Honkasuolle rakennettavassa Aarreaitat-hirsitalohankkeessa oli tarkoitus käyttää puusepäntyönä entisöityjä vanhoja ikkunoita, mutta ilman CE-merkintää niitä ei voinut asentaa edes piharakennuksiin. Miksi rakennusosat ja materiaalit eivät tule käytetyiksi uudelleen? Miksi alkuperäisestä rakennuksestaan irrotetut rakennusosat ja -materiaalit muuttuvat juridisesti jätteeksi, jota ei saa käyttää uudelleen? Miksi käyttökelpoisia rakennusosia ja -materiaaleja päätyy kuormittamaan jätehuoltoa ja ympäristöä?

Näihin kysymyksiin Aarreaittojen rakennuttaja Minna Aarnio joutui etsimään vastauksia hankkeensa aikana. Syntyi neljän toimenpide-ehdotuksen lista.

Teksti: Minna Aarnio

Kiertotalous on välttämätöntä myös rakentamisessa. Rakennusten, rakennusosien ja -materiaalien on tultava yhä uudelleen käytetyiksi hävikkiä minimoiden. Myös kokonaan uudet rakennukset on rakennettava näin. Ennakoitavissa oleva prosessi loisi edellytykset myös kiertotalouteen perustuvalle yritystoiminnalle ja uusille työpaikoille.

Rakentamista, materiaaleja, ympäristön- ja terveydensuojelua sekä jätteitä koskevia säädöksiä ja tulkintoja ei ole vielä sovitettu yhteen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden kanssa. Strategiat ja ohjelmat on päivitetty, mutta käytännön kiertotaloustoimet ovat rakentamisessa jääneet lainsuojattomiksi.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tehdään jo vapaaehtoisia sitoumuksia, mutta kiertotaloushankkeiden toteutuksia on vähän. Siksi ristiriitaisten viranomaistulkintojen ongelmat ovat vasta tulossa näkyviin. On tärkeää havaita systeemisiä epäkohtia ja poistaa niitä nyt saman tien. Kiertotalous edellyttää ehyttä ja ennakoitavaa prosessia. Jos rakennuttajat eivät voi hyödyntää hankkeissaan uudelleen käytettäviä rakennusosia, niiden ehjänä irrottamisen ja korjaamisen vaiva ei kannata ja nämä mainiot osat ja materiaalit päätyvät jätteeksi.

Rakentamisen kiertotalous tänään

Kiertotaloutta ymmärretään yhä paremmin, ja hyvä nuukuus on leviämässä. Edistykselliset rakennuttajat ja suunnittelijat ovat jo halukkaita ja kykeneviä panostamaan kiertotalouteen. Myös kaavoitus- ja lupaviranomaiset ovat jo edistämässä kiertotalouden toteutumista, joten rakennusluvan voi saada myös uudelleen käytettäville rakennuksille ja rakennusosille.

Käytännön juridiset vaikeudet kiertotalousrakentamisessa paljastuvatkin myöhään, vasta toteutusvaiheessa. Rakennuttajalle, suunnittelijoille ja jopa rakennusluvan antaneelle lupakäsittelijälle voi tulla yllätyksenä, että työmaavaiheessa rakennustarkastajat voivat kieltää uudelleen käytettävät rakennusosat siksi, että vanhoilla osilla ei ole CE-merkintää.

Toteutusvaiheessa rakennuttajan vaihtoehdot ovat vähissä. Rakennustarkastajan määräämästä rakennustuotteen käyttökiellosta ei tehdä viranomaispäätöstä, joten siihen ei voi hakea oikaisua. Rakennustyömaalla on aina kiire, joten uudelleenkäytettäviksi hankituille rakennustuotteille ei osata tai ehditä hankkia rakennuspaikkakohtaista varmennusta. Virallista varmentamismenettelyä ei ole, joten sekään ei tuo varmuutta käyttöönottoluvan saamiselle. Kun uhkana on työmaan pysähtyminen tai rakennuksen käyttöönottoluvan estyminen, harvan rakennuttajan resurssit riittävät muuhun kuin uuden rakennustavaran hankkimiseen.

