Kuntastrategiat julkisen puurakentamisen edistämisen työkaluina
− Kirjaukset yleensä väljiä strategisia tavoitteita ja visioita
Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin. Hallituksen tavoitteena on edistää julkista puurakentamista, mikä voi toimia kuntien ilmastopolitiikan työkaluna.
− Kuntastrategia tulee nähdä ylätason visiona ja linjauksena, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta, kuvailee Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kuntastrategian tavoitteita.
− Puurakentamisen etuja ja tavoitteita voidaan arvioida sen ilmastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla, kuntalaisten hyvinvoinnilla tai asiakastyytyväisyydellä.
Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa monin tavoin joko seikkaperäisesti puurakentaminen mainiten tai strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä hankkeita koskevassa päätöksenteossa.
Tässä artikkelissa esitellään neljän kunnan kuntastrategiat vähähiilisen puurakentamisen edistämisen näkökulmasta. Yhteinen nimittäjä Pudasjärvellä, Kuhmossa, Paltamossa ja Lahdessa on se, että kunnat ovat toteuttaneet strategioidensa pohjalta useita julkisia puurakentamisen hankkeita.
Pudasjärvi haluaa olla hirsirakentamisen pääkaupunki
Pudasjärven kaupunki on tullut tunnetuksi hirsirakentamisestaan. Kaupunki on toteuttanut useita julkisia rakentamisen kohteita kuten ison koulukampuksen, palvelu- ja toimistotalon hirsirakenteisina.
Kaupunki on kuntastrategiassaan määritellyt itsensä hirsirakentamisen pääkaupungiksi: ”Kaupungissa hyödynnetään modernin puurakentamisen ja puutuotteiden monipuolisia mahdollisuuksia hirsirakentamisen kulttuuriperintöäkin kunnioittaen.”
Strategian toimenpidelinjauksissa on määritelty, että ”kunta noudattaa julkisissa hankinnoissa periaatetta, että selvitämme aina ensin puu ja hirsirakentamisen mahdollisuuden ennen muita vaihtoehtoja. Myös kaavoituksessa osoitetaan selkeästi puurakentamiseen tarkoitettuja alueita ja kortteleita.”
− Puurakentamisen vähähiilisyys, energiatehokkuus ja sisäilmatekijät ovat olleet keskeisiä vaikuttimia hirsirakentamisen edistämisen strategiassamme. Lähdimme liikkeelle terveysvaikutusten ja energiatehokkuuden parantamisesta ja nyt uusimmissa hankkeissa on toteutettu hiilijalanjälkilaskelmia. Vaikka hirren käyttäminen runkomateriaalina ei yksin ratkaise rakentamisen ja rakennuksen hiilineutraaliutta, sen merkitys on suuri ja on osa kaupungin omaa ilmastopolitiikkaa, kertoo kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
Timosen mukaan myös kaavaohjaus on yksi kuntien keino puurakentamisen tahtotilan toteuttamiseksi.
− Pudasjärvellä on kaavamääräyksissä mainittu, että julkisessa rakentamisessa käytetään julkisivumateriaalina puurakennetta. Halusimme sen kirjauksen, kun tiedettiin, että alueelle tulee myös yksityistä rakentamista.
− Kun kärsimme monille kaupungeille tyypillisistä betonirakenteisten koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista, lähdimme selvittämään, miten yhdistää meillä olevaa hirsirakentamisen perinnettä moderniin julkiseen rakentamiseen. Tästä muodostui vuosikymmen sitten kaupungin strategiaan kirjattu tahtotila rakentaa pitkän käyttöiän omaavia julkisia puurakennuksia, kertoo Timonen.
Kuhmo – biotalouden menestystarina
Kuhmon kaupungin nykyisessä kuntastrategiassa kunnan tavoitteeksi on määritelty olla ”globaalisti tunnettu biotalouden menestystarina metsän keskellä”.
− Me haluamme olla biotalouden menestystarina metsän keskellä. Kuhmon Tuupalan massiivipuukoulussa Kuhmon strategia on konkreettisesti katseltavissa ja käsin kosketeltavissa, kuvailee kaupunginjohtaja Tytti Määttä strategian toteutumista.
Määtän mukaan uutta kuntastrategiaa päivitetään parhaillaan siten, että puurakentaminen tulee sinne vahvemmin ja suoremmin kirjattua.
− Kun olemme Suomen metsäkeskeisin kaupunki, nojaamme brändissämme vahvasti metsäklusterin, puutuoteosaamisen ja biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Käytännössä strategia on Määtän mukaan kunnan visio ja tahtotilan ilmaisu, mikä konkretisoituu hankekohtaisessa valtuuston ja hallituksen päätöksenteossa.
