarpeisiin.

Rakennushanke

Hankkeessa pyrittiin alusta lähtien työntekijöiden osallistamiseen, avoimeen kulttuuriin sekä tiimiytymiseen. Supercellin ajattelutapaa, jossa tiimit jakavat tietoa ja oppeja toisilleen avoimesti, pyrittiin tietoisesti jalkauttamaan toimintaan. Projektitiimi koostui SRV:n projekti- ja työmaajohdosta, AOA:n projektiarkkitehdistä, Supercellin edustajista sekä Supercellin palkkaaman HTJ:n rakennuttajaorganisaation jäsenistä. Tiimissä oli halu tehdä asiat oikein, suunnitellusti, hyvin johdetusti ja perinteisiä toimintatapoja haastaen.

Vaikka kyseessä oli KVR-hanke, hankkeessa otettiin käyttöön yhteistoiminnallisia menetelmiä. Kohde on osoitus siitä, ettei yhteistoiminnallisuus siis aina vaadi allianssia. Hankkeen edetessä rakennusvaiheeseen, tilaaja oli vahvasti läsnä rakentamisessa. Hankkeessa etsittiin tapoja haastaa perinteisiä toimintatapoja ja tuoda tilaajan yrityskulttuuri osaksi työmaaprosesseja. Tämä olikin tärkeä toimintamalli, sillä hankkeessa tuli eteen rakentamisen aikana lukematon määrä muutoksia ja jopa aivan uusia järjestelmiä. Suurin yksittäinen muutos oli tiimitilojen layout-muutos joulukuussa 2018, joka pyöräytti uusiksi kaikki sisärakenteet ja käyttäjän haluamat omat järjestelmät betonirunkotöiden ollessa jo käynnissä.

Aliurakoitsijoiden kanssa pidettiin pari kertaa viikossa Last Planner, joissa yhteensovitettiin tulevan jakson työvaiheet toisiinsa. Rakentamisen aikana esiintyneiden muutosten hallinnan kannalta Last Planner oli tärkeä työkalu, jotta muutoksiin voitiin reagoida nopeasti ja tieto välittyi tehokkaasti kaikille urakoitsijoille. Aliurakoitsijoiden osanotto ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin oli hankkeessa erittäin hyvällä tasolla.

Hankkeen työturvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomioita suunnitteluvaiheesta lähtien. Vaadittiin tarkkaa suunnittelua, jotta sekä työmaan että ympäristön toimijoiden turvallisuus voitiin varmistaa, kun toimitaan ahtaalla tontilla. Työmaan tapaturmataajuus oli SRV:n osalta nolla ja koko työmaa huomioiden keskimäärin 17,88, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena tehtyihin 475 tuhanteen työntekijätuntiin nähden. Työmaa loisti erityisesti turvallisuushavaintojen tekemisessä ja vuonna 2019 niitä tehtiin yhteensä 1278, mikä on eniten kaikista SRV:n työmaista. Turvavartteja pidettiin kerran viikossa SRV:n työnjohdon toimesta.

Kosteudenhallinnan osalta projektitiimi kehitti parhaiden asiantuntijoiden kanssa yksityiskohtaisen toteutusvaiheen kosteudenhallintasuunnitelman, jota rakentamisen aikana noudatettiin tarkasti. Kosteudenhallinnan pääperiaate on, että betoni- ja puurunkorakenteet voivat hallitusti kostua sadeveden ja ilmankosteuden vaikutuksesta, kun kuivumiselle järjestetään otolliset olosuhteet kostumisen jälkeen, jolloin runkorakenteet alkavat kuivua luonnollisen kosteuskäyttäytymisensä mukaisesti. Välipohjaelementit tiivistettiin, reunat padotettiin ja sadevedet ohjattiin hallitusti alas ylimmältä holvilta sadevesikaivojen kautta betonisiin porraskuiluihin. Runkovaiheessa kriittiset puurungon materiaalit (julkisivuelementit, kantavat LVL-elementit) varastoitiin ja pidettiin kosteudelle herkkien osiensa osalta suojattuna. Julkisivun asennustyö tehtiin limittäin rungon asennuksen kanssa; kuhunkin kerrokseen asennettiin julkisivu heti, kun ylempi kerros oli valmistunut.

Kosteudenhallintasuunnitelma jalkautettiin työmaalle vahvasti; työmaalle tultaessa perehdytyksessä käytiin läpi erillinen kosteudenhallintaosio, jotta jokainen työntekijä ymmärtää kosteudenhallinnan perusteet ja tärkeyden. Viikoittain pidettiin erilliset kosteudenhallintakierrokset, jotka raportoitiin suoraan Helsingin Rakennusvalvontaan. Kosteudenhallinnan hoitaminen oli ensiarvoisen tärkeää ja sen onnistuminen koko hankkeen kannalta kriittistä. Tässä onnistuttiin vahvalla ennakkosuunnittelulla ja yhteistyöllä. Myös Rakennusvalvonnan palaute on ollut erinomaista tämän osa-alueen osalta. Osoituksena poikkeuksellisen hyvästä yhteistyöstä Rakennusvalvonnan kanssa, työmaa sai vuoden 2020 Rakentamisen Ruusun.

Wood City on kokonaisuutena ainutlaatuinen jopa kansainvälisellä tasolla. Kohde on herättänyt runsaasti mielenkiintoa ja työmaalla on vieraillut delegaatioita kymmenistä eri maista. Lisäksi kansainvälinen rakennusalan YouTube-kanava B1M teki videon puurakentamisesta, ja esitteli siinä nimenomaan Wood City -hanketta.