Miten rakentamisen kiertotalouden toteuttamista voidaan heti edistää?

1. RAKENNUSTUOTTEIDEN MARKKINAVALVONTAVIRANOMAISEN JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN TEHTÄVIEN SELKEYTTÄMINEN

EU:n rakennustuoteasetuksen mukainen EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta edistävä markkinavalvontaviranomainen Suomessa on, kumma kyllä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Rakentamista ja osien ja materiaalien rakennusteknistä käyttökelpoisuutta valvovat puolestaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiset maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Nyt markkinavalvontaviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävät ovat menneet osittain sekaisin ja rakennusvalvontaviranomaiset ovat alkaneet tehdä markkinavalvontaviranomaisen tehtäviä. Tämä ilmenee siten, että rakennusvalvonnan tarkastuksissa perätään rakennustuotteiden CE-merkintöjä, joiden valvonta kuuluu Tukesille. Nämä CE-merkinnät eivät takaa tuotteiden kelvollisuutta mihinkään käyttöön, mutta niitä edellyttämällä mitä parhaimpia rakennustuotteita hylätään.

2. RAKENNUSTUOTESÄÄDÖSTEN TULKINTAPÄIVITYS

Rakennustuotteiden vapaata kauppaa EU:n sisämarkkinoilla säädellään EU:n rakennustuoteasetuksella (oik. regulation). Suomessa on tulkittu tätä EU-lakia muista jäsenmaista poiketen, aivan kuin laissa puhuttaisiin rakennustuotteiden teknisestä käyttökelpoisuudesta.

EU:n rakennustuoteasetuksen tulkintaa Suomessa on mahdollista muuttaa, kun palataan alkuperäiseen lakitekstiin ja tulkitaan sitä lain tarkoituksen kautta ja vertaillen muiden jäsenmaiden esimerkkeihin. Lain liitteessä 1, Oleelliset vaatimukset rakentamisessa, kohdassa 7 annetaan lisäksi vaatimukset luonnonvarojen kestävälle käytölle rakentamisessa, rakennustuotteiden uudelleenkäyttämiselle ja kiertotaloudelle.

Rakennustuoteasetuksen mukaisesti Suomessa voidaan saman tien ottaa käyttöön myös helpotukset pienyritysten valmistamien ja käsityönä tehtyjen tuotteiden markkinavalvontaan. Näin toimien käsityönä kunnostettujen, teknisesti laadukkaiden rakennusosien hyväksymiselle ei ole estettä.

3. VIRANOMAISPÄÄTÖSTEN ANTAMINEN

Rakennusvaiheessa annetuista rakennusvalvonnan kannoista on tehtävä viranhaltijapäätös perusteluineen ja oikaisuvaatimusohjeineen. Päätökset tulevat tällöin laajempaan tarkasteluun osallisten oikeusturvaa parantaen.

Jo rakennuslupavaiheessa tulee kirjoittaa lupapäätökseen, mille rakennusosille ja -tuotteille tarvitaan rakennuspaikkakohtainen varmennusmenettely. Näin rakennushankkeeseen ryhtyvä voi ottaa vaatimuksen huomioon ennen rakentamisen aloittamista.

4. RAKENNUSTUOTTEIDEN RAKENNUSPAIKKAKOHTAINEN VARMENNUSMENETTELY ON KUVATTAVA JA OHJEISTETTAVA

Rakennuspaikkakohtainen tuotevarmennus on vielä monille tuntematon menettely, niin viranomaisille, suunnittelijoille kuin rakennuttajillekin. Toimiva ja varma menettely on kuvattava ja ohjeistettava siten, että sen tuloksena saadaan riittävä oikeusvarmuus kiertotaloustuotteiden käyttämiselle.

TEKIJÄT

Vieraskynä-tekstin kirjoittaja Minna Aarnio on Aarreaittojen rakennuttaja ja pääsuunnittelija. Aarnio ja rakennusinsinööri Jukka Reinikainen perustivat vuonna 2018 Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy:n, jonka päätoimiala on rakennussuunnittelu: pääsuunnittelu, arkkitehti- ja rakennesuunnittelu. Yritys painottaa ilmastoystävällisyyttä kaikissa hankkeissaan.