− Metsäisenä kaupunkina meidän luonnollinen tahtotilamme on hyödyntää metsävarojamme kehittämällä puurakentamiseen erikoistunutta teollisuusaluetta. Strategian johdannaisena ja toimenpiteenä on investointien suunnitteleminen ja toteuttaminen puurakenteisina.
− Jos meillä ei olisi strategiaan kirjattua tahtotilaa, tuskin meillä olisi vireillä puurakenteista sote-asemahanketta, puun terveysvaikutukset -hanketta tai tavoittelisimme Kainuun puurakentamisen strategian laatimista ja sen myötä laaja-alaista puuteollisuuden kehittämistä.
Riippuen kunkin kunnan omasta tilanteesta Määttä suosittelee puurakentamisen tavoitteen ja tahtotilan määrittelyä kuntastrategiassa.
− Isoissa kaupungeissa kannattaa aidosti pohtia, miten tavoite tuodaan strategian toimenpidetasolle, koska tilapalveluilla on käytännön toteutuksessa iso rooli. Kunnat, joilla ei ole sidettä metsiin tai puutuoteteollisuuteen, puurakentamisen strateginen tavoite voi perustua esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteeseen.
Paltamo on ”bioekosysteemin kotipaikka”
Myös Paltamon kunnan uuden kunnantalon rakentaminen puurakenteisena perustui kunnan kuntastrategiaan, jonka mukaan ”Paltamo on ainutlaatuisen bioekosysteemin kotipaikka ja suosittu luontomatkailupitäjä. Hyödynnämme kestävästi luontoa yrittäjyyden kasvun alustana, asuinympäristönä ja matkailun vetovoimatekijänä.”
− Kunnantalon rakentamiseen puurakenteisena johti monta polkua. Me lupaamme kuntastrategiassamme hyödyntää kestävästi luontoa yrittäjyyden kasvun alustana, asuinympäristönä ja matkailun vetovoimatekijänä. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongelmien kanssa pitkään, niin oli helppo päätyä hengittävään puiseen uudisrakennukseen, sanoo kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.
Ahoniemen mukaan valtuuston hyväksymässä strategiassa näkyy vahva yhteys Paltamon pitkään puunjalostuksen historiaan.
− Kun meillä on ollut sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli helppo päätyä vanhan uittojoen rantaan suomalaisesta sitkeästä puusta rakennettavaan kunnantaloon.
− Kun hanke tuli valtuustokäsittelyyn, valtuusto evästi hankevalmistelua siten, että on pyrittävä moderniin massiivipuurakentamiseen. Tämä valtuuston kanta kirjattiin tarjouspyyntöön, missä määriteltiin myös vaatimustasot rakentamisen päämateriaalille, massiivipuulle. Rakennustapaa ja -paikkaa valittaessa kiinnitettiin huomiota myös alueen kaavamääräyksiin.
− Kun kunnat uusivat kuntastrategioita, kannattaisi puurakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti, suosittelee Ahoniemi.
Ahoniemen mukaan puurakentamisen asiantuntija-apua kannattaa hankkia hankkeisiin varhaisessa vaiheessa.
− Puurakentamisessakin on useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka on hyvä arvioida asiantuntijoiden kanssa. Puurakennus voi olla rankarakenteinen, perustua massiivipuulevy-CLT:n tai hirren käyttöön. Jokaisen vaihtoehdon puntarointi edellyttää asiantuntemusta. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntemusta ja aikaa.
Lahti kehittää hiilineutraalia rakentamista
Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti etsii ratkaisuja, joilla rakennusten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää niin uusissa kuin vanhoissakin taloissa. Lahden kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Lahden Talot Oy aloittaa puukerrostalojen rakentamisen.
− Lahden Talojen energiatehokkaat puukerrostalot ovat hyvä esimerkki ympäristöpääkaupungin konkreettisista toimenpiteistä, kun Lahti etenee kohti hiilineutraalin rakentamisen edelläkävijyyttä, toteaa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Kaupunki perusti syksyllä 2020 kaksivuotisen hiilineutraalin rakentamisen hankkeen, joka edistää kestävää rakentamista ja tarjoaa alustan yritysten uusille innovaatioille. Hiilineutraalin rakentamisen kehittämiskeskuksessa on kaupungin lisäksi mukana konserniyhtiöitä, alueen oppilaitoksia sekä yrityksiä.
− Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki jo vuonna 2025, kymmenen vuotta Suomen valtiota aikaisemmin. Hiilineutraalin rakentamisen kehittämiskeskus tukee hiilineutraaliustavoitteen toteutumista uudistamalla rakentamisen tapoja.
Puurakentamisen edistäminen on Timosen mukaan Lahdessa luontevaa, sillä alueelta löytyvät Suomen suurimmat puunjalostusalan yritykset, Koskisen Oy ja Versowood. Lisäksi Lahden ja Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella voi opiskella Suomen ainoana paikkana puutekniikan korkeakoulututkinnon.
− Puurakentaminen hillitsee ilmastonmuutosta. Puu on hiilinielu, joka pudottaa rakennuksen elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisen kustannukset ovat madaltuneet, koska kysyntää ja alan yrityksiä on tullut lisää, muistuttaa Timonen.
Kuntastrategiat puurakentamisen mahdollistajina
Kuntalain mukaan kunnassa tulee olla kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntalaki myös määrittelee ne asiat, joihin kunnan tulee strategiassaan ottaa kantaa. Kuntastrategiaa voidaan luonnehtia myös kunnan ilmaisemaksi tahtotilaksi, minkälaista politiikkaa kunta toiminnassaan tavoittelee ja mihin se arvoissaan sitoutuu.
Puurakentamisen edistämisen tahtotila on kunnissa ilmaistu yleensä strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla. Viittaukset koskevat yleensä ekologisuutta, vähähiilisyyttä ja ilmastotavoitteita. Seuraavissa esimerkkikunnissa puurakentamisen edistäminen on mainittu suoraan Vantaan, Kuopion, Lahden ja Haminan kuntastrategioissa.
Vantaa – Hiilineutraali Vantaa 2030
”Kaupunki hillitsee toimillaan ilmastonmuutosta ja sopeutuu muutoksiin ennakoivasti. Erilaisia asuntokonsepteja ja asumisen pilottihankkeita kuten ekokyliä ja puutalokortteleita kehitetään. Asumisen ekotehokkuudella pidetään asumisen elinkaarenmittaiset kustannukset kohtuullisina. ”
Kuopio – Resurssiviisas Kuopio
”Parannamme edelleen energiatehokkuutta tuotannossa ja kulutuksessa, kuten rakentamisessa ja tilojen käytössä. Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan ja kiinteistöjä kannustetaan uusiutuvan energian käyttöön. Tavoitteet huomioidaan muun muassa rakentamismääräyksissä ja kuluttajaneuvonnassa. Puurakentamisella on tärkeä rooli biotalouden kehittämisessä. Puurakenteet toimivat hiilen pitkäaikaisvarastoina. Edistämme puurakentamista ja puun käyttöä alueellamme.”
Lahti – Kestävän kasvun ohjelma – Hiilineutraali rakentaminen
Rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin 30 % Suomen hiilidioksidipäästöistä ja maailmanlaajuisesti 39 %. Suomella todellinen mahdollisuus kansainväliseen edelläkävijyyteen. Lahdessa on runsaasti rakennusalan eritysosaamista ja aitoja kehitysympäristöjä.
Luomme Lahteen ainutlaatuisen tuotekehitys-, tutkimus- ja pilotointialustan hiilineutraalin ja energiatehokkaan rakentamisen innovaatioille – rakennusten koko elinkaareen kaavoituksesta purkumateriaalin hyödyntämiseen. Lahteen rakentuu kestävän rakentamisen testauspaikka ja demoympäristö!
Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus ja pilottikohteet tarjoavat yrityksille ja oppilaitoksille ainutlaatuisia yhteistyö- ja TKI-mahdollisuuksia laajassa kansallisessa yhteistyössä. Kaupallistamme osaamisen ja innovaatiot ja edistämme kotimaista ja kansainvälistä liiketoimintaa.”
Hamina – Visio 2030
”Ympyräkaupunki Hamina on satama hyvälle elämälle sekä viihtyisälle ja ekologiselle asumiselle. Hamina on asukkaiden ja yritysten arvostama, loistavista yhteyksistä ja kohtaamisista tunnettu maailmanluokan pikkukaupunki.
Tavoitteet: Ekologinen Hamina – huolehdimme, että ekologisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassamme, luomme siitä uudenlaista yritystoimintaa, toteutamme hiilineutraaliohjelman (HINKU) toimenpiteitä, edistämme puurakentamista.”
Tampere – Urbaani ja kestävästi kasvava
”Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä.”
Espoo – Kestävä Espoo -kehitysohjelma
”Edelläkävijyys näkyy muun muassa resurssiviisaana rakentamisena, innovatiivisina ja vähäpäästöisinä energiaratkaisuina sekä uudenlaisina digitaalisina palveluina ja sovelluksina.”
Rovaniemi – Elämyksellinen ja toimiva elinympäristö
”Rakennetaan ensisijaisesti kestävän kehityksen mukaisesti olemassa olevan kunnallistekniikan alueelle. Uudis-, korjaus- ja täydennysrakentamisessa toteutetaan erilaisia energiatehokkuutta ja esteettömyyttä edistäviä ratkaisuja. Julkisessa rakentamisessa edellytämme kierrätysmateriaalien käyttöä soveltuvissa kohteissa.”
Teksti: Markku Laukkanen